Sananvapaudesta, kiihottamisesta sekä rikoksista tänään Hesarissa - valtakunnansyyttäjä kertoo nyt tarkalleen, mikä on kiellettyä

Joo.

Mun mielestä toi muija pitäus laittaa vaihtoon.

(Tää oli nyt sitten taiteellinen performanssi)

Jatkossa kannattaa sitten kaikkiin teksteihin laittaa pienellä printillä disclaimer: Tämä on taidetta, tällä ei tarkoiteta mitään eikä olla mistään mieltä, eli mistään ei voida syyttää. Kaikki muut tulkinnat tästä tekstistä ovat loukkaavaa vihapuhetta.

Mietteeni tästä ovat sellaisia, että pidän ne omana tietonani.

Onko ne haalineet sen aikakoneella DDR:stä? Tämä on ainoa järkevä selitys.

Mikä ihme pohjois-korean meininki tänne on yhtäkkiä tullut?

Ainahan sitä on saanut puhua ja kirjoittaa vapaasti mitä mieleen juolahtaa, eikä siitä ole pahastuttu.

Eikä meillä siltikään ole tapahtunut mitään pahoja ylilyöntejä.

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Ei meillä ole mitään tekemistä siirtomaajuttujen kanssa.

Me ollaan oltu pieni ja köyhä ja melko tasa-arvoinen kansa jo jonkin aikaa ja mun mielestä me myös voitais pitää enemmän kiinni omista tavoistamme kokea ympäröivä maailma.

Me saatiin itsrnäisyyskin vasta 100 vuotta sitten, joten alistettu vähemmistö mekin ollaan oltu.

Mä en tykkää siitä, että meille tyrkytetään syyllisyyttä muiden maiden virheistä (usa, britit ...)

Helpointa on muistaa että kaikki sanomiset jotka loukkaavat vihervasemmistolaista ajatusmaailmaa on rangaistavia. Myös ajattelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Ei meillä ole mitään tekemistä siirtomaajuttujen kanssa.

Me ollaan oltu pieni ja köyhä ja melko tasa-arvoinen kansa jo jonkin aikaa ja mun mielestä me myös voitais pitää enemmän kiinni omista tavoistamme kokea ympäröivä maailma.

Me saatiin itsrnäisyyskin vasta 100 vuotta sitten, joten alistettu vähemmistö mekin ollaan oltu.

Mä en tykkää siitä, että meille tyrkytetään syyllisyyttä muiden maiden virheistä (usa, britit ...)

Meillä on sikäli tekemistä siirtomaa-aikojen kanssa, että meidän yhteiskuntaoppi oli pitkään peräisin ajalta, jolloin kulttuureilla ja kansoilla oli tunnustetttu paremmuusjärjestys. Siksi emme olleet viattomia tyhjiä tauluja kun kohtasimme esimerkiksi afrikkalaisen, vaikkemme myöskään välttämättä asemoineet häntä tietoisesti rasistisesti.

Valtakunnansyyttäjällä rupesi keulimaan ja vahvasti. En ole lakimies mutta epäilen että tuo on aika railakkaasti syyttäjän omaa tulkintaa tai vaihtoehtoisesti lakeja on syytä kirjoittaa uusiksi ja vauhdilla koska veikkaan että jos tuo suomalainen laintulkinta paljastetaan ulkomailla niin seuraa melkoinen ihmetysryöppy.

"raamatun tekstien julkinen lainaaminen suomessa kiellettyä ja rangaistavaa..." siitä otsikkoa redditiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Ei meillä ole mitään tekemistä siirtomaajuttujen kanssa.

Me ollaan oltu pieni ja köyhä ja melko tasa-arvoinen kansa jo jonkin aikaa ja mun mielestä me myös voitais pitää enemmän kiinni omista tavoistamme kokea ympäröivä maailma.

Me saatiin itsrnäisyyskin vasta 100 vuotta sitten, joten alistettu vähemmistö mekin ollaan oltu.

Mä en tykkää siitä, että meille tyrkytetään syyllisyyttä muiden maiden virheistä (usa, britit ...)

Meillä on sikäli tekemistä siirtomaa-aikojen kanssa, että meidän yhteiskuntaoppi oli pitkään peräisin ajalta, jolloin kulttuureilla ja kansoilla oli tunnustetttu paremmuusjärjestys. Siksi emme olleet viattomia tyhjiä tauluja kun kohtasimme esimerkiksi afrikkalaisen, vaikkemme myöskään välttämättä asemoineet häntä tietoisesti rasistisesti.

Mun mielestä me ollaan oltu aika tyhjiä tauluja juurikin jos tuota ilmaisua halutaan käyttää. Meillä ei ole ollut mitään isäntä-palkollinen kuviota liittyen erirotuisiin tai värisiin ihmisiin.

Meidän piiat ja rengit oli omaa kansaa ja samanvärisiä.

Kun ajattelen vanhoja suomileffojakin, niin tosi viattomia ne niikerijututkin oli.

