Anoppi puuttuu asioihin
Miksi anopin puuttumiset meidän 1v pojan kasvatukseen nostaa heti verenpainetta... alan nähdä punaista heti. Hän esim saattaa sanoa, että kyllä kaikki 1 vuotiaat nukkuvat yön heräämättä, minkä vuoksi meidän kerran yössä heräävän pojan pitäisi mennä mummolaan muutamaksi yöksi ilman vanhempia harjoittelemaan nukkumista. Tälläiseenkin ehdotukseen jaksan kerran selittää, etten tuon ikäistä jätä mihinkään useaksi yöksi ilman vanhempia. Ärsyttää kun hän silti ehdottaa samaa useita kertoja ja yrittää miehen kautta saada ehdotuksiaan läpi. Kerran hänelle jo kiukustuin, kun hän "opetti", ettei miesten homma ole lasten- ja kodinhoito vaan mies pitää päästää tekemään miesten juttuja vapaa-ajallaan. Itse käyn myös töissä ja maksan 70% perheen kuluista, mutta anopin mielestä minun pitäisi hoitaa 100% kodista ja lapsesta. Argh!
Kommentit (255)
Kyllä minuakin on moitittu kahden pienen lapsen kanssa, joilla ikäeroa 1v 7 kk. Ikkunat pesemättä, köynnöskasvi pihalla voi huonosti, en osaa istuttaa ulkokukkia, keitän kananmunia liian kauan, lapset saavat ruokaa liian usein, vauva menee pilalle, kun vain minun kanssa, luen kirjoja, vaikka niin pienet lapset, pöydässä ei pullaa kahvin kanssa, kun tullaan meille, vaikka ruuat tein aina. Ei tuommoista käytöstä yhtään kaipaa pikkulasten kanssa. Ei yhtään hyvää sanaa mistään. Sitten ei tarvitse ihmetellä, jos ei huvita nähdä.
Eikö ois kiva asua autiolla saarella, ei mikään häiritsisi , peilailisi vaan miten kaunis ja fiksu on
Kyllä minusta jonkinlaisen kotikasvatuksen saanut on kohtelias 85 v isomummolleen. Nämä teksti osoittavat että jo 50 v jotka ovat äitien vanhempia eivät ole tyttärilleen osanneet hyviä tapoja ja alkeellista kohteliaisuutta opettaa. Mutta jos miehensä myös on samaa maata perhesopu säilyy. Vanhuksia pilkataan ja raivotaan heille.
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran voisi kasvattaa selkärangan ja sanoa anopille suorat sanat, eikä tulla uhriutumaan AV:lle. Emme ole terapiaryhmäsi tai emotionaalinen paskakaivosi.
Olet nyt väärässä.
Tämä on nimenomaan se paikka, josta voi hakea ja saada vertaistukea. Anonyymi avautuminen on terapeuttista ja samaa kokeneilta voi saada ymmärrystä, kannustusta sekä parhaimmillaan jonkin toimivan neuvonkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Sehän on anopin suhteen miniöiden valinta, ei anopin eikä hänen poikansa valinta. Älkää käännelkö asioita.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ois kiva asua autiolla saarella, ei mikään häiritsisi , peilailisi vaan miten kaunis ja fiksu on
Kyllä minusta jonkinlaisen kotikasvatuksen saanut on kohtelias 85 v isomummolleen. Nämä teksti osoittavat että jo 50 v jotka ovat äitien vanhempia eivät ole tyttärilleen osanneet hyviä tapoja ja alkeellista kohteliaisuutta opettaa. Mutta jos miehensä myös on samaa maata perhesopu säilyy. Vanhuksia pilkataan ja raivotaan heille.
Vanhukset, niin kauan kuin ovat syyntakeisia ja normaaliälyisiä, voivat opetella ihan normaalit, kohteliaat käytöstavat itsekin. Mutta kyllä se vaan tuntuu vaikeaa olevan esim. omalle äidilleni.
