Työkyvyttömyyseläkkellä sairaudesta, eikä koskaan varaa mihinkään
Olen nyt päätynyt lopputulokseen, että minun elämäni ei ole elämisen arvoista. Ymmärtäisin tämän köyhyyden kurimuksen, jos olisin itse syypää (alkoholi, itseaiheutettu sairaus jne) tähän tilanteeseen, mutta kun en ole. En enää jaksa mennä leipäjonoon, enkä mitään muutakaan. Olen kipeä ja lopen uupunut. Muita, jotka eivät enää jaksa ”tyytyä tilanteeseen”, tai ”elää nyt vain näin kun en ole mahdollisuutta muuhunkaan”?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulle, Kakkahattutäti, 400€ kuussa luksusta? Haluaisitko kokeilla vaikka pari vuotta näin alkuunsa ja luovuttaa vaikkapa minulle ylimääräisen rahan? Minulla olisi sille käyttöä.
Kävisin teatterissa tai jossain muussa kulttuuririennossa, kävisin uimahallissa säännöllisesti, ostaisin ehkä fillarin, ostaisin uudet verhot 12 vuotta vanhojen tilalle, ostaisin ehkä uuden sohvan 31 v vanhan tilalle (opiskeluaikana hankittu), kävisin ehkä kampaajalla. Ehkä voisin mennä mukaan ulos syömään, jos minut vielä muistetaan ajalta, jolloin pystyin olemaan mukana. Piti jättää ne käynnit muutama vuosi sitten, kun ei ollut varaa.
Yt. nimim. fyysisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä, tulot n. 780€ kuussa, josta reilut 100€ lohkeaa vuokraan, 50€ käännykkään ja nettiin, 60€ lääkkeisiin yms. Muut laskut päälle, jää juuri n 400€ kuussa, jos ei yllättävää ylimääräistä ilmaannu. Yksikin lahjan osto, budjetti sekaisin. 13 euroa päivää kohti: sillä kaikki syömiset, henk.koht hygienia, matkaliput, vaatetus ja harrastukset (joita ei ole).
Niin, vaihdetaanko, Kakkahattutäti?
Ei tietenkään olisi luksusta, mutta eihän minimitoimeentulon kuulu olla mitään luksusta!
Luksus on rikkaille.
Minulle jää asumismenojen ja laskujen jälkeen rahaa käteen 700-800€ kuussa. Eli vähän enemmän kuin sinulle. Ja olen ns. keskituloinen, hyvässä työssä. Monella työssäkäyvällä jää vielä paljon vähemmän.Mulla on nettotulot 800e ja siitä maksan kaikki.
800e nettotulot kyllä oikeuttavat erilaisiin sosiaalisiin tukiin. Selvitä mitä voit saada. Asumistuki, mahdollisesti toimeentulotukea ja harkinnanvaraista tukea yllättäviin menoihin mm silmälaseihin tms. Käteen jäävä netto asumiskulujen jälkeen on oltava kaikkialla Suomessa hieman alle 500e. Sillä ruoka ja peruseläminen.
Ei oikeuta. Minulla on ”osuus” asunnosta , jossa leski asuu vielä hyvässä lykyssä kymmeniä vuosia. Rahaahan siitä ei tipu, mutta omaisuudeksi lasketaan. Eli ei senttiäkään.
No sittenhän asiat menevät ihan oikein. Ei sellaisen jolla on varallisuutta, kuulukaan esim tt-tukea saada.
Ota asunto-osuuttasi vastaan lainaa.
En saa lainaa. Yritetty on. Asunto-osuus on jaettu viiden muun kanssa. Sen lisäksi eliniänennusteeni on max 10 vuotta.
Kohta joku tulee kertomaan täällä sinulle, että kannattaa nyt ”nauttia loppuaika kaikesta - vaikka haistella tuulta!” Ja sitten Vaasasta tietysti viisastelu: Meillä on kuule kaikilla rajoitteemme!
