Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pau vaatii Antti Rinnettä erottamaan Postin hallitus -mikä kasvojen menetys SDP:lle

Vierailija
20.11.2019 |

Paatero on myös pulassa

Kommentit (69)

Vierailija
61/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siinä 700 henkilön siirrossa on kyse tosiasisallisesti TES-shoppailusta (siis ei varsinaisia toiminnallisia perusteita), niin se pitäisi perua.

Postin hallituksen lakisääteinen velvoite on ajaa Postin etua. Postilla on myös lakisääteisiä velvotteita. Omistajaohjausministerillä on tehtävä ajaa valtion etua. Hallituksella on niinikään velvoite toimia kansakunnan edun mukaisesti. Sen sijaan mitään velvotteita toimia AY-liikkeen ohjauksessa ei ole. Tarvitaan lakimuutoksia jos tuosta solmusta halutaan eroon postin työntekijöitä tyydyttävällä tavalla.

Miksi tässä unohdetaan se ekonomia eli kysynnän ja tarjonnan laki? Jos palkka ei miellytä ja taidot antaisivat mahdollisuuden hakea parempaa duunia niin mikä estää lähtemästä. Hetken päästä Posti joutuisi tarkistamaan palkkaansa jotta saataisiin riittävästi työvoimaa täyttämään velvoitteet postinjakelussa. Jos taas taidot eivät riitä muuhun työhön, miksi sitten pitäisi maksaa keinotekoisesti korotettua palkkaa? Jos palkka ei riitä elintasoon, vähintäänkin jompaa kumpaa pitää muuttaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää kansalaisistaan huolen. Tämä vain jos sillä on varaa. Nykymenolla rahapula johtaa muutoksiin tässäkin ja tämä kiista on siitä esimerkki.

Kun vastaavista työpaikoista on tosiasallisesti pulaa, niin tällä logiikalla työehtoja voitaisiin jatkuvasti heikentää. Työntekijöiltä kun puuttuu tosiasialliset vaihtoehdot työmarkkinoilta. Siis sellaiset työpaikat joihin heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Tämä markkinaliberalismi on äärimmäisen naiivia, jos ei oteta huomioon työmarkkinoiden tosiasiallista tilannetta. 

Ja kuten usein todettu, niin Postin kilpailijoilla ei ole Postia paremmat työehdot käytössä.

Eli kuinka paljon niitä Postin työehtoja pitäisi heikentää? Olisiko 5e/tunti sopiva palkka?

Käytännössä siis tässä tapauksessa kaikki työntekijät joutuisivat hakemaan toimeentulotukea.

Vierailija
62/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Antti lähössä Venäjälle "edustamaan", oliskohan parempi jo Helsinki-Vantaalla vetäistä tukevat teipit suun eteen?!

tai posket täyteen karamelliä, jos niitä hallitusneuvotteluista jäi yli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siinä 700 henkilön siirrossa on kyse tosiasisallisesti TES-shoppailusta (siis ei varsinaisia toiminnallisia perusteita), niin se pitäisi perua.

Postin hallituksen lakisääteinen velvoite on ajaa Postin etua. Postilla on myös lakisääteisiä velvotteita. Omistajaohjausministerillä on tehtävä ajaa valtion etua. Hallituksella on niinikään velvoite toimia kansakunnan edun mukaisesti. Sen sijaan mitään velvotteita toimia AY-liikkeen ohjauksessa ei ole. Tarvitaan lakimuutoksia jos tuosta solmusta halutaan eroon postin työntekijöitä tyydyttävällä tavalla.

Miksi tässä unohdetaan se ekonomia eli kysynnän ja tarjonnan laki? Jos palkka ei miellytä ja taidot antaisivat mahdollisuuden hakea parempaa duunia niin mikä estää lähtemästä. Hetken päästä Posti joutuisi tarkistamaan palkkaansa jotta saataisiin riittävästi työvoimaa täyttämään velvoitteet postinjakelussa. Jos taas taidot eivät riitä muuhun työhön, miksi sitten pitäisi maksaa keinotekoisesti korotettua palkkaa? Jos palkka ei riitä elintasoon, vähintäänkin jompaa kumpaa pitää muuttaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää kansalaisistaan huolen. Tämä vain jos sillä on varaa. Nykymenolla rahapula johtaa muutoksiin tässäkin ja tämä kiista on siitä esimerkki.

