Lue keskustelun säännöt.
Miksi annetaan lapselle nimi jota ei kuitenkaan haluta käyttää?
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Teen töitä nuorien parissa ja olen nyt jo tämän lukuvuoden aikana törmännyt ainakin Jenniferiin jota vanhemmatkin kutsuvat vaan Jenniksi, Charlottaan jota kutsutaan Lottaksi ja Gabriellaan joka on Ella vaan. Ei tämä minua toki haittaa, mutta olisi ihan mielenkiinnosta mukava kuulla, että miksi ei voida vain antaa nimeksi vaikka nyt se Lotta jos kerran Lottaksi halutaan tyttöä kutsua?
Kommentit (213)
Nimi ja lempinimi on eriasiat. Nuorempana äiti käytti melkein enemmän mun lempinimee kuin ristimänimee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun nimeni on tätä mallia Anni Katariina, mutta olen lapsesta asti ollut aina Katariina. Ihmiset luulee, että olen itse päättänyt ottaa käyttöön toisen nimeni, vaikka mua ei ole koskaan kutsuttu toisella nimellä. Se välillä turhauttaa, ihan kuin haluaisin prameilla niinkin erikoisella nimellä kuin Katariina :D
Vierailija kirjoitti:
Mun nimeni on tätä mallia Anni Katariina, mutta olen lapsesta asti ollut aina Katariina. Ihmiset luulee, että olen itse päättänyt ottaa käyttöön toisen nimeni, vaikka mua ei ole koskaan kutsuttu toisella nimellä. Se välillä turhauttaa, ihan kuin haluaisin prameilla niinkin erikoisella nimellä kuin Katariina :D
Siis ei ole koskaan kutsuttu ekalla nimellä!!!
-sama
Suomen vuoden 1996 Miss Suomi on muuten viralliselta nimeltään Iyabode Ololade Remilekun Odusoga.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut antavat kolme nimeä? Toisellakaan nimellä tee mitään, saati sitten kolmannella.
Jos on kovin tavallinen etunimi ja sukunimi, niin silloin toisellakin etunimellä voi olla merkitystä. Suomessa on olemassa useampi kuin yksi Mika Häkkinen tai Tarja Halonen. Jos käyttää vaikka nimeä Mika A. Häkkinen, niin silloin ei ole sen tunnetuimman henkilön täyskaima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille "se sointuu paremmin - kutsumme lasta tokalla nimellä"; no miksi sen suosikkinimen kanssa piti valita niin huonosti sointuvat nimet? Jos haluaa että lapsi on Matti, niin sitten valitsee tokan ja kolmannen nimen niin että sointuu Mattiin. Ja sen ei-isän pakollisen perintönimen, joka ei Mattiin soinnu, voi heittää vaikka kolmanneksi.
Mies ei suostunut antamaan lempinimeä viralliseksi nimeksi. Se on vähän tyyliin Nanna, Lilli tai Mimmi - periaatteessa sitä annetaan ihan oikeaksikin etunimeksi, mutta kuulostaa ehkä vähän hassulta aikuisella. Minusta molemmat ovat kauniita nimiä. Kutsutaan lasta vaihtelevasti sekä lempinimellä että oikealla nimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen Charlotta. Lotaksi ovat kaikki kutsuneet koko ikäni. Isä on suomenruotsalainen, minkä takia vanhemmat halusivat meille lapsille suomenruotsalaisten käyttämät nimet. Nimi on yleinen Ruotsissa. Koska kävin suomenkielistä koulua, olin koulussakin vain Lotta, jopa opettajat kutsuivat Lotaksi. En ole varma, onko suomenkielisillä Charlottaa nimenä ollenkaan. Ainakin nimipäiväni löytyy vain ruotsinkiel. kalenterista.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kaikkia Emilioita, Emileitä ja Eemeleitä kutsutaan käytännössä aina Empuiksi. Miksi antaa lapselleen kaunis nimi Emilia ja sitten kutsua rumalla nimellä Emppu?
No tässä me kai olemme erilaisia me ihmiset. Itse halusin lapsilleni sellaiset nimet, joita voi sitten ihan oikeasti kätevästi käyttää kutsumanimenä. Ilmeisesti erilaisten lempi- ja kutsumaniemien käyttö on alkujaan enemmän itäsuomalainen piirre? Itse olen kuiva ja jäykkä länsisuomalainen. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajalle venäläinen nimikäytäntö tuttu? Voisit hämmästyä...
Mutta mistä sä tiedät, mitä nuo vanhemmat ovat nimeä antaessaan ajatelleet? Tiedätkö varmasti, että he ovat suunnitelleet kutsuvansa Gabriellaa Ellaksi, vai onko lempinimi kuitenkin sitten muovautunut arjessa?
Niin tai sitten hänellä on paljon suomenkielisiä kontakteja. Gabriella on suomenruotsalaisten käyttämä nimi, kuten Charlottakin.