Vierailija kirjoitti:
Pskaa88 kirjoitti:
Sama homma. Sairastuin fibromyalgiaan 20-vuotiaana. Koko ajan pahentunut, vuosi vuodelta. Ei työnteosta tulisi yhtään mitään. Koskaan tilillä ei ole edes 800 euroa. Telkkari on yli 10v vanha, läppäriä ei ole, ei autoa, ei varaa laitattaa itseäni, näytän aina hirveältä. Hieman kismittää kun muilla naisilla kaikenlaista elämää. Omani päättyi juuri siinä 20-vuotiaana. Kukaan ei edes alkaisi seurustella jonkun pienintä työkyvyttömyyseläkettä saavan kanssa enkä todellakaan jaksa joka päivä lähteä treffeille jonnekin. Seksihalutkin on kateissa.
Ulkonäön laittaminen on täysin tai lähes ilmaista. Pysyt hoikkana / juot paljon vettä / nukut tarpeeksi. Sitten jos on varaa hiukan pistää rahaa niin meikit / hiusväri. Siinäpä se!
Kiitos tästä ei mistään! Ajatella ettemme koskaan tulleet ajatelleeksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pskaa88 kirjoitti:
Sama homma. Sairastuin fibromyalgiaan 20-vuotiaana. Koko ajan pahentunut, vuosi vuodelta. Ei työnteosta tulisi yhtään mitään. Koskaan tilillä ei ole edes 800 euroa. Telkkari on yli 10v vanha, läppäriä ei ole, ei autoa, ei varaa laitattaa itseäni, näytän aina hirveältä. Hieman kismittää kun muilla naisilla kaikenlaista elämää. Omani päättyi juuri siinä 20-vuotiaana. Kukaan ei edes alkaisi seurustella jonkun pienintä työkyvyttömyyseläkettä saavan kanssa enkä todellakaan jaksa joka päivä lähteä treffeille jonnekin. Seksihalutkin on kateissa.
Ulkonäön laittaminen on täysin tai lähes ilmaista. Pysyt hoikkana / juot paljon vettä / nukut tarpeeksi. Sitten jos on varaa hiukan pistää rahaa niin meikit / hiusväri. Siinäpä se!
Kiitos tästä ei mistään! Ajatella ettemme koskaan tulleet ajatelleeksi!
Niin, olette vähän hölmöjä. Ei ne kalliit lisäkkeet ketään juurikaan kaunista. Ole hyvä :)
Vierailija kirjoitti:
Voi kurja.
Pystytkö yhtään tekemään töitä?
Tilannettasi auttaisi jos jaksaisit tehdä töitä vaikka vain 2 tuntia viikossa. Se olisi kaikki lisätuloa.
t. Toinen samassa jamassa oleva.
Tässä tuli oikeasti toimiva ja auttava keino, mutta jostain syystä sitä on alapeukutettu.
Todella monet työkyvyttömät tekevät vähän töitä. Osa on perustanut oman yrityksenkin jos ei ole muuten töitä löytänyt.
Itsekin päädyin perustamaan yrityksen kun kukaan ei uskaltanut palkata minua. Teen töitä silloin kun pystyn ja jaksan. Tällä hetkellä en jaksa, en ole jaksanut kesän jälkeen tehdä mitään. Suunnittelen projekteja ensi kesälle ja toivon, että silloin olisin siinä kunnossa että pystyn toteuttamaan ne projektit.
Työkyvyttömyyseläkkeessä on se hyvä puoli, että sen rinnalla saa ansaita palkkatuloja. Tuloraja riippuu siitä kuinka suurta palkkaa on saanut ennen eläkkeelle joutumista. Alimmillaankin se on kuitenkin yli 700 €/kk.