Kun vastaavista työpaikoista on tosiasallisesti pulaa, niin tällä logiikalla työehtoja voitaisiin jatkuvasti heikentää. Työntekijöiltä kun puuttuu tosiasialliset vaihtoehdot työmarkkinoilta. Siis sellaiset työpaikat joihin heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Tämä markkinaliberalismi on äärimmäisen naiivia, jos ei oteta huomioon työmarkkinoiden tosiasiallista tilannetta. 

Ja kuten usein todettu, niin Postin kilpailijoilla ei ole Postia paremmat työehdot käytössä.

Eli kuinka paljon niitä Postin työehtoja pitäisi heikentää? Olisiko 5e/tunti sopiva palkka?

Käytännössä siis tässä tapauksessa kaikki työntekijät joutuisivat hakemaan toimeentulotukea.

Siis tarkoitus oli sanoa, että Postin kilpailijoilla ei ole Postia halvemmat työehdot käytössä. Tästähän on esim. Matkahuolto lausunut  vastikään julkisuuteen.

Vierailija
64/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se nyt aika merkillistö, että ulkoparlamentaarinen korporaatio ilman kansanedustusta vaatiin jotakin pääministeriltä, siis oikein vaatii? Millä ihmeen eväillä ay-liike määrää eduskunnan tahtoa.

Elin keinoelämän keskusliittohan ei ole koskaan vaatinut ministereilotä mitään, vai onko ne ehkä sittenkin jatkuvasti äänessä?

Osaat varmasti luetella muutaman esimerkin, jossa EK tai sen järjestöt ovat käynnistäneet työmarkkinatoimia, esimerkiksi työsulkuja, joilla on merkittävä lamauttava vaikutus koko maassa, ja sitten VAATINEET ministeriötä esim. erottamaan jonkin työntekijäliiton johdon kokonaan ehtona sille, ettei toimia laajenneta?

EK sanelee koko ajan, Sipilän hallitus toteutti suoraa EK:n tahtoa.

Sipilän hallituksen työmarkkina-asioissahan SAK toimi sanelijana. Hallitus taipui useaan kertaan SAK:n vaatimuksiin ja muun muassa SAK:n esittämän kikysopimuksen sinetöi vain kumileimasimena. Kai muistat suurmielenosoitukset ja yleislakkouhkailut? Etkö? Jännä tuo poliittinen muisti, 

Alkuperäiset tavoitteet tulivat varmaan lähes sellaisinaan EK:lta. Sitten myöhemmin Sipilän hallitus tuli vastaan jossain määrin SAK:ta.

Tavoitteet tulivat valtiovarainministeriöstä. Tai se kyllä vaati miljardikaupalla rajumpaa puuhaa, mutta Sipilän hallitus päätti kokeilla leikkauspolitiikan sijaan talouden vahvistamista ja sitä kautta vajeen paikkuuta. Onnistui muilta osin hyvin paitsi kikysopimus jäi torsoksi sekä tehottomuutensa että vähän epäreilun muotonsa osalta. SAK:n yksinomaisesta tahdosta.

Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri, joka tässä tapauksessa oli Kokoomuksen Petteri Orpo. Valtiovarainministeriön korkein virkamies Martti Hetemäki on kokoomustaustainen.

Eli käytännössä ja hieman karkeistettuna: valtiovarainministeriö = Kokoomus = EK.

Höpsis, kyse oli ministeriön virkamiesten valmistelemasta työstä ennen yhdenkään ministerin nimittämistä.

Tuolloinen valtiovarainministeri oli muuten - yllätys yllätys - Antti Rinne, SDP!

Vierailija
65/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se nyt aika merkillistö, että ulkoparlamentaarinen korporaatio ilman kansanedustusta vaatiin jotakin pääministeriltä, siis oikein vaatii? Millä ihmeen eväillä ay-liike määrää eduskunnan tahtoa.

