Lue keskustelun säännöt.
80-LUKU OFFICIAL -elokuva-, tv-, musiikki- ym muistoja elämästä silloin
Itse olin 80-luvulla 8-18v, joten se eittämättä on itselleni rakkain vuosikymmen lapsuusmuistoineen, karkkeineen, MTV-musiikkivideoineen ja ensirakkauksineen.
Ajattelin tehdä ketjun, upean ajan kunniaksi.
Mitä sinä muistat 80-luvulta. Tai mitä musiikkia ja viihdettä haluat jakaa siltä ajalta.
Jos laitat linkin esim tubevideoon, muista laittaa myös teksti, mitä linkki sisältää.
Toki saa osallistua, vaikkei olisi sillon vielä syntynytkään. Moni nuorikin on onneksi löytänyt 80-luvun.
Laitan ketjun nyt alulle näin arkisena aikana, toivottavasti se ajan kanssa kuitenkin tuottaa hedelmää, ainakin viikonloppuisin kun ihmiset haluavat viihdyttää itseään kasarihelmien parissa.
ps. Official tarkoittaa tässä tapauksessa, että vain virallinen kasarimatsku tervetullutta, älä siis laita matskua muilta vuosikymmeniltä, vaikka ne jäljittelisivät kasaria.
Kommentit (933)
Vierailija kirjoitti:
Kotona oli mustavalkotelevisio, josta katsottiin kasarilla ainakin seuraavia: luonto-ohjelmia, vanhoja länkkäreitä, vanhoja Suomi filmejä, Benny Hill, Sämpy (joka taisi pyöriä jo 1970-luvun ihan lopussa ja vielä kasarin ihan alussa. Vielä vuonna 1980 taisi tulla, ellei tämä ole taas joku valemuisto), Pieni talo preerialla, Kenny Everett show, Taisteluplaneetta Galactica, Knight Rider, Katuhaukka, Hart to Hart, Lemmenlaiva, Dallas, Dynastia ja Ihmemies.
Isä oli semmonen saatanan juutalainen, ettei meille ostettu mitään stereoita, josta olisi kuunneltu kunnon musaa. Hirveän myöhään alkoi mulla oikeastaan minkään musan kuuntelu, koska kotona soi aina ne isäni suosimat ikivihreät ja humpat, eikä mistään nykyaikaisesta saanut tykätä, koska isä ei tykännyt. Oli kiva, kun koulussa pidettiin välillä levyraatia, niin meikäläinen joutui viemään kuunteluun jotain paskaa, mistä tuli sitten huonoimmat pisteet ja pilkkanaurut, kun muut veivät s
Pieni talo preerialla - sarjaa tuli 9 tuontantokautta, vuosina 1974- -82. Viimeisen kauden nimessä oli liite "uusi alku", johon sarja sitten lopahti.
Nykyisin vuodettu, että yksi syy sarjan lopettamiselle ollut, että tuottaja ja päätähti Landon olisi epäsovinnaisesti kosketellut kai Karen Grasslea kuvauksissa, eli Ingalsien äitiä. Nämähän on hyvinkin yleisiä olleet, kuten nykyisin on huomattu, mutta valitettavasti vasta vuosikymmeniä myöhemmin julkisesti puhutaan. Eikä tainneet Landonin (s.1936 - k.1991) elämäntavat muutenkaan ihan vastata sitä romanttista kuvaa vaatimattomasta ja työtelijäästä pienviljelijästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muskettikoirat, pikkukakkonen, Tao Tao, Tontut, Histamiini joulukalenteri, Ritari Ässä ja Kitt, MacGyver, Dallas, Dynastia, Miami Vicen Sonny Crockett ja Testarossa, Dingo, Billy Idol, Twisted Sister, Kiss, Studioline L'Oreal, Anytime meikit, neonvärit, varsilenkkarit, Suosikki ja julisteet, Fii deodorantit yms.