Usein vähäinen, omien voimien rajoissa tapahtuva työssä käyminen tukee myös työkyvyttömän mielenterveyttä. Hän saa kokea olevansa tärkeä ja tarpeellinen, eikä pelkkä eläkeläinen ja taakka yhteiskunnalle. Tietysti myös työyhteisöön kuuluminen on tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulle, Kakkahattutäti, 400€ kuussa luksusta? Haluaisitko kokeilla vaikka pari vuotta näin alkuunsa ja luovuttaa vaikkapa minulle ylimääräisen rahan? Minulla olisi sille käyttöä.
Kävisin teatterissa tai jossain muussa kulttuuririennossa, kävisin uimahallissa säännöllisesti, ostaisin ehkä fillarin, ostaisin uudet verhot 12 vuotta vanhojen tilalle, ostaisin ehkä uuden sohvan 31 v vanhan tilalle (opiskeluaikana hankittu), kävisin ehkä kampaajalla. Ehkä voisin mennä mukaan ulos syömään, jos minut vielä muistetaan ajalta, jolloin pystyin olemaan mukana. Piti jättää ne käynnit muutama vuosi sitten, kun ei ollut varaa.
Yt. nimim. fyysisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä, tulot n. 780€ kuussa, josta reilut 100€ lohkeaa vuokraan, 50€ käännykkään ja nettiin, 60€ lääkkeisiin yms. Muut laskut päälle, jää juuri n 400€ kuussa, jos ei yllättävää ylimääräistä ilmaannu. Yksikin lahjan osto, budjetti sekaisin. 13 euroa päivää kohti: sillä kaikki syömiset, henk.koht hygienia, matkaliput, vaatetus ja harrastukset (joita ei ole).
Niin, vaihdetaanko, Kakkahattutäti?
Ei tietenkään olisi luksusta, mutta eihän minimitoimeentulon kuulu olla mitään luksusta!
Luksus on rikkaille.
Minulle jää asumismenojen ja laskujen jälkeen rahaa käteen 700-800€ kuussa. Eli vähän enemmän kuin sinulle. Ja olen ns. keskituloinen, hyvässä työssä. Monella työssäkäyvällä jää vielä paljon vähemmän.Mulla on nettotulot 800e ja siitä maksan kaikki.
Samoin minulla. Mutta ”luksus kuuluu rikkaille”. Mitään ei saa haluta. Ei saa narista. Kaikki kiva on oikeasti ilmaista.
Ei saatana mitä kuvottavaa, tekopyhää ja kaksinaismpralistista sakkia te kaikki olette. Etenkin paskahattu on karmansa ansainnut - toivottavasti osuu vielä ja kovaa.
Ei sun kanssa voi keskustella kun noin aggressiivinen.
Ja vielä luxusta pitäisi saada verorahoilla, hoh hoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Pskaa88 kirjoitti:
Sama homma. Sairastuin fibromyalgiaan 20-vuotiaana. Koko ajan pahentunut, vuosi vuodelta. Ei työnteosta tulisi yhtään mitään. Koskaan tilillä ei ole edes 800 euroa. Telkkari on yli 10v vanha, läppäriä ei ole, ei autoa, ei varaa laitattaa itseäni, näytän aina hirveältä. Hieman kismittää kun muilla naisilla kaikenlaista elämää. Omani päättyi juuri siinä 20-vuotiaana. Kukaan ei edes alkaisi seurustella jonkun pienintä työkyvyttömyyseläkettä saavan kanssa enkä todellakaan jaksa joka päivä lähteä treffeille jonnekin. Seksihalutkin on kateissa.
Mitä ruttoo sä uliset?! 800€ maksujen jälkeen on iso summa! Olen 19, asun yksin, opiskelen ammattikoulussa, maksan laskut ja ruokani itse ja saan kk vaan 500€ (+ vajaa 200€ asumistukea) ja käteen jää noiden jälkeen reilusti yli 200€ hupuloitavaksi, mikä on mielestäni tosi hyvin noiden jälkeen.
