Anoppi puuttuu asioihin
Miksi anopin puuttumiset meidän 1v pojan kasvatukseen nostaa heti verenpainetta... alan nähdä punaista heti. Hän esim saattaa sanoa, että kyllä kaikki 1 vuotiaat nukkuvat yön heräämättä, minkä vuoksi meidän kerran yössä heräävän pojan pitäisi mennä mummolaan muutamaksi yöksi ilman vanhempia harjoittelemaan nukkumista. Tälläiseenkin ehdotukseen jaksan kerran selittää, etten tuon ikäistä jätä mihinkään useaksi yöksi ilman vanhempia. Ärsyttää kun hän silti ehdottaa samaa useita kertoja ja yrittää miehen kautta saada ehdotuksiaan läpi. Kerran hänelle jo kiukustuin, kun hän "opetti", ettei miesten homma ole lasten- ja kodinhoito vaan mies pitää päästää tekemään miesten juttuja vapaa-ajallaan. Itse käyn myös töissä ja maksan 70% perheen kuluista, mutta anopin mielestä minun pitäisi hoitaa 100% kodista ja lapsesta. Argh!
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole juttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omiaan, ruokapöydässä ollaan koolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole juttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omiaan, ruokapöydässä ollaan koolla.
Miksi? Eikö poikasi ole opetellut käyttämään kalenteria? Selviämään elämästä ilman sihteeriapulaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En mä niitä 30 vuotta kylmässä varastossa säilytettyjä harsoja mihinkään käyttöön. Harsoja käytettiin puklurätteinä, mutta ostin ne kaupasta."
Meillä oli vääntöä siitä, että olisi pitänyt antaa vastasyntyneelle tuttipullo, joka oli ollut melkein 40 vuotta kylmässä vintissä ja jonka haprastuneesta tuttiosasta oli leikattu kärki pois... venytin sitä kärkiosaa ja toki se napsahti poikki. Pullo olisi silti kuulemma ollut ihan hyvä käyttöön.
Samoin vauvalle olisi pitänyt antaa vastiketta (siitä tuttipullosta toki). Anoppi osti vastiketta ja säilytti sitä eteläikkunalla ikkunan ja verhon välissä. Verho oli kiinni, koska huone olisi ollut muuten kuin pätsi, joten voitte kuvitella sen kuumuuden ja auringonpaisteen.
---
Ja en kyllä ymmärrä, miten tähän nyt liittyy se, että joku on ollut epäv
No voi voi. Kyllä olet huonoon mieheen haksahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En mä niitä 30 vuotta kylmässä varastossa säilytettyjä harsoja mihinkään käyttöön. Harsoja käytettiin puklurätteinä, mutta ostin ne kaupasta."
Meillä oli vääntöä siitä, että olisi pitänyt antaa vastasyntyneelle tuttipullo, joka oli ollut melkein 40 vuotta kylmässä vintissä ja jonka haprastuneesta tuttiosasta oli leikattu kärki pois... venytin sitä kärkiosaa ja toki se napsahti poikki. Pullo olisi silti kuulemma ollut ihan hyvä käyttöön.
Samoin vauvalle olisi pitänyt antaa vastiketta (siitä tuttipullosta toki). Anoppi osti vastiketta ja säilytti sitä eteläikkunalla ikkunan ja verhon välissä. Verho oli kiinni, koska huone olisi ollut muuten kuin pätsi, joten voitte kuvitella sen kuumuuden ja auringonpaisteen.
---
Ja en kyllä ymmärrä, mit
Ei se anoppi ole sama kuin mies. Siinähän se ydinongelma onkin, kun se rajaton anoppi - ja sellaisten ns. ymmärtäjät - ei tätä peruslähtökohtaa tajua! Ihan on irrallinen ihminen se mies. Äitinsä vaan ei tajua rajoja.
"
Kyllähän se kai joku luonteenpiirre ( jotain täsmänepsyä?) on jos ei ole joustavuutta eikä maalaisjärkeä lapsen hoidossa eikä ihmissuhteissa ja on aina siilipuolustuksessa vaikka anoppi sanoisi että onpa nyt takatalvi.
Kyllä anopitkin joutuu monelle mutkalle jos sattuu kovin ylimielinen miniä
Siis jos lapsi ei ole allerginen , se pari kertaa vuodessa saatu pulla tai suklaa ei maata kaada mun mielestä. Tai joku ettei anopin sohvallka saa hyppiä tai vastaavasti saa tehdä majoja sohvatyynyistä jne .
Kysymys: miten olette menneet naimisiin niin huonoista lähtökohdista olevan miehen kanssa ettei ees jääkaappia. Äiti hölmö.
Mutta mies on kelvannut? Onko ollut paljon kouluttamista jotta on oppinut miten epäkelpo on taustansa?