Minun taiteellinen näkemykseni on että tällaiset Toiviaiset ovat yhteiskunnan uskottavuutta nakertava syöpä.

Tuhoan tämän ketjun pudottamalla tähän neekeripommin;

NëEk€RI

Ja jutussa käy hyvin ilmi, että esimerkiksi Raamatun tai muun vanhan teksitin lainaaminen ei ole kiellettyä.

Mutta esimerkiksi se on, että kehoitetaan oman Raamatun tulkinnan varjolla tappamaan kaikki vähemmistön x jäsenet.

Eli uskonnonvapaus ja sananvapaus ei salli ihan mitä tahansa sanottavaksi.

Haluan taiteellisesti ilmaista, että holtiton ma*hanmuutto on kiellettävä ja tuomittava. Rautaa rajalle.

.

Käytin tässä taiteellista ilmaisun vapauttani. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Ja jutussa käy hyvin ilmi, että esimerkiksi Raamatun tai muun vanhan teksitin lainaaminen ei ole kiellettyä.

Mutta esimerkiksi se on, että kehoitetaan oman Raamatun tulkinnan varjolla tappamaan kaikki vähemmistön x jäsenet.

Eli uskonnonvapaus ja sananvapaus ei salli ihan mitä tahansa sanottavaksi.

Tää on taas tää vasemmiston vakiotyyli eli kielletään jotain ja sitten mussutetaan että ymmärsitte väärin että ei se ole kiellettyä ja jätetään sanomatta että on se kuitenkin.

Esimerkki kun li andersson tuossa avautui ettei tässä kielletty koululaisten joulukirkossa käyntiä niin ei tietty kiellettykään kunhan käyvät omalla ajallaan. Koulussa siellä ei enää käydä missään käytännön tilanteessa koska koulussa ei ole tapana järjestää vapaaehtoista tilaisuutta nimeltä joulukirkko eikä ole kait ikinä ollutkaan ainakaan kymmeniin vuosiin. Yhteiset viralliset tilaisuudet koulussa kirkossa on vastedes kielletty.

Eli vasemmistoargumentointi perustuu tahalliseen vääristelyyn ja siihen että vastaanväittäjien selitys menee monimutkaiseksi joten sitä ei kuunnella. Lisäksi media ei vasemmistoa tunnetusti pistä lujille kuin poikkeustapauksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Ei meillä ole mitään tekemistä siirtomaajuttujen kanssa.

Me ollaan oltu pieni ja köyhä ja melko tasa-arvoinen kansa jo jonkin aikaa ja mun mielestä me myös voitais pitää enemmän kiinni omista tavoistamme kokea ympäröivä maailma.

Me saatiin itsrnäisyyskin vasta 100 vuotta sitten, joten alistettu vähemmistö mekin ollaan oltu.

Mä en tykkää siitä, että meille tyrkytetään syyllisyyttä muiden maiden virheistä (usa, britit ...)

Meillä on sikäli tekemistä siirtomaa-aikojen kanssa, että meidän yhteiskuntaoppi oli pitkään peräisin ajalta, jolloin kulttuureilla ja kansoilla oli tunnustetttu paremmuusjärjestys. Siksi emme olleet viattomia tyhjiä tauluja kun kohtasimme esimerkiksi afrikkalaisen, vaikkemme myöskään välttämättä asemoineet häntä tietoisesti rasistisesti.

Mun mielestä me ollaan oltu aika tyhjiä tauluja juurikin jos tuota ilmaisua halutaan käyttää. Meillä ei ole ollut mitään isäntä-palkollinen kuviota liittyen erirotuisiin tai värisiin ihmisiin.

Meidän piiat ja rengit oli omaa kansaa ja samanvärisiä.

Kun ajattelen vanhoja suomileffojakin, niin tosi viattomia ne niikerijututkin oli.

Esim. jo Suomen koululaitoksen historiassa oli pitkään jako edistyneet (valistuneet) kansat vs. kehitysmaat. Kehitysmaa tai sen edustaja ei kumpikaan ollut yhtä arvokas kuin valistunut maa ja sen kansalainen. Katsottiin esimerkiksi, että jos kansa kerran oli sivistynyttä, miksi se asui savimajoissa ja käyttäytyi sivistymättömästi.

Tätä näkemystä oli joka länsimaassa, mutta muualla tähän on tehty suuria korjauksia jo pitkän aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja jutussa käy hyvin ilmi, että esimerkiksi Raamatun tai muun vanhan teksitin lainaaminen ei ole kiellettyä.

Mutta esimerkiksi se on, että kehoitetaan oman Raamatun tulkinnan varjolla tappamaan kaikki vähemmistön x jäsenet.

Eli uskonnonvapaus ja sananvapaus ei salli ihan mitä tahansa sanottavaksi.

No kehoittiko Räsänen tappamaan homoseksuaalit?

Vierailija kirjoitti:

Ja jutussa käy hyvin ilmi, että esimerkiksi Raamatun tai muun vanhan teksitin lainaaminen ei ole kiellettyä.