Tyttären nimi Maisa, puheessa vääntyy usein Maissiksi (partiossa keksitty). Olisiko kenties pitänyt Maissi nimeksi antaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin hienolta ja kansainväliseltä!
Myös eksoottiset kirjaimet näyttävät jännittäviltä suomalaisten silmissä ja luovat vaikutelmaa menestyneestä kosmopoliitista.
Tai kunnon wt- meiningistä, kun ei osata lausua, tyyliin Janica - Janisa, Gabriel - Kaapriel, Fanni - Vanni jne. Eri asia silloin yli sata vuotta sitten, kun papit kirjoittivat nimet kirkonkirjoihin ruotsalaisittain Kalle Kustaa, kirkonkirjoissa Carl Gustav.
No meillä on lapsille annettu kansainväliset nimet ihan puhtaasti sen takia, että lasten isä on englanninkielinen. Miehen suku asuu Yhdysvalloissa ja vietämme myös siellä paljon aikaa. Suomessa lapsista helposti käytetään lempinimiä enkä näe siinä mitään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma nimi on Heini Katriina ja mua on aina kutsuttu Katriinaksi. Älkää antako lapselle nimeä näin! Tiedän muitakin joita tämä nimivamma väsyttää. Menet lääkäriin tai työhaastatteluun niin kutsutaan ensimmäisellä nimellä. Yhdessä työpaikassa sain sähköpostiosoitteen heini.sukunimi@firma.fi.
ÄLKÄÄ ANTAKO KUTSUMANIMEKSI TOISTA NIMEÄ!!
Vierailija kirjoitti:
Tai annetaan nimet mutta kutsumanimenä käytetään toista nimeä..näin on sattunut kummilapsen ja hänen sisarusten kohdalla.Jo ristiäisissä ilmoitettiin että toinen nimi on kutsumanimenä sitten. Mitä järkee en tajuu..oisvat antaneet sitten sellaset nimet että ei tartte selitellä jokapaikassa että joo se ei oo mun kutsumanimi vaan se toinen nimi. Omilla on kuiteskin vuosien saatossa tullut lyhenteet käyttöön kun on niin kuulemma "pitkät" nimet eli ihan Valtsu ja Sussu isoveljellä ei sentään oo lyhennettyä kun on lyhyt nimikin.
Kyllä vanhemmat varmaan saa kiitosta näistä nykyajan nimistä varmaan jossain vaiheessa kun omassa työssäkin kuulen nimiä Sabrina, Lumi, Stefania, Carola,Joose,Jimbo jne ja ihan supisuomalaisia ovat...
Tämä. Just eräs nimes lapsensa tyyliin "Marianne Tia Linda" ja ilmoitti, että häntä kutsutaan sitten Tiaksi, mutta Marianne on se virallinen nimi. Okei, no ehkä siinä on tuo järjestys sitten tärkeä, että lyhin nimi on keskellä tai jotain... No samapa tuo, ihmettelin vain.
Lempinimien antaminen on rakastava tapa. Hellittelynimi niin kuin venäjällä sanotaan. Eikö teidän tuttavapiirissä ole henkilöä nimeltä Hessu, Repa , Timppa, Juksu, Ellu, Ansku, Jossu, Krisse...ihan tavallisia lempinimiä.
Tuttavani olisi antanut aikanaa vauvansa nimeksi Mimmi. Hänen isänsä, isohkon firman johtaja , sanoi että tyttöä ei oteta koskaan tosissaan naisjohtajana jos hänen nimensä on Mimmi. Tytöstä tuli virallisesti eri niminen joksi häntä työelämässä kutusutaan mutta kotona vaan Mimmi.
Sukulaistytöllä sama etunimen kanssa. Lapsen äiti suuttui kun kutsuin lasta virallisella 1.etunimellä enkä lempinimellä. Jälkikäteen sanottiin etten saa käyttää koko etunimeä ollenkaan vaan ainoastaan lempinimeä tai 2. nimeä. Lapsi 5v eikä tiedä yhäkään mikä on hänen virallinen etunimensä kun lempinimellä kutsuttu nimen annon jälkeen
Taas muiden etunimivalintoja saa ihmetellä. Enemmän hämminkiä aiheuttaa sinun, naisopettajan vaihtuva nimi. Opettajia vieläpä kutsutaan sukunimillä. Miksi ihmeessä vaihtaa nimeä kesken uran? Ja tyttöjä ei haluta sukuihin koska he vaihtavat nimeä. Kiitos siis tyttöjen syrjinnän lisäämisestä vaan.
Ihmetelkää ennemmin asioita, joissa on yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Vasta viidennellä sivulla sukunimihullu, alkaa näköjään menettää otettaan.
Nykyaikana taidetaan lapsia kutsua lempinimillä ihan turvallisuussyistäkin, ei haluta kaikkien tietävän somessa lapsen oikeaa nimeä ja löytävän tämän profiileita, kotiosoitteita ym.
Miksi jotkut antavat kolme nimeä? Toisellakaan nimellä tee mitään, saati sitten kolmannella.