Mikä oli se asia, mikä lopulta motivoi sinut laihduttamaan

Mies kysyi, että koska aioin alkaa huolehtimaan itsestäni.

Ylipaino

Työterveyslääkäri sanoi, että jos en tee jotain, olen kymmenen vuoden päästä raihnainen diabeetikko.

Erektio, joka oli vielä heikompi kuin ikäisilläni miehillä.

M 42

Se ajatus, että loppujen lopuksi sitä on itse vastuussa omista valinnoistaan, vaikka läheskään aina emme pysty valitsemaan olosuhteita, joihin päädymme.

Kukaan muu ei poista ylimääräisiä kilojasi puolestasi, joten jos sen haluaa tapahtuvan, niin itse se täytyy tehdä. Muilta voi toki kysyä neuvoja ja tukea.

Sitten järkevän kuntoilu/ruokailusuunnitelman laatiminen - ei mitään epämääräistä enemmän liikkumista ja terveellisemmin syömistä, vaan konkreettinen ohjelma, jossa myös "lomapäiviä". Päättäväisyyttä jatkaa, vaikka välillä repsahtaisi. Itsensä palkitseminen kun väliaikatavoitteet saavutettu.

En halua olla se paksu tyttö.

Keskivartalo alkoi olla yli 100cm ja kaikki vaatteet kiristi, lisäksi olo oli nuutunut koko ajan, hävetti. Olen yhden lapsen yh äiti ja haluan olla terve mahdollisimman pitkään, ettei hänen tarvitse huolehtia minusta. Vuosi nyt mennyt ja vyötärö 75cm, painoa lähti 10kg, lisäksi ahkera kuntosalilla käynti kiinteytti koko kropan. Nyt on hyvä olo ja vaatteet istuu hienosti eikä loppujen lopuksi kauhean paljon tarvinnut muuttaa mitään. Lopetin iltasyömiset ja syön vain yhden lämpöisen aterian päivässä niin ja salilla 3-4 krt vko.

oon nyt jonki verran laihduttanu ja syyt siihen on:

-valmistuin, ei enää opiskelua (josta stressasin koko ajan ja tylsistyin)

-työelämässä, on tekemistä ja ruoka-aikoja sun muita jotka tuo rutiinia elämään

-halu olla saman näkönen = hyvännäköinen kun olin muutama vuosi sitten

-halu olla kaunis ja että laittautuminen auttaaki jtn, eikä vaan niin että näyttää väsyneeltä ihan sama mitä teet

jne.

-halu urheilla monia eri lajeja yms

-kyllästynyt väsyneeseen oloon ja raskaaseen

Vierailija kirjoitti:

Erektio, joka oli vielä heikompi kuin ikäisilläni miehillä.

M 42

Sama syy.

m33

Ei mulla ole mikään itseinhoon tai järkeilyyn perustuva päätös tai herätys ikinä johtanut mihinkään. Aina kun olen laihtunut se on alkanut itsestään niin että yhtäkkiä ei ole ollut nälkä ja olen jaksanut hyvin vähemmällä ruualla. Vastaavasti lihomiset on alkaneet jatkuvalla väsymyksellä ja nälällä.

Mies alkoi haluamaan enemmän seksiä sitä mukaa kuin lihoin. Itse halusin vaan erota, mutta en uskaltanut lähteä. Lopulta mies löysi toisen lihavan ja itse laihduin normaalipainoon.

Sydäninfarkti tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olen laihtunut viidessä vuodessa 40 kiloa.

Minut herätti klassisesti sukujuhlissa otettu valokuva. Kaksoisleuka, pömpöttävä maha ja makkaramaiset käsivarret olen onnistunut verhoamaan arjessa lököttäviin vaatteisiin, mutta juhlamekko ja parhaista kuvakulmistani vähät välittävä valokuvaaja paljastivat karun totuuden. Sitä kuvaa järkyttyneenä katsellessa hyväksyin vihdoin ettei mahapöhöni ollut "vain turvotusta" vaan ehtaa ihraa. Nyt kymmenen kiloa kevyempänä on hyvä olla ja odottelen jännittyneenä seuraavia sukujuhlia.

Häpesin itseäni ja aloin eristäytyä muista. Koko ajan oli epämukava olo enkä viihtynyt enää omissa nahoissani. Lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinvaivat vaikutti myös.

Se, että paino kipusi hyvin pikkuhiljaa aina vaan ylöspäin, n. kilo vuodessa, viidentoista vuoden ajan. Sitten tajusin, että jos joskus elämässä haluan päästä takaisin normaalipainoiseksi, jotain on tehtävä Nyt, ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Viitisen kiloa on vielä matkaa tavoitteeseen, mutta uskon, että tämä on nyt alku elämänmuutokseen.

Lääkärin ehdotus lihavuusleikkaukseen ja nivelrikko. Lähete ei kylläkään mennyt läpi sairaalassa muuta pääsin ravitsemusterapeutille, psykologille ja tutkittiin muutenkin terveystarkastuksessa kaikki. Kaloreita syön n. 1000 päivässä, kasvispainotteisia aterioita 3-5/pv, ei mitään sokereita tai vaaleita jauhoja, yksi ruisleipä päivässä, ei puuroja vaan rahkaa tai piimää aamupalaksi, ei voita eikä margariineja, ei perunoita eikä kermaa.

Salaatteja, uunikasviksia, kasviskeittoja, marjoja, raejuustoa, raasteita, kahvia, teetä, vettä. Kilon olen lihonnut.

Päivittäin liikun 10km kävelyjä ja uintia 2/vko. Ei motivoi, ei.

Työfysioterapeutin kokovartalopeili.

Näin itsestäni videon eri kulmasta kuin mistä olin tottunut katsomaan itseäni peilistä.

Toinen syy oli, että ihastuin komeaan mieheen ja halusin tulla kauniiksi, että kelpaisin hänelle.

Oma aviomies oli ja hänen rumat sanansa ulkonäöstäni ja painostus laihduttamaan sen sijaan saivat minut syömään salaa ja lihomaan lisää.

Halusin nähdä saako pienemmän rasvaprosentilla paremmin naisseuraa (ei saanut)

Kadonnut elämänilo, huono olo ja synkkä mieli. Oman kuvan näkeminen ryhmäkuvassa oli liika.