Mutta esimerkiksi se on, että kehoitetaan oman Raamatun tulkinnan varjolla tappamaan kaikki vähemmistön x jäsenet.

Eli uskonnonvapaus ja sananvapaus ei salli ihan mitä tahansa sanottavaksi.

Mites tää sopii räsäseen joka ei kehoittanut mitään tuon tapaistakaan. Räsänen kertoi mitä raamatussa sanotaan ja kertoi myös että kirkolla on ollut tapana pitää raamattua ohjenuoranaan.

Tästä syyttäjä: omg, siis häkkiin tuollaisten sanomisesta (jos en väärin ymmärtänyt). Onko kirkon siis jätettävä vastedes raamattu noudattamatta vai miten tätä lakia nyt sitten tulkitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli. Toiviainen voisi kuitenkin lähestyä asiaa enemmän historian kautta ja konkreettisin esimerkein.

Oma näkemykseni ristiriidasta sananvapausasioissa tulee siitä, että vielä 1928 syntynyt isoisäni puhui n--kereistä. Vielä 1980-luvullakin Yleisradion ohjelmissa puhuttiin n--kereistä. Mielestäni olisi paras tarkentaa tähän ilmiöön.

Asian kovassa ytimessä on eri kansojen ja kulttuurien samanarvoisuus vs. eriarvoisuus. Kumpi oletus on tosi? N--keriin viittaaminen ei ollut tuona aikana ideologista rasismia. Mutta, tämä puhetapa eli maailman tulkinta on peräisin siltä ajalta, jolloin eriarvoisuuden katsottiin olevan laajasti tosiasia. Ranskassa ja USA:ssa herättiin jo n. 100v sitten pohtimaan asiaa uudelleen. Syrjäisessä Suomessa kysymys nousi esiin vasta 1990-luvun alussa.

Suomen kokemuspinta maailmasta on erilainen kuin suurten länsivaltojen. Esim. Mannerheim, Ylppö ovat meillä suuressa arvossa. Vaikka tätä on kunnioitettava, muu länsimaailma (Japani poislukien) on tosiasiassa jo siirtynyt kansojen samanarvoisuuteen, jota esimerkiksi nämä herrat eivät edustaneet eivätkä olisi hyväksyneet.

Nykyinen lainsäädäntö pitää tärkeänä, että laki on sopusoinnussa enemmän tämän yleismaailmallisen kehityksen kuin suomalaisen erityisyyden kanssa. Suomessa on siis tehty tietoinen valinta olla mukana kansainvälistyvässä maailmassa ja hypätä pois vanhemmasta maailmakäsityksestä.

Ristiriita juontuu siis nähdäkseni Suomessa yleisestä "vanhan kansan" siirtomaa-aikaisesta maailmantulkinnasta, joka kohtaa kansainvälistymisen.

Ei meillä ole mitään tekemistä siirtomaajuttujen kanssa.

Me ollaan oltu pieni ja köyhä ja melko tasa-arvoinen kansa jo jonkin aikaa ja mun mielestä me myös voitais pitää enemmän kiinni omista tavoistamme kokea ympäröivä maailma.

Me saatiin itsrnäisyyskin vasta 100 vuotta sitten, joten alistettu vähemmistö mekin ollaan oltu.

Mä en tykkää siitä, että meille tyrkytetään syyllisyyttä muiden maiden virheistä (usa, britit ...)

Meillä on sikäli tekemistä siirtomaa-aikojen kanssa, että meidän yhteiskuntaoppi oli pitkään peräisin ajalta, jolloin kulttuureilla ja kansoilla oli tunnustetttu paremmuusjärjestys. Siksi emme olleet viattomia tyhjiä tauluja kun kohtasimme esimerkiksi afrikkalaisen, vaikkemme myöskään välttämättä asemoineet häntä tietoisesti rasistisesti.

Mun mielestä me ollaan oltu aika tyhjiä tauluja juurikin jos tuota ilmaisua halutaan käyttää. Meillä ei ole ollut mitään isäntä-palkollinen kuviota liittyen erirotuisiin tai värisiin ihmisiin.

Meidän piiat ja rengit oli omaa kansaa ja samanvärisiä.

Kun ajattelen vanhoja suomileffojakin, niin tosi viattomia ne niikerijututkin oli.

Esim. jo Suomen koululaitoksen historiassa oli pitkään jako edistyneet (valistuneet) kansat vs. kehitysmaat. Kehitysmaa tai sen edustaja ei kumpikaan ollut yhtä arvokas kuin valistunut maa ja sen kansalainen. Katsottiin esimerkiksi, että jos kansa kerran oli sivistynyttä, miksi se asui savimajoissa ja käyttäytyi sivistymättömästi.

Tätä näkemystä oli joka länsimaassa, mutta muualla tähän on tehty suuria korjauksia jo pitkän aikaa.

No mitenkäs se on korjattu että savimajoissa, tai no nykyisin aaltopeltihökkeleissä asuvat kehitysmaalaiset täysin epäonnistuneissa valtioissaan ovat yhtä sivistyneitä kuin länsimaalaiset?