Ja ei, takuulla en opeta lapsiani vaan nielemään kaikenlaista sontaa mitä äitini tykkää suoltaa ( esim. jatkuva mäkätys joka asiasta, ulkonäön arvostelu ), vaan saavat sanoa vastaan ja todeta että nyt riittää. Ja todellakaan eivät itse saa käyttäytyä äitini tavoin ketään kohtaan. Koska se käytös on törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran voisi kasvattaa selkärangan ja sanoa anopille suorat sanat, eikä tulla uhriutumaan AV:lle. Emme ole terapiaryhmäsi tai emotionaalinen paskakaivosi.
Olet nyt väärässä.
Tämä on nimenomaan se paikka, josta voi hakea ja saada vertaistukea. Anonyymi avautuminen on terapeuttista ja samaa kokeneilta voi saada ymmärrystä, kannustusta sekä parhaimmillaan jonkin toimivan neuvonkin.
Jos aikuinen pärjää työpaikan ihmissuhteissa pärjää muuallakin. Kun on sentään miehenkin saanut jos ei häntä äkäile ja kiuku poistumaan.
Minun diagnoosini, täällä etsivät vertaistukea työelämästä poisolevat, jumittuneet johonkin anoppivihaan. Miten te kaikki asuttekin anopin naapurissa ovet auki ja anopitkaan ei työelämässä. Usein vielä anopin avun tarpeessa, rahaa toivotaan, vapaata lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin anoppi oli sitä mieltä, että vauva voi nukkua miehen ja tämän sisaruksen yli 30 vuotta vanhoissa äitiyspakkauksissa. Tästä väännettiin yli puoli vuotta ennen vauvan syntymää. Oma kantamme oli se, että tuomme mukanamme uuden patjan millä vauva voi nukkua, mutta sitten miehen tavaroita olisi kuulemma säilytetty kaikki nämä vuoden "ihan turhaan". Kuka on pyytänyt säilyttämään? Oli myös sitä mieltä, että pakko käyttää samojen äitiyspakkausten vanhoja makuupusseja, vaikka meillä oli upouusi täysin vailla käyttöä. Ihan naurettavaa. Sanottakoon vielä, että mieheni nukkui kerran samasta kellarista haetulla patjalla mikä oli kuulemma todella tunkkainen ja jopa vähän kostea. Samassa kellarissa siis säilytetty myös äitiyspakkauksia...
Sanomattakin selvää, että heitimme vauvan äitiyspakkauksen mukana tulleen patjan heti pois vauvan kasvettua siitä ulos...
Voi luoja, tuollaistako sinä vatvot ja mietit? Ja koet vissiin jotain suurta ylemmyyttä vielä asiasta? NO hei, tässä tulle 10 pistettä ja papukaijamerkki, kun olet NIIIIIN paljon parempi ihminen kuin se hyihyi anoppi.
PS. aina kun on hirveät riidat anopin kanssa, kannattaa miettiä sitä omaa kykyä minkäänlaiseen diplomatiaan. Meilläkin anoppi oli aikanaan huolissaan että onko meidän lapsella liian vähän päällä kun menee päiväunille. No en alkanut riidellä, vaan sanoin että laitetaan vähän lisää. Ja sitten laitoin vauvalle kevyemmän peiton. Kas, ei tarvinnut anoppia kiusata, eikä lapsellekaan tullut liian kuuma.
Tuon patjahommankin olisi voinut hoitaa täysin toisin, mutta jos on aina pakko vaan olla oikeassa ja pöyristyä joka pikkuasiasta, niin sittenhän sitä saa riidellä joka suuntaan vaikka koko loppuelämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ois kiva asua autiolla saarella, ei mikään häiritsisi , peilailisi vaan miten kaunis ja fiksu on
Kyllä minusta jonkinlaisen kotikasvatuksen saanut on kohtelias 85 v isomummolleen. Nämä teksti osoittavat että jo 50 v jotka ovat äitien vanhempia eivät ole tyttärilleen osanneet hyviä tapoja ja alkeellista kohteliaisuutta opettaa. Mutta jos miehensä myös on samaa maata perhesopu säilyy. Vanhuksia pilkataan ja raivotaan heille.
