Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun toinen vetoaa aina siihen, että hän ei sanonut sellaista.
15.11.2019 |
Onko kenelläkään muulla samanlaista tuttavaa?
Mulla sellainen, että toinen vaikkapa pyörittelee kinkkukiusausta lautasellaan ja syö sitä vain vähän. Kun sitten myöhemmin sanon, että kokataan tänään jotain muuta, kun sinä et tykännyt silloin siitä kinkkukiusauksesta. Niin vastaa, että ei sanonut niin, että ei tykkää. Kun kerron, että sen huomasi hänen syömisestään, että ei ollut mieleistä, niin väittää, että olisin keksinyt omiani.
Tietenkin näin voisi ollakin, että ymmärsin vain väärin. Mutta kun sama toistuu kakenlaisissa asioissa. Jos puhutaan vaikka liikunnasta ja sanon, että sinä taidat tykätä pyöräilystä, niin hän nyökkää. Silti saattaa myöhemmin kiivastua, että hän ei sanonut, että tykkää pyöräilystä. Kuten ei tietenkään sanonutkaan sanoin, mutta ilmaisi asian kuitenkin selkeästi.
Myös puheen tasolla antaa ymmärtää asioita, jotka myöhemmin kiistää. Jutellaan vaikka autoista ja hän kertoo pitkän listan mikä kaikki autossaan on rikki. Myöhemmin kuitenkin kiistää auton olevan erityisen rikki, koska hän ei sanonut niin.
Välillä ymmärrän, että hän haluaa halkoa hiuksia ja olla erityisen tarkka siitä mitä on sanonut ja mitä ei. Mutta välillä taas en edes ymmärrä mitä eroa minun sanomassani on hänen sanomaansa, mutta silti väittää, ettei sanonut niin. Miksi jollain on tarve olla tuollainen pilkunviilaaja? Nämä tilanteet esiintyvät erityisesti riidoissa. Hän ikäänkuin pakenee sen taakse, että koska hän ei sanonut juuri tarkalleen niin kuin minä väitän, niin asiassa ei ole mitään keskusteltavaa.
Kommentit (27)
Lakkaa olettamasta ja kysy suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en ole sanonut, että pidän pyöräilystä, niin en ole sanonut, että pidän pyöräilystä. Sinä olet tehnyt oman väärän tulkintasi ja kaiken lisäksi väität, että olisin sanonut tuon asian, vaikka en ole.
Sinä ole vahvasti väärässä ja jankkaamisinesi ärsyttävä ihminen.
Luulet lukevasi ajatuksia. Et oikeasti lue. Sitten kun toinen saa suunsa auki, syytät valehtelijaksi :D
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vaikka tuollainen pyöräily esimerkki, niin seuraavalla kerralla sen sijaan että aloitat:
sinähän tykkäät pyöräilystä,
niin aloita:
tykkäsitkö pyöräilystä tai muistanko oikein että tykkäät pyöräilystä.
Problem solved.
Olet kuin äitini. Kesken riidan hän saattaa sanoa jotain ”sinäkin olet sitä ja tätä mieltä!!!” Sitten kun en reagoi asiaan koska en jaksa jatkaa riitaa hän sanoo myöhemmin etten kieltänyt asiaa eli olen sitä mieltä mitä hän väitti. Sitten kun sanon etten sanonut niin, niin hän vastaa ”et sanonut mutta tarkoitit!”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
No mulle pyöräily on neutraali, aika yhdentekevä asia, ihan ok. Jos joku kysyisi tykkäänkö pyöräilystä, niin varmaan nyökkäisin. Tuntuisi kuitenkin aika älyttömältä, jos joku tekisi siitä päätelmän, että pidän pyöräilystä jotenkin erityisen paljon. Yleensäkään ei kannata heittää tuollaisia ” sinä olet sellainen, tykkäät tuosta ja tuosta et” - kommentteja kenellekään. Se on ärsyttävää ja vaivaannuttavaa, varsinkin jos olet väärässä.
Miksi väität jonkun sanoneen jotain, mitä tämä ei ole sanonut? Yhtä hyvin tuttavasi voisi väittää sinulle, että rakastat kiviä. Kun kiellät asian, niin tuttavasi toteaisi, että miksi valehtelet minulle, me molemmat tiedämme, että rakastat kiviä. Voit inttää vastaan, tuttava pysyy kannassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Miksi sun pitää alkaa riitelemään siitä, tykkääkö toinen pyöräilystä vai ei? Vai vedätkö ihan muista syistä alkaneisiin riitoihin mukaan jotain vanhoja pyöräilykeskusteluita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla monta syytä, miksi kinkkukiusaus ei maistunut. Sinä vain päättelit, ettei kaverisi tykännyt siitä. Ehkä hän oikeasti tykkäsikin, tai sitten kokee liian epäkohteliaaksi myöntää ettei tykännyt. Ei tuollaiseen kuitenkaan normaalisti takerruta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Eli olet tulkinnut hänen olleen sitä mieltä? Riitatilanteissa kannattaa jättää kaikki tulkinnatkin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinun pitää vaikka tuossa ruokatilanteessa oikein korostaa toiselle sitä että hän ei tykännyt siitä edellisen kerran ruoasta? Etkö voisi vaan sanoa että tehdään jotain ruokaa, mitä haluaisit? Tai vaikka sanoa muuten vaan että ehkä ei tällä kertaa sitä samaa mitä viimeksi oli. Miksi koet tarvetta nolata toinen ja pakottaa sanomaan ettei viimeksi maistunut, kun hän on selvästi ollut hiljaa ettei tee tilanteesta kiusallista. Minusta kuulostaa että tahallasi teet tilanteista kiusallisia.