Elin keinoelämän keskusliittohan ei ole koskaan vaatinut ministereilotä mitään, vai onko ne ehkä sittenkin jatkuvasti äänessä?

Osaat varmasti luetella muutaman esimerkin, jossa EK tai sen järjestöt ovat käynnistäneet työmarkkinatoimia, esimerkiksi työsulkuja, joilla on merkittävä lamauttava vaikutus koko maassa, ja sitten VAATINEET ministeriötä esim. erottamaan jonkin työntekijäliiton johdon kokonaan ehtona sille, ettei toimia laajenneta?

EK sanelee koko ajan, Sipilän hallitus toteutti suoraa EK:n tahtoa.

Sipilän hallituksen työmarkkina-asioissahan SAK toimi sanelijana. Hallitus taipui useaan kertaan SAK:n vaatimuksiin ja muun muassa SAK:n esittämän kikysopimuksen sinetöi vain kumileimasimena. Kai muistat suurmielenosoitukset ja yleislakkouhkailut? Etkö? Jännä tuo poliittinen muisti, 

Alkuperäiset tavoitteet tulivat varmaan lähes sellaisinaan EK:lta. Sitten myöhemmin Sipilän hallitus tuli vastaan jossain määrin SAK:ta.

Tavoitteet tulivat valtiovarainministeriöstä. Tai se kyllä vaati miljardikaupalla rajumpaa puuhaa, mutta Sipilän hallitus päätti kokeilla leikkauspolitiikan sijaan talouden vahvistamista ja sitä kautta vajeen paikkuuta. Onnistui muilta osin hyvin paitsi kikysopimus jäi torsoksi sekä tehottomuutensa että vähän epäreilun muotonsa osalta. SAK:n yksinomaisesta tahdosta.

Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri, joka tässä tapauksessa oli Kokoomuksen Petteri Orpo. Valtiovarainministeriön korkein virkamies Martti Hetemäki on kokoomustaustainen.

Eli käytännössä ja hieman karkeistettuna: valtiovarainministeriö = Kokoomus = EK.

Höpsis, kyse oli ministeriön virkamiesten valmistelemasta työstä ennen yhdenkään ministerin nimittämistä.

Tuolloinen valtiovarainministeri oli muuten - yllätys yllätys - Antti Rinne, SDP!

Stubbin hallitus, jatkona Kataisen hallitukselle, jossa Antti rinne oli valtiovarainministerinä, oli siis vetänyt valtiontalouden täysin kuralle. Vaalien jälkeen 2015 keväällä valtiovarainministeriön virkajohto esitteli hallitustunnustelija Sipilälle leikkauslistansa, jota vaadittaisiin talouden tasapainottamiseksi. Se oli ankeaa luettavaa; ministeriö vaati kuuden miljardin leikkauksia. Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin kuitenkin vain neljän miljardin leikkaukset jonka lisäksi tavoiteltiin yhteiskuntasopimusta eli eräänlaista uudelleenlämmiteltyä keskitettyä tupoa, jolla vältettäisiin puolentoista miljardin lisäleikkaukset. Loput leikkaustarpeesta oli tarkoitus kattaa panostamalla talouskasvun edellytyksiin muun muassa miljardin veronkevennyksillä. SAK torpedoi yhteiskuntasopimuksen täydellisesti ja saneli sen tilalle surullisenkuuluisan kiky-sopimuksen monen puliveivauksen jälkeen. Valtiontalouden kannalta tulokset jäivät osin vajavaisiksi, mutta kansantalous ja työllisyys lähtivät hallituskauden aikana sen toimien ansiosta kuitenkin nousuun pitkän synkän ajanjakson jälkeen.

Voidaan spekuloida, missä tilanteessa oltaisiin nyt, ellei yhteiskuntasopimus olisi jäänyt toteutumatta, olihan se keskeisimpiä hallituskauden talouspoliittisia tavoitteita. Kiky-sopimuksen lopputuloksena esim. naisvaltainen ja matalapalkkainen hoitoala sai eniten köniinsä, joka toki säästi kuntien rajoha, mutta aiheutti laajaa pettymystä, josta ammattiliitot johtotantat etunenässä syyttivät yksin Sipilän porvarihallitusta, vaikka alkusyyt löytyivätkin edellisestä VVM Antti Rinteestä ja SAK:n jääräpäisestä epädemokraattisesta painostuksesta laillista hallitusvaltaa vastaan.

