Lue keskustelun säännöt.
En pääse yli, sekoilin humalassa niin pahasti
19.11.2019 |
Tiedän että muut ihmiset ovat tehneet pahempaakin, esim satuttaneet toisia pahasti tai tulleet raskaaksi. Mulla on takana kännikerta, jolloin vaan totaalisesti nolasin itseni täysin, siis käyttäydyin ihan hullusti, puhuin ihan päättömiä... En tiedä oliko se joku maaninen kohtaus, enemmän kuin pelkkää humalaa. Tuntuu, että joku ällöttävä ja kauhea persoonallisuus otti kehoni haltuunsa ja en pystynyt pysäyttämään itseäni.
Se mikä huolestuttaa on se oma maine. Tiedän, että suuri osa läsnä olleista ihmisistä oli minua vähemmän kännissä ja muistaa huomiota herättäneen käytökseni. Pelkään, että ensi kerralla mua katsotaan "toi on taas toi" tyyliin. Ja itsellä on vaan hatarat muistikuvat, mitä edes tapahtui.
Kommentit (45)
Mulla oli tollasta muutamia kertoja, kun vielä join.
Olin pelottavan ylitunteellinen ja teatraalinen. Sain ihan kahjoja päähänpistoja, esim. oli pakollinen tarve kiipeillä tai ahtaa itseni erilaisiin piilopaikkoihin, eikä mun puheissa ollut mitään suodatinta, vaan saatoin julistaa jotain tosi häiriintyneitä juttuja. Kävin yhden tyypin kimppuunkin, vaikken ollut juonut edes paljoa, enkä ole yleensä väkivaltainen.
Olin itse ihan hämilläni näistä kännisekoiluista, kun ei muut menneet juodessaan yhtä sekaisin. Parhailta ystäviltäkään oli turha odottaa mitään sympatiaa, olivat lähinnä vihaisia mun toilailuista. Häpeä oli itselläkin kova, jätin jopa yhden uuden kaveriporukkani, kun en kehdannut enää kohdata niitä tyyppejä erään erityisen pahan sekoilukerran jälkeen.
Totesinkin sitten, ettei alko sovi mulle, ja ilman olen ollut tyytyväisenä jo 9 vuotta. Näin jälkikäteen veikkaisin kyllä, että joinain kertoina pms saattoi vaikuttaa siellä taustalla myös, ainakin siihen tunteiden dramaattiseen heittelyyn.
N 28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tollasta muutamia kertoja, kun vielä join.
Olin pelottavan ylitunteellinen ja teatraalinen. Sain ihan kahjoja päähänpistoja, esim. oli pakollinen tarve kiipeillä tai ahtaa itseni erilaisiin piilopaikkoihin, eikä mun puheissa ollut mitään suodatinta, vaan saatoin julistaa jotain tosi häiriintyneitä juttuja. Kävin yhden tyypin kimppuunkin, vaikken ollut juonut edes paljoa, enkä ole yleensä väkivaltainen.
Olin itse ihan hämilläni näistä kännisekoiluista, kun ei muut menneet juodessaan yhtä sekaisin. Parhailta ystäviltäkään oli turha odottaa mitään sympatiaa, olivat lähinnä vihaisia mun toilailuista. Häpeä oli itselläkin kova, jätin jopa yhden uuden kaveriporukkani, kun en kehdannut enää kohdata niitä tyyppejä erään erityisen pahan sekoilukerran jälkeen.
Totesinkin sitten, ettei alko sovi mulle, ja ilman olen ollut tyytyväisenä jo 9 vuotta. Näin jälkikäteen veikkaisin kyllä, että joinain kertoina pms saattoi vaikuttaa siellä taustalla myös, ainakin siihen tunteiden dramaattiseen heittelyyn.
N 28
Toi kuulostaa just samalta mitä mulla oli meneillään. Toivon vaan, että en "oikeasti" ole semmoinen kuin känni tuo musta esille. Mulla oli ollut pms-oireita samana päivänä, hormonit voi kyllä selittää paljon! Olen joskus ns. normaalistikin ennen menkkoja tosi ärtyisä ja itkuinen. Siihen vielä kaatokänni päälle, niin onhan se menoo.
Itse olen vähän sua vanhempi, ja tuon ikäisenä kun lopetit, mulla oli vielä pelkkiä mukavia kännejä! Kaverit ei koskaan valittanut käytöksestä, pelkästään kommentoi kännin voimakkuutta (olin aina hyvällä tuulella kumminkin). Se kai siinä hämmentää, kun suurella osalla kerroista en ole ollenkaan tällainen. Luulen, että toi ympäristö ja seurakin oli mulle melkein pahin mahdollinen. Siis tollanen unelias baari ja epäaktiivisia keskustelukumppaneita, niin tuntuu että on melkein velvollisuus alkaa elämöimään jotain. Oikeesti olisi kannattanut vaihtaa paikkaa, jossain missä tanssitaan ym. ihmiset on yhtä lailla meno päällä, olisin saattanut pärjätä ihan hyvin.
Mutta tottakai on varman päälle ja parempi lopettaa juominen, koska hyvät suunnitelmat unohtuu sitten tietyn pisteen jälkeen kokonaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla jotenkin ajatukset juoksi tosi lujaa ja kerroin ne kaikki ääneen. Jossain kohtaa sanoin esim. miten haluaisin ampua itseni ja muuta väkivaltaista. Päästin muutenkin ihan kaiken tajunnanvirran ulos, saatoin laulaa vaikka kolmea eri laulunpätkää yhden minuutin aikana. Tämän humalatilan jälkeen olo oli yli viikon ajan outo, olin jotenkin hermostunut, keskittymätön, mutta kuitenkin onnellinen ja pehmeä olo. En tiedä, jos tuo humalatila stressasi ja joku mania meni päälle. Se oli sellaista ulospäin häiritsevää vain tuon kännin aikana. Tämän jälkeen en ole kauhen paljon ollut ihmisten seurassa, eikä minussa ole voinut huomata mitään outoa. Ap
Olet vaikeuksissa.
^ Kauheasti typoja, en näköjään oikolukenut lainkaan vaan innoissani naputtelin menemään. Kiitos ja anteeksi :)