Aivan turhaa uhriutua ja ymmärtää tahallaan väärin. Täällä on kerrottu miten vauvoille annetaan insuliinikyniä leikkiin ja täysimetyksellä olevalle vauvalle tungetaan korvikkeita ja mehua vaikka vanhemmat kieltävät. Niin, se koululaisen saama karkki tai pulla ei ole paha asia joskus, jos tosiaan huomioi allergiat ja keliakiat sun muut. Vaikka tiedän myös vanhemman ihmisen, joka luulee, että kananmuna-allergia vaan vähän pierettää.
Itse menin naimisiin mieheni, en anoppini kanssa. Minä, mies ja lapset olemme perhe ja lapset saavat perustaa omanlaisensa perheet jos haluavat. Niiden perheiden asiat eivät kuulu meille elleivät itse niitä kerro. Autamme kyllä jos apua tarvitaan ja osaamme auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole juttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omiaan, ruokapöydässä ollaan koolla.
Täällä moni nainen korostaa " minun kotini" minä määrään kuka meillä käy.
Siksi on ihan selvä että emäntä kutsuu, ilmoittaa ajan, hänelle muutokset, että jos tullaankin vasta myöhemmin, käykö.
Ei ole mitään epäselvää silloin kun miniä hoitaa vieraslistat, ei tule anoppi yllätyksenä ovelle poikansa pyynnöstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En mä niitä 30 vuotta kylmässä varastossa säilytettyjä harsoja mihinkään käyttöön. Harsoja käytettiin puklurätteinä, mutta ostin ne kaupasta."
Meillä oli vääntöä siitä, että olisi pitänyt antaa vastasyntyneelle tuttipullo, joka oli ollut melkein 40 vuotta kylmässä vintissä ja jonka haprastuneesta tuttiosasta oli leikattu kärki pois... venytin sitä kärkiosaa ja toki se napsahti poikki. Pullo olisi silti kuulemma ollut ihan hyvä käyttöön.
Samoin vauvalle olisi pitänyt antaa vastiketta (siitä tuttipullosta toki). Anoppi osti vastiketta ja säilytti sitä eteläikkunalla ikkunan ja verhon välissä. Verho oli kiinni, koska huone olisi ollut muuten kuin pätsi, joten voitte kuvitella sen kuumuuden ja auringonpaisteen.
---
Ja en kyllä ymmärrä, mit
Ei kai anoppi ole mies?
Vierailija kirjoitti:
"
Kyllähän se kai joku luonteenpiirre ( jotain täsmänepsyä?) on jos ei ole joustavuutta eikä maalaisjärkeä lapsen hoidossa eikä ihmissuhteissa ja on aina siilipuolustuksessa vaikka anoppi sanoisi että onpa nyt takatalvi.
Kyllä anopitkin joutuu monelle mutkalle jos sattuu kovin ylimielinen miniä
Siis jos lapsi ei ole allerginen , se pari kertaa vuodessa saatu pulla tai suklaa ei maata kaada mun mielestä. Tai joku ettei anopin sohvallka saa hyppiä tai vastaavasti saa tehdä majoja sohvatyynyistä jne .
Kysymys: miten olette menneet naimisiin niin huonoista lähtökohdista olevan miehen kanssa ettei ees jääkaappia. Äiti hölmö.
Mutta mies on kelvannut? Onko ollut paljon kouluttamista jotta on oppinut miten epäkelpo on taustansa?
Aivan turhaa uhriutua ja ymmärtää tahallaan väärin. Täällä on kerrottu miten vauvoille annetaan insuliinikyniä leikkiin ja tä
Mutta jos tausta on huono mies taitaa olla vanhin lapsesi? Ja uskotteko te oikeesti kaikki nää tarinat? Toki voi joku insuliinikynä ollut jossain mistä lapsi sen on napannut tai joku tommonen vahinko.
Keskustelu ei ole minusta, ikäni olin naistyöpaikassa joten tunnen tämän tarinaniskennän. ( omat lääkkeeni on keittiön yläkaappien toisella hyllyllä kannellisessa rasiassa. Silloinkin kun lastenlapset olivat pieniä. Lienen harvinainen mummo kun on jääkaappikin. (Astianpesukone, pakastin, pyykinpesukone, kahvinkeitin, ei tuttipulloja, tutteja, 2 harsoa on prässäysliinaksi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole juttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omia
Poikasi ei siis osaa ruksata valmiiseen vieraslistaan äitinsä kohdalle tulee/ei tule?
Vaan siitäkin pitää anopin kehittää monimutkainen melodraama?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole juttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omiaan, ruokapöydässä ollaan koolla.
Haluatko sinä että miehesi pyytämiä vieraita ilmestyy kotiisi? Vaikka anoppi vaikka juuri häntä et lastesi synttäreille haluaisi.
Näissä jutuissahan lapsetkin ovat miniä, lastennisä häivytetty kuten appikin elämän sivuosiin, ei oikeutta mielipiteisiin.
Miten voi ne lastenlasten synttäritkin saada noin vaikeiksi.
Minunkin äitini (eläkeläisleski vailla yhtään mitään omaa elämää) säätää viikkotolkulla, milloin haluaa tulla lasten synttärikahveille.