Vierailija
66/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

👟

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siinä 700 henkilön siirrossa on kyse tosiasisallisesti TES-shoppailusta (siis ei varsinaisia toiminnallisia perusteita), niin se pitäisi perua.

Postin hallituksen lakisääteinen velvoite on ajaa Postin etua. Postilla on myös lakisääteisiä velvotteita. Omistajaohjausministerillä on tehtävä ajaa valtion etua. Hallituksella on niinikään velvoite toimia kansakunnan edun mukaisesti. Sen sijaan mitään velvotteita toimia AY-liikkeen ohjauksessa ei ole. Tarvitaan lakimuutoksia jos tuosta solmusta halutaan eroon postin työntekijöitä tyydyttävällä tavalla.

Miksi tässä unohdetaan se ekonomia eli kysynnän ja tarjonnan laki? Jos palkka ei miellytä ja taidot antaisivat mahdollisuuden hakea parempaa duunia niin mikä estää lähtemästä. Hetken päästä Posti joutuisi tarkistamaan palkkaansa jotta saataisiin riittävästi työvoimaa täyttämään velvoitteet postinjakelussa. Jos taas taidot eivät riitä muuhun työhön, miksi sitten pitäisi maksaa keinotekoisesti korotettua palkkaa? Jos palkka ei riitä elintasoon, vähintäänkin jompaa kumpaa pitää muuttaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää kansalaisistaan huolen. Tämä vain jos sillä on varaa. Nykymenolla rahapula johtaa muutoksiin tässäkin ja tämä kiista on siitä esimerkki.

Kun vastaavista työpaikoista on tosiasallisesti pulaa, niin tällä logiikalla työehtoja voitaisiin jatkuvasti heikentää. Työntekijöiltä kun puuttuu tosiasialliset vaihtoehdot työmarkkinoilta. Siis sellaiset työpaikat joihin heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Tämä markkinaliberalismi on äärimmäisen naiivia, jos ei oteta huomioon työmarkkinoiden tosiasiallista tilannetta. 

Ja kuten usein todettu, niin Postin kilpailijoilla ei ole Postia paremmat työehdot käytössä.

Eli kuinka paljon niitä Postin työehtoja pitäisi heikentää? Olisiko 5e/tunti sopiva palkka?

Käytännössä siis tässä tapauksessa kaikki työntekijät joutuisivat hakemaan toimeentulotukea.

Siis tarkoitus oli sanoa, että Postin kilpailijoilla ei ole Postia halvemmat työehdot käytössä. Tästähän on esim. Matkahuolto lausunut  vastikään julkisuuteen.

Onko tästä missään faktaa? Siis selkeää vertailua, eikä puolivillaisia lausuntoja sieltä täältä.

Vierailija
68/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siinä 700 henkilön siirrossa on kyse tosiasisallisesti TES-shoppailusta (siis ei varsinaisia toiminnallisia perusteita), niin se pitäisi perua.

Postin hallituksen lakisääteinen velvoite on ajaa Postin etua. Postilla on myös lakisääteisiä velvotteita. Omistajaohjausministerillä on tehtävä ajaa valtion etua. Hallituksella on niinikään velvoite toimia kansakunnan edun mukaisesti. Sen sijaan mitään velvotteita toimia AY-liikkeen ohjauksessa ei ole. Tarvitaan lakimuutoksia jos tuosta solmusta halutaan eroon postin työntekijöitä tyydyttävällä tavalla.

Miksi tässä unohdetaan se ekonomia eli kysynnän ja tarjonnan laki? Jos palkka ei miellytä ja taidot antaisivat mahdollisuuden hakea parempaa duunia niin mikä estää lähtemästä. Hetken päästä Posti joutuisi tarkistamaan palkkaansa jotta saataisiin riittävästi työvoimaa täyttämään velvoitteet postinjakelussa. Jos taas taidot eivät riitä muuhun työhön, miksi sitten pitäisi maksaa keinotekoisesti korotettua palkkaa? Jos palkka ei riitä elintasoon, vähintäänkin jompaa kumpaa pitää muuttaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää kansalaisistaan huolen. Tämä vain jos sillä on varaa. Nykymenolla rahapula johtaa muutoksiin tässäkin ja tämä kiista on siitä esimerkki.