Nuo vanhat piirrossarjat kyllä oli kivoja. Ei muuten paljon ole tuonkaan aikaista viihdeteollisuutta muuten ikävä. Paljon samaa kaavaahan nuo amerikkalaiset tv-sarjatkin aina kertoivat, on aina joku yli-ihminen joka turvallisesti voittaa pahikset ja siinäpä se. Tosin en sano, että tuon jälkeisetkään amerikkalaisvaikutteiset sarjat olisi mitenkään parempia, pikemminkin päinvastoin.
Saman ajan pop- ja rock-yhtyeet kyllä lähinnä huvittavat, enkä mistään hinnasta lähtisi katsomaan jotain "viidettäkymmenettä" comebacki:a, saati että sellaisesta maksaisin. Viihdeteollisuuden tärkein motiivi tuolloinkin jo oli huomionkipeys ja etenkin kaupallisuuden maksimointi. Onneksi on sellaistakin ajatonta kulutettavaa mitä viihdeteollisuus ei ole näin mädättänyt. Pahoittelen että monille muistoille näin lokaan, mutta tämä on minun mielipiteeni. Enkä myöskään sano, että nykyinen viihderoska olisi siis ainakaan parempaa yhtään !
Karjalan viimeinen Lättähattu kirjoitti:
70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa oli myös Happy Days TV-sarjan ja 50s boomin innoittama Rock a Billy -musan huippusuosion aika kuten myös vanhan 50-luvun RocknRollin ja näyttelijöiden nostalgia suosio.
mm. Matchbox, crazy Cavan, Stray Cats, Robert Gordon, ShakinStevens,Teddy & The Tigers ja Johnny & The Dodgers olivat hetken aikaa suosittuja mutta jo 80-luvun puoleen väliin mennessä genre oli vain pienen ryhmän suosiossa. Nykyäänkin tuota fiftari / diinari-jengiä vielä löytyy . Hyvä musahan ei koskaan kuole - RocknRoll will never die...
Tuota fiftarimussahan sitä tuli enimäkseen kuunneltua ja tulee vieläkin. Onnenpäivien lisäksi myös Suosikki piti hyvin fiftarigenren suosittuna Marilyn, Elvis ja James Dean , Eddie Cochran juttuineen ja julisteineen. Itselläni vieläkin kansio johon noita juttuja ja kuvia tuli haalittua myös harvinaisemmista staroista.
Kasarin edetessä Dire Straits, Huey Lewis, Bruce, ZZ Top Bangles, The Cars, Genesis / Phil Collins jne puraisivat - no nämäkin soivat stereoissani edelleen kuten myös parasta aikaa soiva Tom Petty
TV ohjelmista tuli lähinnä Magnum PI, Miami Vice, Dallas, muutama Heikki Kinnusen tähdittämä huumori sarja jne katsottua. Elokuva osastolta muistan Paluu tulevaisuuteen leffat, poliisiopistot, Kyttä leffat, krokotiilimies, Rocky leffoja ( eka ja paras kylläkin tuli jo 70 luvulla), Timothy Daltonin tähdittämä Bond sekä muutamia hyvän soundtrackin omaavia leffoja esim Top Gun, Roadhouse,
Oma kasarini päättyi armeijaan ja 90- luvulla alkoi opiskelu uudessa kaupungissa ja uusi elämä. Vakituinen yttöystäväkin löytyi ja naimisissa vieläkin. Tosin kasarilla poikamiehenä oli vielä elämä edessä ja uskoa huomiseen. Nyt maailman tilanne entistä huonompi eikä omatilannekkaan kaikilla elämänalueilla kovin lupaavalta vaikuta. Mukava muistoissa palata tuonne "onnelliselle poikamies ajan kasarille" vaikka aika lienee kultaa muistot. Moni tuttu ja sukulainen on poistunut joukosta mutta uusia ihmisä on onneksi syntynyt tilalle ja elämä jatkuu..
