En pääse yli, sekoilin humalassa niin pahasti
Tiedän että muut ihmiset ovat tehneet pahempaakin, esim satuttaneet toisia pahasti tai tulleet raskaaksi. Mulla on takana kännikerta, jolloin vaan totaalisesti nolasin itseni täysin, siis käyttäydyin ihan hullusti, puhuin ihan päättömiä... En tiedä oliko se joku maaninen kohtaus, enemmän kuin pelkkää humalaa. Tuntuu, että joku ällöttävä ja kauhea persoonallisuus otti kehoni haltuunsa ja en pystynyt pysäyttämään itseäni.
Se mikä huolestuttaa on se oma maine. Tiedän, että suuri osa läsnä olleista ihmisistä oli minua vähemmän kännissä ja muistaa huomiota herättäneen käytökseni. Pelkään, että ensi kerralla mua katsotaan "toi on taas toi" tyyliin. Ja itsellä on vaan hatarat muistikuvat, mitä edes tapahtui.
Kommentit (45)
Nyt alkaa tulla normaali olo, mutta häpeä ja epävarmuus tulvii taas mieleen, hyvä olo alkaa hälvetä... Ap
No se kertoo siitä että sulla on vielä omatunto tallella. Älä juo jos alat käyttäytymään oudosti. Alkoholi on hermomyrkky, ei se älykkyyttää nosta, päinvastoin...
Sellaista sattuu. Kyllä jokainen, joka on joskus vetänyt oikein kunnon perseet ymmärtää, että alkoholi siinä puhui ja teki, et sinä.
Joillekin alkoholi sopii ja toisille se ei sovi lainkaan. Minä voin ottaa muutaman kaljan, mutta jostakin ihmeellisestä syystä heti jos juon viinaa niin alan haastaa riitaa kaikille. Ei siitä alkoholista mitään +3 to intelligenceä todellakaan saa...
Ethän juonut antibioottikuurin tai jonkun muun lääkkeen kanssa?
Suurin osa kännäilijöistä on kokenut noin ainakin kerran ja sitten parantaa tapansa. Tuskinpa kaikki ehtivät niin paljon sinua miettiä, vaikka tuo kieltämättä vaikuttaakin kuvaan jostain vähän tuntemattomammasta ihmisestä. Mutta jos et tunne heitä niin kovin hyvin, niin eihän sillä niin paljon väliä ole.
Persoonakysymys, miten paljon noita jää miettimään. Mietin itsekin yhtä vastaavaa, joka tapahtui yli 20 vuotta sitten, mikä oli paljon pahempaa, mitä nyt kerrot. Se auttoi, kun tiedostin, että loppujen lopuksi ei vaikuta elämääni, mitä he ihmiset ajattelevat minusta eivätkä tienneet, mitkä tekijät johtivat siihen, miten kävi niin kuin kävi.
Parhaimmillaan tuo saa hillitsemään ja lopettamaan alkoholinkäytön.
Älä morkkistele, päivä päivältä helpottaa ja kuka nyt jaksaa vatvoa sun sekoiluja ylipäänsä, on sitä elämässä muutakin. Olen sekoillut itse pahemmin ja siitä selvittiin, nokka pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin alkoholi sopii ja toisille se ei sovi lainkaan. Minä voin ottaa muutaman kaljan, mutta jostakin ihmeellisestä syystä heti jos juon viinaa niin alan haastaa riitaa kaikille. Ei siitä alkoholista mitään +3 to intelligenceä todellakaan saa...
Sulla on varmaan se suomalaisilla yleinen rähinägeeni, selittää monet kännitappelut.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kännäilijöistä on kokenut noin ainakin kerran ja sitten parantaa tapansa. Tuskinpa kaikki ehtivät niin paljon sinua miettiä, vaikka tuo kieltämättä vaikuttaakin kuvaan jostain vähän tuntemattomammasta ihmisestä. Mutta jos et tunne heitä niin kovin hyvin, niin eihän sillä niin paljon väliä ole.
Persoonakysymys, miten paljon noita jää miettimään. Mietin itsekin yhtä vastaavaa, joka tapahtui yli 20 vuotta sitten, mikä oli paljon pahempaa, mitä nyt kerrot. Se auttoi, kun tiedostin, että loppujen lopuksi ei vaikuta elämääni, mitä he ihmiset ajattelevat minusta eivätkä tienneet, mitkä tekijät johtivat siihen, miten kävi niin kuin kävi.
Parhaimmillaan tuo saa hillitsemään ja lopettamaan alkoholinkäytön.
Siinä oli paljon puolituttuja ihmisiä ja sellaisia, kenen mielipiteestä välitän. Just pahin tilanne. Jos olisi tapahtunut ihan tuntemattomien seurassa, ei haittaisi. Jos ystävien, vois keskustella ja saada toisten näkökulman siitä. Mutta joo, parasta kyllä etten toista kertaa tätä päästä tapahtumaan. Saisinpa jotenkin tekemättömäksi tämänkin kerran. Ap
Vierailija kirjoitti:
Älä morkkistele, päivä päivältä helpottaa ja kuka nyt jaksaa vatvoa sun sekoiluja ylipäänsä, on sitä elämässä muutakin. Olen sekoillut itse pahemmin ja siitä selvittiin, nokka pystyyn.