Kun vastaavista työpaikoista on tosiasallisesti pulaa, niin tällä logiikalla työehtoja voitaisiin jatkuvasti heikentää. Työntekijöiltä kun puuttuu tosiasialliset vaihtoehdot työmarkkinoilta. Siis sellaiset työpaikat joihin heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Tämä markkinaliberalismi on äärimmäisen naiivia, jos ei oteta huomioon työmarkkinoiden tosiasiallista tilannetta. 

Ja kuten usein todettu, niin Postin kilpailijoilla ei ole Postia paremmat työehdot käytössä.

Eli kuinka paljon niitä Postin työehtoja pitäisi heikentää? Olisiko 5e/tunti sopiva palkka?

Käytännössä siis tässä tapauksessa kaikki työntekijät joutuisivat hakemaan toimeentulotukea.

Siis tarkoitus oli sanoa, että Postin kilpailijoilla ei ole Postia halvemmat työehdot käytössä. Tästähän on esim. Matkahuolto lausunut  vastikään julkisuuteen.

Miksi Matkahuolto kustantaa parempia etuja? Siksi että Matkahuollolla ei ole Postin velvotteita eli paskajobeja johonkin syrjäseudulle.

Miksi päähän potkitut Postilaiset eivät lähde sinne kilpailijalle töihin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/69 |
21.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se nyt aika merkillistö, että ulkoparlamentaarinen korporaatio ilman kansanedustusta vaatiin jotakin pääministeriltä, siis oikein vaatii? Millä ihmeen eväillä ay-liike määrää eduskunnan tahtoa.

Elin keinoelämän keskusliittohan ei ole koskaan vaatinut ministereilotä mitään, vai onko ne ehkä sittenkin jatkuvasti äänessä?

Osaat varmasti luetella muutaman esimerkin, jossa EK tai sen järjestöt ovat käynnistäneet työmarkkinatoimia, esimerkiksi työsulkuja, joilla on merkittävä lamauttava vaikutus koko maassa, ja sitten VAATINEET ministeriötä esim. erottamaan jonkin työntekijäliiton johdon kokonaan ehtona sille, ettei toimia laajenneta?

EK sanelee koko ajan, Sipilän hallitus toteutti suoraa EK:n tahtoa.

Sipilän hallituksen työmarkkina-asioissahan SAK toimi sanelijana. Hallitus taipui useaan kertaan SAK:n vaatimuksiin ja muun muassa SAK:n esittämän kikysopimuksen sinetöi vain kumileimasimena. Kai muistat suurmielenosoitukset ja yleislakkouhkailut? Etkö? Jännä tuo poliittinen muisti, 

Alkuperäiset tavoitteet tulivat varmaan lähes sellaisinaan EK:lta. Sitten myöhemmin Sipilän hallitus tuli vastaan jossain määrin SAK:ta.

Tavoitteet tulivat valtiovarainministeriöstä. Tai se kyllä vaati miljardikaupalla rajumpaa puuhaa, mutta Sipilän hallitus päätti kokeilla leikkauspolitiikan sijaan talouden vahvistamista ja sitä kautta vajeen paikkuuta. Onnistui muilta osin hyvin paitsi kikysopimus jäi torsoksi sekä tehottomuutensa että vähän epäreilun muotonsa osalta. SAK:n yksinomaisesta tahdosta.

Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri, joka tässä tapauksessa oli Kokoomuksen Petteri Orpo. Valtiovarainministeriön korkein virkamies Martti Hetemäki on kokoomustaustainen.

Eli käytännössä ja hieman karkeistettuna: valtiovarainministeriö = Kokoomus = EK.

Höpsis, kyse oli ministeriön virkamiesten valmistelemasta työstä ennen yhdenkään ministerin nimittämistä.

Ja se valmisteltu työ oli pääosin EK:n lobbareiden sanelemaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi yhdeksän