Lue keskustelun säännöt.
Miehen vapaudenkaipuu ja asumuseropuheet
17.11.2019 |
Ollaan 30+ pariskunta, meillä on yksi 5 -vuotias lapsi. Molemmat ollaan työelämässä. Yhdessä ollaan oltu 7 vuotta, naimisissa noin puolet siitä. Suhde on hyvä, rakkautta ja seksiä on ja viihdytään yhdessä. Puhutaan tunteista ja kaikki on ihan hyvin, annetaan myös tarpeeksi tilaa toisillemme ja riidat pystytään selvittämään. Vaikka mieskin myöntää että kaikki on meidän välillä hyvin ja että rakastaa minua, on sillä ollut jo pitkään outo päähänpinttymä siitä kuinka tahtoo oman asunnon. Tuo nousee viikottain esille, välillä ihan muuten vaan ja eilen pienen riidan jälkeen. Hän ei itse sitä muulla selitä kuin että on kaipuu olla itsenäinen (ihankun sitä ei voisi parisuhteessa olla). Minua loukkaa tuo, koska hän olis valmis oman itsekkään vapaudenkaipuunsa vuoksi rikkomaan perheen, vaikka vissiin ajatuksena on että me oltaisiin edelleen pari mut lapsi olis viikko-viikko. Itse en kyllä siihen suostu, koska hyvä on näinkin eikä mitään syytä ole sille, että lasta riepoteltaisiin kahdessa kodissa kun tämäkin koti on tasapainoinen eikä mitään suurta draamaa ole.
Mikä tuota vaivaa? 30 kriisi? Itsekeskeisyys? Joku muu kriisi? Joku outo vaihe? Help!
Kommentit (186)
Haluaisin uskoa että pystyisi sen sanomaan, ollaan käyty hyvin lähellä eroa ja tuolloin molemmat puhuttu suoraan ajatuksistamme. Toisaalta, tiiä näistä sitten. Väittää ettei ole minuun kyllästynyt eikä lapseen myöskään mutta voihan se olla että ei pysty jostain syystä oleen rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen siis ap. Kun ei halua erota, haluaa vaan asua erillään.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen siis ap. Kun ei halua erota, haluaa vaan asua erillään.
Sinä asetat rajat omaan elämääsi. Jos annat kohdella itseäsi huonosti, se on oma valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen siis ap. Kun ei halua erota, haluaa vaan asua erillään.
Että antaisit asua yksin, seksiä tietenkin tarvittaessa. Oikein klassinen vedätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen siis ap. Kun ei halua erota, haluaa vaan asua erillään.
Että antaisit asua yksin, seksiä tietenkin tarvittaessa. Oikein klassinen vedätys.
Tuo on totta ja tuo on se, mikä tässä tuntuu vaikealta. Miehellä on itsellä aika karut perhetaustat ja käy kolmatta vuotta psykoterapiassa käsittelemässä näitä traumoja. Terapeutti kannustaa tähän itsenäisyyteen ja sekin kuulostaa jotenkin oudolta. Tässä on niin monta monessa, kun tuo ihminen on niin rikkinäinen joiltain osin. Olen väsynyt ymmärtämään ja olemaan reipas ja joustava. Voiko tämmösen asian vaan päättää itse vai eikö tämmösen erillään asumis -järjestelyn päättämisen pitäisi olla molempien tahto kun ei mitään isoa hätää ole? Joka toinen viikko tuo kuitenkin haluaa olla täällä meidän kanssa ja sitten kuitenkin yhtäkkiä heittää tuon poismuuton ilmoille. Vaikea luottaa, on tosi turvaton olo. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä valitettavasti suostuisi tuollaiseen ehdotukseen. Anna mennä jos on mennäkseen mutta älä jää roikkumaan äläkä tollasiin ihme kompromisseihin (joissa vaan sinä joustat). Toivottavasti miehellä ole kiikarissa toista tai petaile mitään tinder-orgioita toteutettavaksi uudessa asunnossaan.
