Miksi annetaan lapselle nimi jota ei kuitenkaan haluta käyttää?
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Teen töitä nuorien parissa ja olen nyt jo tämän lukuvuoden aikana törmännyt ainakin Jenniferiin jota vanhemmatkin kutsuvat vaan Jenniksi, Charlottaan jota kutsutaan Lottaksi ja Gabriellaan joka on Ella vaan. Ei tämä minua toki haittaa, mutta olisi ihan mielenkiinnosta mukava kuulla, että miksi ei voida vain antaa nimeksi vaikka nyt se Lotta jos kerran Lottaksi halutaan tyttöä kutsua?
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmein kaikista on Timppa. Mun veli on Timo, eikä ole koskaan voinut sietää Timppa-kutsumanimeä, silti sitä moni hänestäkin käyttää.
Simo - Simppa on kyllä yhtä hirveä. Eikä Ari-Arskakaan ole mitenkään järkevä.
Entäs Tero - Terska?
Vierailija kirjoitti:
Tai annetaan nimet mutta kutsumanimenä käytetään toista nimeä..näin on sattunut kummilapsen ja hänen sisarusten kohdalla.Jo ristiäisissä ilmoitettiin että toinen nimi on kutsumanimenä sitten. Mitä järkee en tajuu..oisvat antaneet sitten sellaset nimet että ei tartte selitellä jokapaikassa että joo se ei oo mun kutsumanimi vaan se toinen nimi. Omilla on kuiteskin vuosien saatossa tullut lyhenteet käyttöön kun on niin kuulemma "pitkät" nimet eli ihan Valtsu ja Sussu isoveljellä ei sentään oo lyhennettyä kun on lyhyt nimikin.
Kyllä vanhemmat varmaan saa kiitosta näistä nykyajan nimistä varmaan jossain vaiheessa kun omassa työssäkin kuulen nimiä Sabrina, Lumi, Stefania, Carola,Joose,Jimbo jne ja ihan supisuomalaisia ovat...
Tätä minäkin olen ihmetellyt, miksi antaa nimeksi Jenni Maria jos aikoo kuitenkin kutsua Mariaksi. Ja Maria itsekin kolmikymppisenä kiukuttelee, että hän ei ole mikään Jenni
Näin oli jo 1800-luvulla. Ei sitä oikein edes tarkkaan tiedä, mikä swo oikea ristimänimi on.
Mun tuolloin syntyneitä sukulaisia on esim Juho, jonka oikea nimi oli kai Johan. Toinen oli Ella, jonka hautakivessä lukeekin Elisabet. Varmaankin kastettu Elisabetiksi. Sitten on Helli, jolla se lukee hautakivessäkin, mut hän oli kuulemma oikeasti Helenaksi kastettu.
Luulen, että näiden nimeäjien todellisuudentaju ei vain toimi... Wannabe-skitsoja (ja kuitenkin laiskoja kieleltään)?
Juicen biisi taitaa kertoa asian laidan... en muista nimeä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on lempinimi. Mullekin olis varmaan pitänyt antaa nimeksi Jokke, eikä Johanna 😄
Jokke on miehen nimi
Se on lempinimi, mitä väliä 😆
On eri asia kutsua ihmistä lempinimellä, joka on selkeästi lempinimi, kuin toisella etunimellä. Esim. äitini Anneli, jota kutsutaan Anneksi tai Anskuksi. Moni luulee hänen olevan oikasti Anne.
Mulla on vähän vaikeammin lausuttava nimi jonka takia perhe käytti lempinimeä. Inhosin sitä lempinimeä ja varsinkin jos joku muu kuin perheenjäsen käytti sitä. Olen kyllä kyllä jo vuosikausia kieltänyt heitä käyttämästä sitä enää.
Vierailija kirjoitti:
Johanna on nanna .
Eikä ole kun Jossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johanna on nanna .
Eikä ole kun Jossu
Meillä on Jonski ja Johku.
Olen terveyskeskuksessa töissä ja eräänä kertana huutelin aulasta 1-vuotiasta lasta hänen etu ja sukunimellään pariinkin kertaan. Kukaan ei ilmoittautunut. Jossain vaiheessa äiti oli mennyt neuvonnan luukulle valittamaan, että miksi heitä ei kutsuta ollenkaan. Kävi ilmi, että vanhemmat käyttivät lapsesta hänen toista nimeään, eikä äiti ollenkaan tunnistanut, että hänen lastaan kutsutaan, kun etunimellä huudettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johanna on nanna .
Eikä ole kun Jossu
Meillä on Jonski ja Johku.
Joksu tai Jokke, uskokaa jo :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johanna on nanna .
Onneksi kukaan ei _ikinä_ ole kutsunut tuolla nimellä.
Tiedän yhden Johannan, jota kutsuttiin Nunnuksi.
Nimeni on ruotsinkielinen, mutta käyttönimeni taipuu sekä suomeksi että ruotsiksi. Ei siinä nyt sen kummempaa ole, ku että kaksitavuinen käyttönimi on helpompi kuin kaunis passinimi.
Ruotsinkielisten lempinimet (ja sellainen kuuluu heillä olla!) tulevat usein nimen lopusta. Kuten Nanna, Lotta, Ella, Toffe. Suomenkieliset lempinimet tulevat nimen alusta. Kuten Ana, Väne, Timppa, Karo.
Niin, suomenkielinen Karoliina on Karo, ruotsinkielinen on Iina.
Lempinimiin liittyy sosiaalisia merkityksiä. Suvun piirissä käytetään erilaisia lenpinimiä kuin työpaikalla.
Kummallakaan lapsellamme ei ole ristimänimi arkikäytössä. Kotona on yksi lempinimi ja ystäville toinen. Eikä ole erikoisuuden tavoittelua, sukunimessä on riittämiin erikoisuutta. Pitkistä nimistä muotoutuu luonnollisesti lempinimiä. Viralliset nimet virallisiin tilanteisiin. Sekä komantamiseen.
Kalle Päätalon "oikea" nimi oli Kaarlo Alvar Päätalo, mutta Kalleksi häntä silti kutsuttiin. Veljensä oli Herman, mutta Manneksi häntä kutsuttiin. Kallen sisko oli Elli Edith, mutta Eetiksi häntä silti sanottiin. Kallen äiti Riitta-Stiina tunnettiin Riituna ja isä Lauri Herman Herkkona. Lauriksi häntä kutsui tuskin kukaan.
Sassse.
Rrrakkalla lapsel o monta nimee.
Jokke on miehen nimi