Riidoissa toisen on pakko olla pilkunviilaaja, jos sinä tuot riitoihin mukaan asioita, joita toinen ei ole sanonut vaan olet vain tulkinnut, olettanut tai analysoinut hänen jotkut sanansa tai tekonsa haluamallasi tavalla. Ymmärräthän, että riitatilanteissanne sinä yrität vierittää vastuuta jostain asiasta toiselle ja väitteilläsi pyrit ajamaan toisen nurkkaan. Tottakai toinen silloin puolustautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Eli olet tulkinnut hänen olleen sitä mieltä? Riitatilanteissa kannattaa jättää kaikki tulkinnatkin pois.
Olen tulkinnut nyökkäyksen kyllä-vastaukseksi kysymykseen. Tämä oli viimeisin tilanne. Onko se tosissaan liian rohkeaa tulkintaa? Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että tällä kertaa oli. Mutta siinä tilanteessa se ei ollut lainkaan epäselvää, vaan ihan selkeä vastaus, josta molemmat olimme samaa mieltä. Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä toinen myöhemmin vaihtaa mieltään ja takertuu siihen, että hän ei SANONUT niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Eli olet tulkinnut hänen olleen sitä mieltä? Riitatilanteissa kannattaa jättää kaikki tulkinnatkin pois.
Olen tulkinnut nyökkäyksen kyllä-vastaukseksi kysymykseen. Tämä oli viimeisin tilanne. Onko se tosissaan liian rohkeaa tulkintaa? Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että tällä kertaa oli. Mutta siinä tilanteessa se ei ollut lainkaan epäselvää, vaan ihan selkeä vastaus, josta molemmat olimme samaa mieltä. Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä toinen myöhemmin vaihtaa mieltään ja takertuu siihen, että hän ei SANONUT niin.
Ap
Miksi sun pitää vetää riitaan mukaan sellaiset asiat, joihin toinen on joskus nyökännyt? Ja mitä merkitystä sillä lopulta olisi, vaikka toinen olisi nyökkäyksen jälkeen muuttanut mielensäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Eli olet tulkinnut hänen olleen sitä mieltä? Riitatilanteissa kannattaa jättää kaikki tulkinnatkin pois.
Olen tulkinnut nyökkäyksen kyllä-vastaukseksi kysymykseen. Tämä oli viimeisin tilanne. Onko se tosissaan liian rohkeaa tulkintaa? Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että tällä kertaa oli. Mutta siinä tilanteessa se ei ollut lainkaan epäselvää, vaan ihan selkeä vastaus, josta molemmat olimme samaa mieltä. Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä toinen myöhemmin vaihtaa mieltään ja takertuu siihen, että hän ei SANONUT niin.
Ap
Anna joku todellinen esimerkki. En jaksa uskoa, että sä riitelet kenenkään kanssa pyöräilystä tykkäämisestä. Mikä on tämä viimeisin asia, josta sulle on tullut tuttavasi kanssa riitaa ja mihin liittyvään kysymykseesi hän on joskus aiemmin nyökännyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisestikin olen jo oppinut, että asiat pitää kysyä suoraan, sillä muuten tulkitsemme tilanteet eri tavalla. Mutta mitä sitten, kun sekään ei auta?
Tuo esimerkin nyökkäys ei hänen mielestään tarkoita sitä, että hän pitäisi pyöräilystä, vaikka juuri siihen kysymykseen vastasi nyökkäyksellä. Mutta se ei tarkoita myöntävää vastausta, koska hän ei SANONUT niin.
Samalla tavalla saa kaikki mahdolliset puheet käännettyä niin, että hän ei sanonut niin. Vaikka olisi kuinka selkeästi keskusteltu asia valmiiksi.
Ap
Riitatilanteissa ei kannata väittää toisen sanoneen sellaista, mitä tämä ei ole sanonut vaan antanut vain jollain muulla tavalla ymmärtää jotain.
Juuri näin toimin. En käytä sanoa-sanaa, jos hän ei ole nimenomaan sanonut.
Sekään ei auta. Hän alkaa väittää, ettei sanonut niin, vaikka minä en sanonut hänen sanoneen. Sanoin vaikkapa hänen olleen viimeksi sitä mieltä...
Ap
Eli olet tulkinnut hänen olleen sitä mieltä? Riitatilanteissa kannattaa jättää kaikki tulkinnatkin pois.
Olen tulkinnut nyökkäyksen kyllä-vastaukseksi kysymykseen. Tämä oli viimeisin tilanne. Onko se tosissaan liian rohkeaa tulkintaa? Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että tällä kertaa oli. Mutta siinä tilanteessa se ei ollut lainkaan epäselvää, vaan ihan selkeä vastaus, josta molemmat olimme samaa mieltä. Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä toinen myöhemmin vaihtaa mieltään ja takertuu siihen, että hän ei SANONUT niin.
Ap
Miksi sun pitää vetää riitaan mukaan sellaiset asiat, joihin toinen on joskus nyökännyt? Ja mitä merkitystä sillä lopulta olisi, vaikka toinen olisi nyökkäyksen jälkeen muuttanut mielensäkin?
Asia pitää vetää riitaan mukaan siksi, koska se on se riidanalainen asia. Ja mielen muuttamisella on merkitystä silloin, kun se vaaraantaa jonkun oikeusturvan.
En kerro todellista esimerkkiä, sillä se olisi ilmeisen tunnistettava. Toivoin asiasta yleisluontoista keskustelua, mutta monikaan ei taida jakaa kokemustani. Uuttahan tämä minullekin on.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Oikeasti ei kannata tulkita toisen tekemisiä, ilmeitä eikä eleitä, jos kerran menee noin usein vikaan. Vain sitä, mitä toinen suoraan sanoo.