Miten pahemmin? Mielenkiinnosta. Itse en pysty millään muistamaan ketään, joka olisi käyttäytynyt yhtä oudosti (muistan etäisesti ne ihmisten oudoksuvat katseet, sen että en antanut suunvuoroa kenellekään, sekä että multa kysyttiin olenko kännissä vai ottanut muutakin). Ap
Vierailija kirjoitti:
Ethän juonut antibioottikuurin tai jonkun muun lääkkeen kanssa?
Ei kyllä ollut mitään lääkitystä. Edellisenä päivänä olin juonut myös muutaman annoksen alkoholia ja nukkunut sen jälkeen hyvin. Ap
Ootko varma, että joit vain alkoholia? Ei lääkkeitä tai huumeita?
Sinällään pahempiakin sekoiluja on koettu, mutta kuvauksesi kännistä tai sen jälkeisestä ajasta (kevyt euforia) kuulostaa hieman ekstaasin tms. Afterglow:lle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin alkoholi sopii ja toisille se ei sovi lainkaan. Minä voin ottaa muutaman kaljan, mutta jostakin ihmeellisestä syystä heti jos juon viinaa niin alan haastaa riitaa kaikille. Ei siitä alkoholista mitään +3 to intelligenceä todellakaan saa...
Sulla on varmaan se suomalaisilla yleinen rähinägeeni, selittää monet kännitappelut.
Mistäs se geeni johtuu?
Valitettavasti noi kannissa kayttaytymiset just nimenomaan puolituttujen/uusien tuttavuuksien kanssa vaikuttaa pysyvasti siihen, minkalainen mielikuva heille sinusta tulee.
Omalla kohdallani: tutustuin yhden tapahtuman alussa tosi kivanoloiseen tyyppiin, ajattelin etta meistahan voisi jopa tulla kavereita, ja kutsuin reteasti vahan aikaa juteltuamme taman tyypin mun luo "joskus saunomaan".
Myohemmin illalla muija veti hirveet perseet ja oksenteli seuraavana aamuna krapulaansa HOTELLIN AULASSA. Oli siis niin huonossa kunnossa huoneitten luovutuksen jalkeenkin, etta makasi siella aulan sohvalla ampari kainalossa.
Jotenkin ei tullut koskaan konkretisoitua sita mun aiemmin esitettya kutsua, valttelen koko naista nykyaan.
En halua etta se tulee mun luo, jaa yoksi ja sit vetaa semmoset persiit etta oksentelee ympari mun kamppaa eika paase seuraavana paivana lahtemaan pois ajoissa.
Riippuu tietysti AP vahan sun iastakin, mutta jos olet 30 tai yli niin pitaisi tietaa jo omat rajansa.
N44
Seuraavan kerran kun tapaat noita ihmisiä, otat itse asian hyvin pian puheeksi:
”Kuule, sorry siitä viimekertaisesta, en tajua mikä muhun oikein meni. Viina ei taida oikein sopia mulle kun en ollut yhtään oma itseni. Älä muistele pahalla, taisin olla ihan ääliö!” Tms. Mitä enemmän itse otat syytä niskoillesi ja pahoittelet, sitä myötämielisemmin muut sinuun suhtautuvat.
Menee kännin piikkiin.
Itse olen käyttäytynyt joskus samoin ja tiedän että paisuttelen tekemisiäni mielessäni jälkeenpäin, ihan turhaan. Luultavasti teet siitä liian ison numeron.
Jos se edelleen vaivaa, ota se puheeksi jonkun paikalla olleen kanssa ja kuuntele mitä hän siitä sanoo. Voit myös pyytää anteeksi jos tunnet loukanneesi paikalla olijoita.
Suomalainen antaa yleensä kännimokat anteeksi. Kaikki me typerehdimme joskus.
"Aggressiivinen humala näyttää olevan joidenkin suomalaisten geneettinen erityispiirre. Suomessa henkirikoksista 80 prosenttia tapahtuu humalassa. Irlannissa juodaan viinaa myös paljon ja humalahakuisesti - mutta siellä vastaava luku on 55 prosenttia, ja suhteellisesti laskettuna Suomessa tehdään henkirikoksia kolme kertaa useammin kuin Irlannissa.
Suomessakin aggressiivinen humala keskittyy nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomeen: Lapissa ja Kainuussa känniset tekevät henkirikoksia neljä kertaa useammin kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa"
Mulla jotenkin ajatukset juoksi tosi lujaa ja kerroin ne kaikki ääneen. Jossain kohtaa sanoin esim. miten haluaisin ampua itseni ja muuta väkivaltaista. Päästin muutenkin ihan kaiken tajunnanvirran ulos, saatoin laulaa vaikka kolmea eri laulunpätkää yhden minuutin aikana. Tämän humalatilan jälkeen olo oli yli viikon ajan outo, olin jotenkin hermostunut, keskittymätön, mutta kuitenkin onnellinen ja pehmeä olo. En tiedä, jos tuo humalatila stressasi ja joku mania meni päälle. Se oli sellaista ulospäin häiritsevää vain tuon kännin aikana. Tämän jälkeen en ole kauhen paljon ollut ihmisten seurassa, eikä minussa ole voinut huomata mitään outoa. Ap