Viipurin viimeinen Rattopoika
Pistetäänpä vähän eloa tähän ketjuun. Pikku räkänokkana 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa tykkäsin valtavasti luontodokkareista, ja tykkääminen jatkuu edelleen. David Attenborough, jonka ensimmäinen suurmenestys oli "Life on Earth" eli "Elävä maa" vuodelta 1979, on vieläkin yksi todellisia idolejani. Toinen hieno dokumentaristi oli espanjalainen Félix Rodríguez de la Fuente, joka valitettavasti sai surmansa työskennellessään Alaskassa maaliskuussa 1980, samana päivänä kun täytti 52 vuotta. Sarjassa "El Hombre y la Tierra" - suomeksi vissiin "Ihminen ja maa" - hän tutustutti meitä lähinnä Espanjan luontoon, kuten salaperäiseen genettiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/F%C3%A9lix_Rodr%C3%ADguez_de_la_Fuente
Jallu, Kalle, Ratto ja Urkki käsityölehdet olivat kovaa valuuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki olin koko kasarin ajan lapsi, mutta tuosta ajasta on jäänyt sellainen positiivisuus mieleen. Rahaa ei perheellä paljon ollut, mutta kun ei niin kauheasti ollut muillakaan, niin mikäs siinä ollessa. Vaatteet olivat värikkäitä, musiikki pääosin iloista poppia ja rockia. Telkkarista katsottiin mäkihypyn lisäksi Star Trekit ja Ritari Ässät, ensimmäinen telkkari-ihastus taisi olla Robin Hood (Robin of Sherwood sarja, oi oi). Koulukavereiden kanssa vaihdettiin hajupyyhekumeja tai sitten ihan vaan erilaisten pikkiriikkisten muistioiden sivuja, näissä oli joku söpö kuva ja muoto.
Vierailija kirjoitti:
Joo ne koulun discot, esim. Bon Jovin Always.
Ja vähän sitä nuorempana tarrojen osto Tiimarista ja vaihto luokan tyttöjen kanssa ja ystäväkirjat.
Niin ja Nintendon GameBoy, varsinkin automatkoilla ja mökillä... ihan parasta, esim. Tetris, Super Mario Land ja Tennis. Ja sitten pysähdyttiin huoltsikalla ja saatiin siskon kanssa välipalaksi Kingis.
Bonkan biisi ilmestyi 1994 eikä kasarilla josta ketju?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat vuodelta 1986:
Princess Stepahnie, One Love To Give:
Short Circuit (Robotti rakastuu) elokuva, "Beautiful Stephanie" kohtaus:
Ko. leffassa muuten esiintyy kaksi Poliisiopisto -leffoista tuttua näyttelijää ;)
Vierailija kirjoitti:
Jallu, Kalle, Ratto ja Urkki käsityölehdet olivat kovaa valuuttaa.
Kovia olivat. Ennätykseni "käsitöissä" on noilta vuosilta peräisin. Sain kaverilta lainaan läjän kyseisiä lehtiä. Niitä selatessa vedin käteen kuusi kertaa yhtä soittoa parin tunnin aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jallu, Kalle, Ratto ja Urkki käsityölehdet olivat kovaa valuuttaa.
Kovia olivat. Ennätykseni "käsitöissä" on noilta vuosilta peräisin. Sain kaverilta lainaan läjän kyseisiä lehtiä. Niitä selatessa vedin käteen kuusi kertaa yhtä soittoa parin tunnin aikana.
melkoinen pukki
saitko valkoihoisia lapsia aikaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jallu, Kalle, Ratto ja Urkki käsityölehdet olivat kovaa valuuttaa.
Kovia olivat. Ennätykseni "käsitöissä" on noilta vuosilta peräisin. Sain kaverilta lainaan läjän kyseisiä lehtiä. Niitä selatessa vedin käteen kuusi kertaa yhtä soittoa parin tunnin aikana.
melkoinen pukki
saitko valkoihoisia lapsia aikaiseksi?
Jäin vanhaksipojaksi ja pornonarkkariksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musiikissakin oli aina sellainen mielialaa kohottava suurenmoinen melodia ja kivat soundit, luoden mukavan tunnelman, hyvän fiiliksen musaa.
Varsinainen Muppet Show tuli 5 kautta, vuosina 1976 - -81. Sitä ennen olivat piirroshahmoina jo pitkään olemassa.
Uusintana pyöri 80luvun loppupuolellakin muistelisin. Ja elokuviahan on tehty noilla samoilla hahmoilla ihan näihin päiviin asti.