Etkö osaa ajatella, että lähes jokainen tänne kirjoittava on joskus ollut samassa tilanteessa mitä sinä? Ihmiset ovat opiskelleet opintotuen ja -lainan turvin, asuneet soluasunnoissa ja laskeneet markkoja, ostaako kilon erunoita vai kauraryynejä. Silloin tiesi, että tilanne on väliaikainen. Asia on ihan erilainen, jos tietää, että samaa on edessä koko loppuelämä.
Väliaikainen? Lukio 3 v ja yliopisto 6 v, yhteensä 9 v.
Ihan samoin se työtön/sairas voi olla paremmassa tilanteessa 9 vuoden päästä, eli hänenkin köyhyytensä on vain väliaikainen. Terveydenhoito kehittyy koko ajan.
Eikä opiskelijalla ole mitään takuuta työpaikasta.
Luksukset nyt vaan hankitaan itse. Ruotsin risteilylle jaetaan ilmaisia lippuja, ellei sellaista saa, niin maksaa itse ne muutamat kympit. Noilla tuloilla varmasti pääsee Ruotsiin kerran vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkyvyttömyyseläkkeelläkin saa ansaita pieniä työtuloja ilman että vaikuttaa eläkkeeseen. Kelalla ja työeläkelaitoksilla summat voi ola eri, mutta ainakin Kelan nettisivujen mukaan saa ansaita pikkuisen yli 700 ilman että vaikuttaa eläkkeeseen. Olisiko mahdollista ottaa jokin pieni esim. kotoa käsin tehtävä keikkatyö?
Taitaa riippua työkyvyttömyyden laadusta. Siskollani kun ei tavarat pysy käsissä, niin mikään työ ei sovi. Hänellä menee aamulla itsensä herättelyyn ja vessakäyntiin ja pukeutumiseen 2 tuntia. Itse vielä pukee vaatteet, vaikka aikaa kuluukin. Ruuat tulee valmiina, lusikalla syö hitaasti ja on päiviä, että kaikki valuu lusikasta syliin. Pillillä juo nesteet, koska muki tai lasi ei pysy kädessä. Mihin työhön häntä suosittelet? Entinen ammatti on sairaanhoitaja.
Siskosi taitaa olla niin heikossa kunnossa, että ei jaksa tehdä mitään työtä. Ei edes vähän.
Mutta jos vointi on kaikesta huolimatta päivisin virkeä ja pystyy puhumaan, niin pystyisi esimerkiksi antamaan terveysneuvontaa puhelinpalveluna (koska entinen sairaanhoitaja). Tämä todennäköisesti kuitenkin kaatuisi työpaikan puuttumiseen. Julkinen sektori on todella tyly vajaakuntoisia kohtaan, vaikka julkisilla toimijoilla juuri pitäisi olla suurempi vastuu heikommassa asemassa olevista.
Päättäjien kannattaisi aktivoitua tämän asian kanssa. Jos kunnat ja valtiot palkkaisivat vajaakuntoisia töihin, se vähentäisi muuta tuen tarvetta ja ehkäisisi mielenterveysongelmia. Kaikki hyötyisivät tästä, mutta jostain syystä Suomessa ei tykätä sellaisista ratkaisuista, jotka hyödytäisivät ihmisiä. Täällä tykätään vaan kikyttää ja juustohyölätä vaikka ihminen makaisi raatona lattialla.
Itse tunnen myyntiedustajan, joka tarvitsee avustajaa oikeastaan ihan kaikkeen. Ei pysty syömään, ei pukeutumaan, ei käymään vessassa, eikä tekemään yhtään mitään ilman avustajaa. Hänellä on avustaja mukana työtapaamisilla, ja avustajan tehtäviin kuuluu mm. kirjallisten töiden tekeminen, sillä tällä myyntiedustajalla ei pysy kynä kädessä, ei kirjoittaminen onnistuisi muutenkaan pakkoliikkeiden takia.
Hän on kuitenkin niin mahtava persoona, että pystyy tekemään työtään.