Vanhukset, niin kauan kuin ovat syyntakeisia ja normaaliälyisiä, voivat opetella ihan normaalit, kohteliaat käytöstavat itsekin. Mutta kyllä se vaan tuntuu vaikeaa olevan esim. omalle äidilleni.
Ja ei, takuulla en opeta lapsiani vaan nielemään kaikenlaista sontaa mitä äitini tykkää suoltaa ( esim. jatkuva mäkätys joka asiasta, ulkonäön arvostelu ), vaan saavat sanoa vastaan ja todeta että nyt riittää.
Kielenkäyttösi erittäin aikuista ja sivistynyttä. Äitiisi tullut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Sehän on anopin suhteen miniöiden valinta, ei anopin eikä hänen poikansa valinta. Älkää käännelkö asioita.
Ai miniän vika, että anoppi käyttäytyy kuin törkyläjä ja mustistelee vauvasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin anoppi oli sitä mieltä, että vauva voi nukkua miehen ja tämän sisaruksen yli 30 vuotta vanhoissa äitiyspakkauksissa. Tästä väännettiin yli puoli vuotta ennen vauvan syntymää. Oma kantamme oli se, että tuomme mukanamme uuden patjan millä vauva voi nukkua, mutta sitten miehen tavaroita olisi kuulemma säilytetty kaikki nämä vuoden "ihan turhaan". Kuka on pyytänyt säilyttämään? Oli myös sitä mieltä, että pakko käyttää samojen äitiyspakkausten vanhoja makuupusseja, vaikka meillä oli upouusi täysin vailla käyttöä. Ihan naurettavaa. Sanottakoon vielä, että mieheni nukkui kerran samasta kellarista haetulla patjalla mikä oli kuulemma todella tunkkainen ja jopa vähän kostea. Samassa kellarissa siis säilytetty myös äitiyspakkauksia...
Sanomattakin selvää, että heitimme vauvan äitiyspakkauksen mukana tulleen pa
Eihän nämä jotka täällä ruikuttaa ole pärjänneet työelämässäkään. Se on kovempaa hommaa kuin miehen äidin kanssa satunnaiset tapaamiset.
Näitä känkkäränkköjä suorastaan raivostuttaa me anopit, jotka emme tosiaan puutu asioihin, käymme pari kertaa vuosi puolin ja toisin.
Kun sekään ei ole hyvä, ilkeyksiä sataa näppäimistöjen täydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Sehän on anopin suhteen miniöiden valinta, ei anopin eikä hänen poikansa valinta. Älkää käännelkö asioita.
Kyllä se meillä lopulta oli pojan valinta.
Lähti minun mukaani ja sitten mentiin naimisiin. Tuolloinen anoppikokelas yritti työntää kapulaa väliimme viimeiseen asti. Oltu tänä vuonna aviossa 50 vuotta - kivaa edelleen. :D
Eihän nämä jotka täällä ruikuttaa ole pärjänneet työelämässäkään. Se on kovempaa hommaa kuin miehen äidin kanssa satunnaiset tapaamiset
Tunnetko sinä kaikki palstailijat? Minä en tiedä yhtään, ketkä täällä kirjoittaa. Joten mahdoton sanoa näiden työelämässä pärjäämisestä yhtään mitään. Ja mitä se liittyy palstan aiheeseen? Tai onko anopin tapaaminen satunnaista. Esimerkiksi 1-2 kuussa tapahtuva monen tunnin tapaaminen ei ole enää satunnaista. Ystäväni anoppi tunkee kylään vähintään kerran viikossa, vaikka tämä olisi väsynyt valvomisista eikä olisi kiinnostunut pitämään seuraa. Tärkeintä olisi hyvä vauvasta huolehtiminen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ois kiva asua autiolla saarella, ei mikään häiritsisi , peilailisi vaan miten kaunis ja fiksu on
Kyllä minusta jonkinlaisen kotikasvatuksen saanut on kohtelias 85 v isomummolleen. Nämä teksti osoittavat että jo 50 v jotka ovat äitien vanhempia eivät ole tyttärilleen osanneet hyviä tapoja ja alkeellista kohteliaisuutta opettaa. Mutta jos miehensä myös on samaa maata perhesopu säilyy. Vanhuksia pilkataan ja raivotaan heille.