Se on sitten ero. Ansaitset parempaa. Yhden lapsen äitinä löydät kyllä uuden miehen. Sano että ota sinne kämppääsi uusi akka. Näinhän tää menee? Rahasta myös kyse. Kaksi kämppää maksaa ja paljon. Onko ehkä terapeutti rakastunut mieheesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On valehdellut salarakkaalleen että olette jo eronneet ja lapsi on sulla viikko-viikko systeemillä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen siis ap. Kun ei halua erota, haluaa vaan asua erillään.
Että antaisit asua yksin, seksiä tietenkin tarvittaessa. Oikein klassinen vedätys.
Tuo on totta ja tuo on se, mikä tässä tuntuu vaikealta. Miehellä on itsellä aika karut perhetaustat ja käy kolmatta vuotta psykoterapiassa käsittelemässä näitä traumoja. Terapeutti kannustaa tähän itsenäisyyteen ja sekin kuulostaa jotenkin oudolta. Tässä on niin monta monessa, kun tuo ihminen on niin rikkinäinen joiltain osin. Olen väsynyt ymmärtämään ja olemaan reipas ja joustava. Voiko tämmösen asian vaan päättää itse vai eikö tämmösen erillään asumis -järjestelyn päättämisen pitäisi olla molempien tahto kun ei mitään isoa hätää ole? Joka toinen viikko tuo kuitenkin haluaa olla täällä meidän kanssa ja sitten kuitenkin yhtäkkiä heittää tuon poismuuton ilmoille. Vaikea luottaa, on tosi turvaton olo. -ap
Tottakai toinen voi yksin päättää muuttaa muualle.
Sinä sitten päätät miten siihen suhtaudut.
Minulle se tarkoittaisi eroa. En anna kohdella itseäni huonosti.
Nämä ovat aina taysin omalla vastuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos rohkaisusta!
Ha, hänen terapeutti on perheellinen vanha ukko mutta eihän näistä aina tiiä :D se olisikin jo jotain!
Vähän oudolta kuulostaa, että kuvailet suhteen olevan hyvä ja rakkautta riittää, mutta toinen haluaa muuttaa pois? Ap elää toista todellisuutta, mies on jo toinen jalka ulkona. Kannattaa valmistautua eroon ja siihen, että miehellä saattaa olla toinen nainen jo kiikarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klassinen narsistimies yrittää säästää ja syödä kakun. Pihalle ja vielä pilaat maineen kostoksi kertomalla kaikille sikailijan todellisen luinnon. Oppii, roikkomuna.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai toinen voi yksin päättää muuttaa muualle.
Sinä sitten päätät miten siihen suhtaudut.
Minulle se tarkoittaisi eroa. En anna kohdella itseäni huonosti.
Nämä ovat aina taysin omalla vastuulla.
Samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Jos sinulle tuollainen semi-etäsuhde ei ole ok, sanot sen miehelle. Hän voi muuttaa, mutta suhde loppuu. Ihmettelen kovasti, miten terapeutti voi kannustaa miestä tekemään tuollaisen yksipuolisen ratkaisun ja kuvitella, että suhteen toinen osapuoli hyväksyy sen tuosta vain.
Minusta tuon voi rinnastaa erolla uhkailuun (vaikka ei ole ihan niin paha). Ihmisen täytyy seistä omien ratkaisujensa takana ja sitoutua niihin. Jos ollaan yhdessä, niin ollaan, ja jos erotaan, niin sitten erotaan. Miettimisaika tietenkin on hyvä, esim. puoli vuotta, johon mennessä päätös tehdään.
Minusta pariterapia olisi teille hyvä, olipa suhteen lopputulos mikä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai toinen voi yksin päättää muuttaa muualle.
Sinä sitten päätät miten siihen suhtaudut.
Minulle se tarkoittaisi eroa. En anna kohdella itseäni huonosti.
Nämä ovat aina taysin omalla vastuulla.
Samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Jos sinulle tuollainen semi-etäsuhde ei ole ok, sanot sen miehelle. Hän voi muuttaa, mutta suhde loppuu. Ihmettelen kovasti, miten terapeutti voi kannustaa miestä tekemään tuollaisen yksipuolisen ratkaisun ja kuvitella, että suhteen toinen osapuoli hyväksyy sen tuosta vain.
Minusta tuon voi rinnastaa erolla uhkailuun (vaikka ei ole ihan niin paha). Ihmisen täytyy seistä omien ratkaisujensa takana ja sitoutua niihin. Jos ollaan yhdessä, niin ollaan, ja jos erotaan, niin sitten erotaan. Miettimisaika tietenkin on hyvä, esim. puoli vuotta, johon mennessä päätös tehdään.
Minusta pariterapia olisi teille hyvä, olipa suhteen lopputulos mikä hyvänsä.
Olen tästä samaa mieltä! Pariterapiaan ollaankin jo laitettu verkot vesille. Minusta tuo tuntuu erolla uhkailulta, etenkin kun ristiriitatilanteissa tuon päästää ulos.
Aiemmalle kirjoittajalle, joka kyseenalaisti suhteessa olevan rakkauden niin uskon kyllä että rakkautta on. Mies kertoo päivittäin että rakastaa, halaa ja pussaa. Tämä on joku hänen sisäinen juttu eikä kysyttäessä näe edes ristiriitaa siinä, että voi rakastaa ja haluta olla yhdessä mutta silti haaveilla omillaan asumisesta. Huoh. Joskus tuntuu että tuossa ihmisessä on kaksi eri persoonaa. -ap
Aikuinen ihminen voi lähteä jos siltä tuntuu. Sinun ei kuitenkaan tarvitse suostua mihinkään epämääräisiin järjestelyihin ja semi-eroon, se ei ole lapsenkaan etu.
Jos olisin sinä saisi äijä lähteä menojaan, lopullisesti.
Minä toisaalta ymmärrän ja välillä haaveilen että auttais miehen kanssa erillään mutta silti oltais yhdessä.. Mutta meillä on aika paljon ongelmia suhteessa mm. alkoholin kanssa niin olisi siksi helpompi kun olisi toinen asunto mihin mennä lapsen kanssa niin ei tarvii katsoa ryyppäämistä. Rakkautta meilläkin on ja jos ei olisi ongelmia niin en edes haaveilisi tällaisesta. Mies kyllä loukkaantuu joka kerta kun ehdotan jotain tähän viittaavaa..
Vierailija kirjoitti:
Minä toisaalta ymmärrän ja välillä haaveilen että auttais miehen kanssa erillään mutta silti oltais yhdessä.. Mutta meillä on aika paljon ongelmia suhteessa mm. alkoholin kanssa niin olisi siksi helpompi kun olisi toinen asunto mihin mennä lapsen kanssa niin ei tarvii katsoa ryyppäämistä. Rakkautta meilläkin on ja jos ei olisi ongelmia niin en edes haaveilisi tällaisesta. Mies kyllä loukkaantuu joka kerta kun ehdotan jotain tähän viittaavaa..
Lisään vielä että on kyllä vähän outoa jos teillä ei ole suhteessa mitään ongelmia. Veikkaan siis että miehesi mielestä kaikki ei ole hyvin mutta ei ehkä osaa sanoa missä vika.
Ehdota miehelle viikko-viikkoa, jossa mies hoitaa lasta joka toinen viikko ja lapsivapailla mies voisi käydä antamassa sinulle pari orgasmia silloin kun haluat.
Miksi mies vain saisi rusinat pullasta?
Onhan tietysti avioliittoja, joissa pari asuu erillään, mutta laittaa nyt viaton lapsi seilaamaan kahden kodin väliä vain siksi, että äijä haluaa "itsenäisyyttä"...
Jos hän hamuaa erota, te eroatte. Älä jää roikkumaan.