Tilanne olisi hänen kohdallaan toinen, jos hän kärsisi myös uupumuksesta, mutta koska hänellä ei ole sitä riesanaan, niin töiden tekeminen onnistuu suurista rajoitteista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Väliaikainen? Lukio 3 v ja yliopisto 6 v, yhteensä 9 v.
Ihan samoin se työtön/sairas voi olla paremmassa tilanteessa 9 vuoden päästä, eli hänenkin köyhyytensä on vain väliaikainen. Terveydenhoito kehittyy koko ajan.
Eikä opiskelijalla ole mitään takuuta työpaikasta.
Luksukset nyt vaan hankitaan itse. Ruotsin risteilylle jaetaan ilmaisia lippuja, ellei sellaista saa, niin maksaa itse ne muutamat kympit. Noilla tuloilla varmasti pääsee Ruotsiin kerran vuoteen.
Ei se työkyvyttömyys mitenkään väliaikaista ole, jos on eläke myönnetty. Ei työkyvyttömyyseläkettä edes myönnetä jos vakuutuslääkäri epäilee, että jotain toipumista voi tapahtua. Ja nämä veijarit epäilevät usein, että jopa kroonisista invalidisoivista etenevista sairauksista voi parantua, vaikka näihin sairauksiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa tai lääkitystä eikä niistä ei voi parantua itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kurja.
Pystytkö yhtään tekemään töitä?
Tilannettasi auttaisi jos jaksaisit tehdä töitä vaikka vain 2 tuntia viikossa. Se olisi kaikki lisätuloa.
t. Toinen samassa jamassa oleva.
Tässä tuli oikeasti toimiva ja auttava keino, mutta jostain syystä sitä on alapeukutettu.
Todella monet työkyvyttömät tekevät vähän töitä. Osa on perustanut oman yrityksenkin jos ei ole muuten töitä löytänyt.
Itsekin päädyin perustamaan yrityksen kun kukaan ei uskaltanut palkata minua. Teen töitä silloin kun pystyn ja jaksan. Tällä hetkellä en jaksa, en ole jaksanut kesän jälkeen tehdä mitään. Suunnittelen projekteja ensi kesälle ja toivon, että silloin olisin siinä kunnossa että pystyn toteuttamaan ne projektit.
Työkyvyttömyyseläkkeessä on se hyvä puoli, että sen rinnalla saa ansaita palkkatuloja. Tuloraja riippuu siitä kuinka suurta palkkaa on saanut ennen eläkkeelle joutumista. Alimmillaankin se on kuitenkin yli 700 €/kk.
Usein vähäinen, omien voimien rajoissa tapahtuva työssä käyminen tukee myös työkyvyttömän mielenterveyttä. Hän saa kokea olevansa tärkeä ja tarpeellinen, eikä pelkkä eläkeläinen ja taakka yhteiskunnalle. Tietysti myös työyhteisöön kuuluminen on tärkeä asia.
Ei eläkeläinen ole "pelkkä eläkeläinen ja taakkaa yhteiskunnalle" joka työn kautta "saa kokea olevansa tärkeä ja tarpeellinen". Lähtökohtaisesti täysin vääristynyttä ajattelua ja kertoo kirjoittajan omasta asenteesta ja arvomaailmasta. Ikäänkuin eläkeläinen olisi syypää sairastumiseensa ja eläkkeelle joutumiseen. Sitäpaitsi työyhteisö ei ole ainoa yhteisö johon voi kuulua. Harrastusryhmät sekä järjestö- ja vapaaehtoistyö ajavat saman asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pskaa88 kirjoitti:
Sama homma. Sairastuin fibromyalgiaan 20-vuotiaana. Koko ajan pahentunut, vuosi vuodelta. Ei työnteosta tulisi yhtään mitään. Koskaan tilillä ei ole edes 800 euroa. Telkkari on yli 10v vanha, läppäriä ei ole, ei autoa, ei varaa laitattaa itseäni, näytän aina hirveältä. Hieman kismittää kun muilla naisilla kaikenlaista elämää. Omani päättyi juuri siinä 20-vuotiaana. Kukaan ei edes alkaisi seurustella jonkun pienintä työkyvyttömyyseläkettä saavan kanssa enkä todellakaan jaksa joka päivä lähteä treffeille jonnekin. Seksihalutkin on kateissa.