Mutta miksi mummo ei kohtelias muille? Eikö ole saanut jonkinlaista kotikasvatusta ja tunnekasvatusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran voisi kasvattaa selkärangan ja sanoa anopille suorat sanat, eikä tulla uhriutumaan AV:lle. Emme ole terapiaryhmäsi tai emotionaalinen paskakaivosi.
Olet nyt väärässä.
Tämä on nimenomaan se paikka, josta voi hakea ja saada vertaistukea. Anonyymi avautuminen on terapeuttista ja samaa kokeneilta voi saada ymmärrystä, kannustusta sekä parhaimmillaan jonkin toimivan neuvonkin.
Jos aikuinen pärjää työpaikan ihmissuhteissa pärjää muuallakin. Kun on sentään miehenkin saanut jos ei häntä äkäile ja kiuku poistumaan.
Minun diagnoosini, täällä etsivät vertaistukea työelämästä poisolevat, jumittuneet johonkin anoppivihaan. Miten te kaikki asuttekin anopin naapurissa ovet auki ja anopitkaan ei työelämässä.
Ei kait pienten lasten vanhemmat yleensä ole työelämässä. Ja monet anopit ovat jo eläkeikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Sehän on anopin suhteen miniöiden valinta, ei anopin eikä hänen poikansa valinta. Älkää käännelkö asioita.
Ai miniän vika, että anoppi käyttäytyy kuin törkyläjä ja mustistelee vauvasta?
Tämäkin tuntuu päättömältä, että anoppi on mustasukkainen toisen vauvasta. Mutta itsekin vastaavan kokeneena tiedän tuon olevan totta. Minulle anoppi oikein sanoi, että vauva on häneen niin kiintynyt, että siksi nukahtaa helpommin hänen kuin minun syliin. Toki höperöä ja tyhmää puhetta, mutta en vaan jaksa kuunnella. Ei tuo hänen vierailu meillä mustistelemassa mitään iloa tuota. Riesaa vaan ja ylimääräistä työtä. Oli puhunut tyttärelleen, että minä en osaa leipoa, niin meillä aina ostopullaa. Ei naisten hommat kuulemma muutenkaan suju minulta. Mihinkäpä minusta olisi, jos anopilta kysyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas noussut. Jälleen kerran totean että hyvä kun en käy lapsillani enkä heille soittele. Parempi etäiset välit.
Niin on noussut, ja tulee nousemaan. Ja edelleen totean, että on oma valintasi, kuinka paljon olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kuinka heitä kohtelet.
Sehän on anopin suhteen miniöiden valinta, ei anopin eikä hänen poikansa valinta. Älkää käännelkö asioita.
Ai miniän vika, että anoppi käyttäytyy kuin törkyläjä ja mustistelee vauvasta?
Tämäkin tuntuu päättömältä, että anoppi on mustasukkainen toisen vauvasta. Mutta itsekin vastaavan kokeneena tiedän tuon olevan totta
Miksi olet riippuvainen anoppisi puheista?
Tuo "mummon syliin on hyvä nukahtaa" on semmosta mummolepertelyä, täytyy olla aika mustasukkainen vauvastaan jos ei kestä että mummo ottaa syliin ja lepertää.
Kuitenkin mummojen pitäisi sitten kaitsea lapsia viikonloput ja lomat vaikkeivat saa heille ees jutella.
Jokainen kyllä tiedostaa, milloin on ilkeä, moittiva huonokäytöksinen. Vanhemmille naisille iskee joku ihmeen vauvakateus, kun nuoremmat saa lapsia. Todella monista tulee kusipäitä. Minä ainakin itse mieluiten hoidan vauvaani itse omassa rauhassa. Tympii vaan virheiden keksiminen ja motkottaminen turhasta.