Koskaan ei käy se ehdotettu aikataulu.
Aina pitää huokailla kun on tarjoiluissa unohdettu hänen diabetes.
Lahjaa hankitaan puoli vuotta ja siitä potää muistaa järjestää kiitosjumalanpalveluksia ja lasten pitää innostua/ilostua tietyllä tavalla.
Ootkohan nyt ihan selväjärkisellä tuulella? Miniän kanssa olen sen verran väleissä että voidaan viestiä lasten synttärijutut. Jos sinä et ole anopin kanssa niin paljon väleissä katso peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Ootkohan nyt ihan selväjärkisellä tuulella? Miniän kanssa olen sen verran väleissä että voidaan viestiä lasten synttärijutut. Jos sinä et ole anopin kanssa niin paljon väleissä katso peiliin.
Miksi se pitää miniän kanssa viestiä? Eikö poikasi osaa lukea/kirjoittaa/tunne kelloa/tiedä mikä on kalenteri?
Ootkohan vähäluuserin kasvattanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raivostuttava anoppi.
Itse en puutu poikani ja hänen vaimonsa asioihin, pidän ehkä liian vähän yhteyttä. Pyydetään syömään muutama kerta vuodessa, tai viedään ulos syömään, käydään joskus heillä syömässä.
He ovat niin fiksuja etten ole oikea ihminen heitä neuvomaan. Mutta olen aina käytettävissä, jos kaivataan 😊
Niinhän me yleensä tehdään me anopit ja mummot. Muutamia kertoja vuodessa nähdään ja yhteys oman lapsen kanssa puhelimessa. Miniöiden kanssa viesteillä esim kutsut lasten synttäreille tms aikataulut. Ne on syytä hoitaa emännän kanssa. En miniöiden kanssa niin paljon ole ttusilla että riitaa pääsisi syntymään. Mökilläkin jos ollaan, jokainen touhuaa omia
Mitähän draamaa anopin ilmestyminen lasten synttäreille aiheutuu perheissä joissa vaimo ei ole miehensä sihteeri? Vaan mies omia aikojaan kutsunut äitinsä ja sisarensa.
Miksi ihmeessä se anoppi ilmestyisi yhtikäs mihinkään kutsumatta????
Miksi se oma poika on kasvatettu niiiiin avuttomaksi että selviää arjesta vain henkilökunnan avulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootkohan nyt ihan selväjärkisellä tuulella? Miniän kanssa olen sen verran väleissä että voidaan viestiä lasten synttärijutut. Jos sinä et ole anopin kanssa niin paljon väleissä katso peiliin.
Miksi se pitää miniän kanssa viestiä? Eikö poikasi osaa lukea/kirjoittaa/tunne kelloa/tiedä mikä on kalenteri?
Ootkohan vähäluuserin kasvattanut?
No teillä on miehesikin kanssa siis koko ajan rähinä. Sun sukus, etkö tunne kelloa, missä taas luuhasit,äitiis olet tullut. Anoppia et siedä etkä kutsuisi
Minä puhun norrmaaleista perheistä, en sun lapsenomaisesti nenästelevästä. Poiikani ei ehkä sun keskenkasvuisen kanssasi olisi naimisiin mennytkään, en viitsi sanoa vaimonsa enkä pojan oppiarvoa ja työtehtäviä.
Miksi mies OMIA AIKOJAAN kutsuisi yhtään letään? Eikö hän osaa puhua? Sopia asioista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootkohan nyt ihan selväjärkisellä tuulella? Miniän kanssa olen sen verran väleissä että voidaan viestiä lasten synttärijutut. Jos sinä et ole anopin kanssa niin paljon väleissä katso peiliin.
Miksi se pitää miniän kanssa viestiä? Eikö poikasi osaa lukea/kirjoittaa/tunne kelloa/tiedä mikä on kalenteri?
Ootkohan vähäluuserin kasvattanut?
No teillä on miehesikin kanssa siis koko ajan rähinä. Sun sukus, etkö tunne kelloa, missä taas luuhasit,äitiis olet tullut. Anoppia et siedä etkä kutsuisi
Minä puhun norrmaaleista perheistä, en sun lapsenomaisesti nenästelevästä. Poiikani ei ehkä sun keskenkasvuisen kanssasi olisi naimisiin mennytkään, en viitsi sanoa vaimonsa enkä pojan oppiarvoa ja työtehtäviä.
Sinä kasvatit mieslapsen joka tarvitsee avustajan perusarkeen. Hieno homma.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä se anoppi ilmestyisi yhtikäs mihinkään kutsumatta????
Miksi se oma poika on kasvatettu niiiiin avuttomaksi että selviää arjesta vain henkilökunnan avulla?
Miten se aviomies nyt yht äkkiä muuttui täysvaltaiseksi ihmiseksi joka saisi miniän "minun kotiini" kutsua omia sukulaisiaan?
Kyllä niin paljon "turvallisempi" on mennä pikku juhliin kun kutsu on tullut nk emännältä.