Mitä ruttoo sä uliset?! 800€ maksujen jälkeen on iso summa! Olen 19, asun yksin, opiskelen ammattikoulussa, maksan laskut ja ruokani itse ja saan kk vaan 500€ (+ vajaa 200€ asumistukea) ja käteen jää noiden jälkeen reilusti yli 200€ hupuloitavaksi, mikä on mielestäni tosi hyvin noiden jälkeen.
Etkö osaa ajatella, että lähes jokainen tänne kirjoittava on joskus ollut samassa tilanteessa mitä sinä? Ihmiset ovat opiskelleet opintotuen ja -lainan turvin, asuneet soluasunnoissa ja laskeneet markkoja, ostaako kilon erunoita vai kauraryynejä. Silloin tiesi, että tilanne on väliaikainen. Asia on ihan erilainen, jos tietää, että samaa on edessä koko loppuelämä.
Joo se on pikkusen eri asia elää näillä opiskelijan tuilla 3-6 vuotta kuin se että sinulle annetaan hiluja sanotaan että näillä elät ja rakennat elämäsi seuraavat 50 vuotta. Hauskaa seinän tuijotusta ja ilmaisia kirjastokäyntejä lopuksi elämää.
Vierailija kirjoitti:
Väliaikainen? Lukio 3 v ja yliopisto 6 v, yhteensä 9 v.
Ihan samoin se työtön/sairas voi olla paremmassa tilanteessa 9 vuoden päästä, eli hänenkin köyhyytensä on vain väliaikainen. Terveydenhoito kehittyy koko ajan.
Eikä opiskelijalla ole mitään takuuta työpaikasta.
Luksukset nyt vaan hankitaan itse. Ruotsin risteilylle jaetaan ilmaisia lippuja, ellei sellaista saa, niin maksaa itse ne muutamat kympit. Noilla tuloilla varmasti pääsee Ruotsiin kerran vuoteen.
Työkyvyttömyyseläkeläinen ei todellakaan ole paremmassa kunnossa 9v. päästä. Sairaudet joiden vuoksi eläkkeelle päädytään ovat kroonisia, eläkettä ei todellakaan myönnetä heppoisin perustein. Monet sairaudet ovat eteneviä ja pahenevia. Eikä lääketiede todellakaan kehity sellaisella valonnopeudella kuin kirjoituksestasi voisi päätellä. Huomaa ettet ymmärrä mitään sairaseläkkeen määräytymisperusteista saati työkyvyttömän elämästä. Työkyvytön voi joutua elämään 50v. pienillä tuloilla, sinä ainoastaan opiskeluvuodet. Vaikka et työllistyisikään opiskelemaasi ammattiin, terveenä voit aina opiskella uuden ammatin.
Höpö höpö, suurin eläkesyy ovat nykyään mt-sairaudet, ja hoito kehittyy. Osa sairauksista, kuten masennus, myös paranee ajan mittaan itsekseenkin.
Jos on nuori ja eläkkeellä, pitää vaan miettiä ne omat tavat ansaita lisärahaa. Työpaikkoja, joissa tienaa muutaman satasen, löytyy kyllä, ne kokoainaiset paikat on harvassa
Meillä kaksi eläkeläistä mm jakaa mainoksia autolla. Ensin ihmettelimme, että voiko kannattaa, mutta kertoivat että sillä n 300 e kk he ylläpitävät auton, mikä parantaa heidän elämänlaatuaan. Vuodessa tuo on jo 3600e, eli hulppean reissun hinta.
Veronmaksajat ei koskaan tule mitään luksuksia maksamaan.
Ja taas opiskella lainalla, vailla mitään takuuta, että työllistyy siihen toiseenkaan ammattiin.
