Lue keskustelun säännöt.
Onko 50v. naisella vielä kaipuuta miehen viereen?
03.06.2025 |
Vai menikö se aika jo ohitse?
Naista olen etsimässä pitkän suhteen jälkeen ja pitäisi tietää katsonko tuotakin ikäluokkaa vai onko ne jätettävä väliin ja nuorempia haettava?
Kommentit (16)
No kyllä mulla 47-vuotiaana oli ja löysinkin silloin ihanan miehen. Nyt 7 vuotta myöhemmin on edelleen kaipuu hänen viereen jonne onneksi halutessaan aina pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillain on ja he eivät kestä olla minuuttiakaan ilman miestä. Joku mielisairaus tuokin on..
Mulla ei ole. Olen saanut lapset aikuisiksi ja omilleen. Äitiä hoidin monta vuotta yksin ja nyt on edesmennyt. Nyt ei ole ketään josta huolehtia, joten harrastan ja matkustelen ja nautin elämästä kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Joillain on ja he eivät kestä olla minuuttiakaan ilman miestä. Joku mielisairaus tuokin on..
Mutta tuo sairaalloinen tarve ei katso ikää. - Se mikä on onni, niin suurin osa 50 vuotiasta ymmärtää jo, että voi vimmaiesti haluta olla kumppanin rinnalla mutta enää ei todennäköisesti tule saamaan kumppaninsa kanssa lapsia. - Lapsien haluamisessa ei ole mitään pahaa, eikä halusta olla kumppanin vierellä, mutta jos ne ovat ainoita elämään merkitystä ja itselle hyvää luovia luovia sioita, jokin on pielessä.
Mulla on ja olin 51v. kun tapasin mieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä. Välillä hormonaalinen kaipuu, pakko saada joku. Välillä ihan seuran ja läheisyyden vuoksi.
N52.
No, jos oikein sopiva tulis vastaan, voisin harkita, mutta pärjään kyllä ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On toki. Itse olen jo 60-vuotias ja kaipaisin mieheni läheisyyttä. Ongelma on vain se, että olen päästänyt ulkonäköni liikaa rupsahtamaan enkä ymmärrettävästi enää kelpaa miehelleni. Mutta oma vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On toki. Itse olen jo 60-vuotias ja kaipaisin mieheni läheisyyttä. Ongelma on vain se, että olen päästänyt ulkonäköni liikaa rupsahtamaan enkä ymmärrettävästi enää kelpaa miehelleni. Mutta oma vika.
Joo, ilman muuta 60-vuotias näyttäisi hehkeältä parikymppiseltä, ellei olisi "päästänyt" itseään rupsahtamaan, koska eihän vanheneminen suinkaan ole väistämätöntä. 🙄 Yhtä rupsahtanut se ukkokin on, tai siis olisi, jos kumpikaan näistä ihmisistä olisi oikeasti olemassa.
Ap ei selvästikään tiedä naisista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä välillä haaveilen, mutta olen sopeutunut siihenkin että olen loppuelämän yksin. Ei se varmaan ole ikä joka lopettaa kaipauksen, ihmiset on yksilöllisiä. Mieli on nuori vaikka kroppa ikääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä välillä haaveilen, mutta olen sopeutunut siihenkin että olen loppuelämän yksin. Ei se varmaan ole ikä joka lopettaa kaipauksen, ihmiset on yksilöllisiä. Mieli on nuori vaikka kroppa ikääntyy.
Niin ei se varmaan ole ikä mutta silti toisinaan täysin kokematta minkäänlaist aparisuhdetta joskus melkein kaduttaa, että miksi en nuorempana yrittänyt saada kumppanin vaikka väkisin. Ei siinä tietenkään mitään järkeä olisi ollut mutta välillä vain harmittaa, että oma kohtalo on ja on ollut elää aina sinkkuna. Nuorempana "väkisin kumppanin saamisen" olsi voinut valehdella itselleen olevan kyse nuoruuden hölmöydestä ja kyvyttömyydestä nuorena hillitä omia impulssejaan kun nyt vanhemana täysn kokemattomaan saa varoa ettei ajaudu tai päädy inceliksi vaan edellleen jaksaa uskoa, että parisuhde on mahdollsiuus ei velvollsiuusi eikä se, että on sinkku tee kenestäkään yhtään huonompaa (, jos kohta ei parempaakaan) ja edelleen jollen kykene antamaaan lainkaan arvoa omalle elolleni, niin on luultvasti turha odottaa sitä muilta. - Oma arvo ei nouse sillä, että kokisi muiden olevan välineitä tuottaa itselle iloa ja nautintoa tai muutoin elää toisten kustannuksella/ mahdollistamana. Ei muita halveksimalla ei muita syyllistämällä.(..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti on. Mikään ei ole parempaa kuin läheisyys ja kumppanuus.
Juttelin taannoin kuusikymppisen kaverin kanssa, joka on kahdesti eronnut. Pari vuotta eron jälkeen hän nautti sinkuudestaan, mutta nyt kauhea kaipuu iho ihoa vasten.
50v:nä useimmat naiset ovat upeimmillaan ja seksuaalisuutensa huipulla.
Ja vielä kelpaa näin 65v:näkin!
Varmasti on. - Mutta ei kaikilla. 50 vuotias saattaa painottaa eriasioita miehessä kuin 15 vuotias tai vaikka 35 vuotias nainen. Tutkitusti yksinelävät naiset pärjäävät ja voivat eritavoin keskimääri paremmin kuin miehet. Toki yksinelävien miehet ovat heitä joilla menee eritavoin kaikkein parhaiten mutta ovat myös heitä, joilla menee monin tavoin kaikkein surkeiten. Naisten siis kannattaa olla ainakin tarkempi kenen kanssa ovat tai mahd.asettuisivat (tai ovat asettumatta) parisuhteeseen. - Yksineläminen ei tietenkään kerro suoraan kenenkään parisuhdetilannetta.