Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
John Irving: Garpin maailma
ellen james
20.11.2019 |
Oletko lukenut? Piditkö? Ymmärsitkö kaiken mitä Irving haluaa sanoa?
Itse olen lukenut jo kolme tai neljä kertaa, on minun lempikirjani. Tarina on niin erikoinen, etten meinaa päästä itseni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mikä tämän kirjan "sanoma" on. Mutta kiehtova se on.
Pääkysymykseni on kuitenkin: jos olet sattumalta lukenut kirjan alkuperäiskielellä, niin muistatko mitä "pohja-emu" on englanniksi? Siinä täytyy olla joku vähän paremmin toimiva sanaleikki, suomenkielinen on aika kökkö.
Kommentit (13)
Kaikki Irvingin kirjat ovat erikoisia. Olen ne kaikki lukenut, mutten mitenkään erityisesti niistä pidä. Varsinkin se juttu jossa oli se tatuoija oli kuolettavan tylsä. Alkupää tuotantoa oli selkeästi parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut, en tykännyt. Selvästi edellisen sukupolven miehiä. Ei koskettanut.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut, tästä aikaa joitakin vuosia niin en tarkkaan muista enää. Suomennoksen luin.
Luin silleen romani-tyyliin, en oikeastaan tiedä mitä Irving haluaa sanoa, mutta olipahan viihdyttävä tarina. Dramaattinen käännekohta oli niin järkyttävä että sen muistan varmaan ikuisesti.
Sorry! Romaani.
t. 1
Olen lukenut aika monta, osan jo aikaa sitten. Kaikki isäni hotellit oli ensimmäinen, muistan nauraneeni ääneen kun Suru putosi kaapista tai sinnepäin. Tuosta on todella aikaa. Vähän uudemmista tosin sekin jo v.2009 julkaistu Viimeinen yö Twisted Riverillä , oli minusta aika viihdyttävä.Outojahan ne kaikki ovat, mutta niissä on tarina.
Suosittelen Joel Dickeriä, ehkä vähän jotain samaa , mutta ei niin absurdia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut, en tykännyt. Selvästi edellisen sukupolven miehiä. Ei koskettanut.
Ok, zoomer!
Irvingiltä neljä tai viisi omaania lukeneena arvelisin, että hän haluaa kirjailijana seurata ihailemiaan 1800-luvun mestareita. Charles Dickens ja Thomas Hardy ovat Irvingin esikuvia - tarinankertojia - ja tarinan kautta pohdittiin erilaisia moraalikäsityksiä ja ihmiskuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon lukenut John Irvingiä niin kauan sitten, etten osaa vastata kysymykseesi. Sen vain muistan, että pidin Irvingiä viihdyttävänä mutta ärsyttävän sovinistisena kirjailijana.
Luin joskus enkä saanut siitä oikein mitään irti. Haluaako joku valaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut monta kertaa. Pidän. Leski vuoden verran on suosikkini.
Undertoad (vs. undertow)! Mä oon usein miettinyt, mikä se mahtaa olla suomeksi, kiitos siis tästä avauksesta.
A Prayer for Owen Meany on mun Irving-suosikkini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä löytänyt Garpin maailmasta mitään yhtä suurta ydinideaa, vaan enemmänkin paljon pieniä huomioita ja oivalluksia. Nyt luen Oman elämänsä sankaria, ihan hyvältä vaikuttaa 200 ensimmäisen sivun jälkeen. Seuraavaksi minulla on lukujonossa Vapauttakaa karhut! ja kai tuo Owen Meanykin on pakko lukea jossain välissä.
Alue: Aihe vapaa
Olen lukenut, tästä aikaa joitakin vuosia niin en tarkkaan muista enää. Suomennoksen luin.
Luin silleen romani-tyyliin, en oikeastaan tiedä mitä Irving haluaa sanoa, mutta olipahan viihdyttävä tarina. Dramaattinen käännekohta oli niin järkyttävä että sen muistan varmaan ikuisesti.