Ei opinnot ole mikään takuu työpaikasta.
Olen eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Saan kuussa käteen noin 1200€. Olen naimisissa ja meillä on lapsia. Opiskelen hiljalleen itseäni kiinnostavaa alaa avoimessa yliopistossa, harrastan valokuvausta ja käyn uimahallissa uimassa niinä vapaahetkinä joita lasten koulunkäynti ja eskarissa olo antaa. Olen kiitollinen eläkkeestä, kiitollinen perheestäni ja siitä tuesta jota mieheni on minulle antanut.
Muiden edessä en suostu olemaan luuseri, enkä kuluerä. Ihan sama mitä kukaan sanoo, minä en ole syypää sairauteeni, enkä ole voinut siihen vaikuttaa silloin kuin siihen olisi pitänyt vaikuttaa (lapsuus ja nuoruus). Suoraan jos sanotaan, niin yhteiskunta petti minun kohdalla rankasti, ja tämä eläke on nyt sitten se hinta, jonka se virheestään maksaa. Minä en ole tilivelvollinen kenellekään, enkä velvollinen vetämään itseäni piippuun muiden ihmisten niin käskiessä. Minulla on vain tämä yksi elämä, ja sen alkupuolisko meni täysin penkin alle, joten loppupuoliskon elän perheelleni ja itselleni.
Aivan käsittämätöntä miten joku voi verrata opiskeluaikaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Olen minäkin opiskellut opintotuella vuosia, kävin samaan aikaan iltaisin siivoamassa että pärjäisin jotenkin ilman opintolainaa. Mutta tiesin koko ajan että tilanne on väliaikainen! Sairas kun on (ainakin työkyvyttömyyseläkkeellä) niin tiedossa ei edes ole mitään muutosta parempaan. Mulle lääkäri sanoi että nyt on voitava tehty, mut on leikattu viisi kertaa että toimintakyky paranisi tai edes kivut lähtisi mutta en ole saanut mitään hyötyä leikkauksista vaan kivut ovat vaan pahentuneet muutamassa vuodessa. Onneksi ehdin olemaan töissä sen verran että kuntoutustuki on parempi kuin takuueläke mutta ei toki yllä edes pienipalkkaisen tasolle eikä nyt sinänsä tarvitsekaan. Se että jotkut työkyvyttömät kituvat työmarkkinatuella on silkkaa sairaan kiusaamista.
Ja aivan käsittämätöntä on luulla, että opiskelu olisi joku takuu työpaikasta. Etenkään ihmisellä, jolla ei ole työllistynyt siihen ensimmäiseenkään ammattiin.
Kerää vaan opintolainaa, jota saa sitten maksella tuista.
Opiskelussa on yleensä etuna opiskelijan ikä, eli nuoruus.
Vaikka ei saisi juuri sitä työpaikkaa kun haluaa voi hakea useita muita tai opiskella jotain muuta.
Lisäksi etuna on yleensä terveys. Kun on terve tai suhteellisen terve niin on erilaisia vaihtoehtoja mitä voi ja pystyy tekemään työkseen.
Opiskelun ohella pystyy myös tekemään töitä ja saada lisärahaa.
Nuorena jaksaa myös tehdä useampaakin työtä.
Varsinkin jos ei ole omaa perhettä.
Ei voi verrata nuoren tai nuorehkon opiskelijan tilannetta työkyvyttömyyseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajaan.
Heillä mahdollisuuksien esteenä on terveys tai ikä tai molemmat.
He eivät useinkaan tule kokonaan terveiksi tai nuorene.
Ja tosiaan, tilanne on pysyvä, sekin on eri asia kuin väliaikainen tilanne.
Elämäntilanteet ovat ihan erilaiset.
Ulkonäön laittaminen on täysin tai lähes ilmaista. Pysyt hoikkana / juot paljon vettä / nukut tarpeeksi. Sitten jos on varaa hiukan pistää rahaa niin meikit / hiusväri. Siinäpä se!