Mitä nämä 10v yliopistossa nysväävät tekevät oikein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko ap t. joku kertoa miksi pitäisi opiskella ja valmistua nopeasti? Opiskelija voi saada anteeksi alan työkokemuksen puutteen. Valmistunut ei niinkään.

Eihän se työkokemuksen puute realisoidu millään tavalla, jos menee töihin suoraan valmistuttuaan.

Nykypäivänä hidas opiskelu kertakaikkiaan näyttää CV:ssä surkealta. Kyllä jos on vierekköän kaksi kaveria, jolla on yhtä paljon työkokemusta ja toinen on opiskellut esim. 4 v ja toinen 10 v niin onhan heillä ihan eri profiili.

Missä välissä se neljässä vuodessa valmistunut olisi tehnyt töitä? Neljässä vuodessa valmistuminen tarkoittaa kyllä ihan täysipäiväista opiskelua ja kesäkursseja, eli edes lomalla ei voi olla töissä kun lomaa ei ole.

Sun esimerkki olisi realistisesti 4v valmistunut ilman päivääkään työkokemusta, vs 10v valmistunut jolla 6v työkokemusta. Ja se jälkimmäinen kyllä vetää pidemmän korren.

Vertaat kahta eri-ikäistä ihmistä.

Henkilö A on valmistunut neljässä vuodessa ja työskennellyt opiskelukesät teollisuudessa (3x 4 kk = 1 vuosi). Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt täysipäiväisesti 6 v, josta 2 v manager-tasolla Eli yhteensä kokemus 1 v trainee, 4 v entry ja 2 v manager.

Henkilö B on opiskellut 10 v. Tästä ajasta hän on ollut 8 v töissä, josta 4 v trainee-tasoa ja 4 v entry-tasoa.

Eli jälkimmäisellä on enemmän työkokemusta, mutta laadullisesti huonompaa. Useimmissa tapauksissa A saa homman.

Ja kuten sanoin aiemmin, neljässä vuodessa valmistuvalla ja kymmenessä vuodessa valmistuvalla on ihan eri profiili. Edellä maonittu osoittanut saamaan asiat ripeästi loppuun ja voi työllistyä moniin paikkoihin, joihin 10 v junnaaja ei pääse edes haastatteluun (esim. kansainväliset konsultointifirmat). Työttömyys on ylipäätään huomattavasti yleisempää ikiopiskelijoiden keskuudessa.

Rohkenisin väittää, että yliopistotutkinnosta on ylipäätään hyötyä vain siinä vaiheessa, kun kaikilla työkavereilla sellaista ei ole. Esimerkiksi omalla alallani ylempi korkeakoulututkinto on "bare minimum", tohtorin tutkinto normi ja vasta dosentin arvolla voi oikeasti erottautua.

Kukaan ei kerro mitä hyötyä nopeasta valmistumisesta on. Lainoja voi kai saada nykyään anteeksi, jos tekee tutkinnon ennätysajassa?

Joku on sitä mieltä, että työhön vain "mennään". Useimpien pitää hakea töitä ja työhönottaja funtsii muutakin kuin yliopistovuosia. Oman alan työkokemus ajaa ohi monista hyvistäkin papereista. Esim. 5-paprut herättävät epäilyksen miten pärjää ihmisten kanssa, jos aina pitää olla se paras! Kympin tyttöjen ongelma(t) voi tulla esiin monessa paikassa. Usein se keskimääräinen tapaus onkin parempi valinta kuin se ylivertaiset paperit omaava.

Ö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla työskentelevänä voin kertoa, että esimerkiksi perustavat perheen tai ovat töissä. Myös pitkiä sairauslomia voi tulla mielenterveyssyiden tai vaikkapa syövän, ms-taudin tms vuoksi mutta suurin syy opintojen pitkittymiseen on ihan tavallinen elämä. Yhteiskunnallehan tästä ei sen kummempia kustannuksia koidu kun opintotukikuukausia on joka tapauksessa rajallinen määrä.

Ai ei koidu kustannuksia? Kun opintotuki loppuu, niin sen jälkeen kuitenkin:

- Voi ääritapauksessa siirtyä toimeentulotuelle, joka on jopa suurempi kuin opintotuki. Eli yhteiskunnan kustannukset vain nousevat.

- Jos koulutuspaikkaa käytetään, niin siitä aiheutuu edelleen kustannuksia, maksettiinpa sille koulutuspaikan käyttäjälle opintotukea tai ei.

- Kirjoilla oleva vetelehtijä vaikuttaa yliopiston resursseihin ja sitä kautta mm. sisäänottomääriin, eli voi viedä paikan joltain ahkeralta nuorelta. Ja kun tämä nuori ei saa koulutuspaikkaa, niin sen tukeminen kustannetaan yhteiskunnan varoista, joka lisää yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi sen nuoren opintojen aloittaminen ja sitä myötä myös työelämään pääseminen viivästyy, jolloin yhteiskunnalta jää verotuloja saamatta.

Voi voi kun se yliopisto ei ole koulu, jonka penkkiä kulutetaan ja sille jonotetetaan. Tyypillisesti opintoja viivyttävälle tulot tulevat palkkatyöstä. Tiedätkö, sellaisesta, jossa tehdään jotain ja saadaan siitä rahaa. Toisekseen yliopistolla on nykyisin enenevässä määrin muitakin kuin nuoria. Meitä alanvaihtajia on yllin kyllin. Omassakin graduryhmässäni keski-ikä oli reilusti yli 40 vuotta. Me kaikki opiskelemme työmme ohessa.

Yleensä syynä on se, ettei aktiivisesti opiskella ja siihen taas voi olla monta syytä.

Sitä en kyllä ymmärrä miten kirjoilla oleva ikiopiskelija rasittaa yliopistoja. Jos ei ole paikalla, niin tuskin käyttää resursseja ja sama kai se on suorittaako sen tietyn määrän kursseja viidessä, kymmenessä tai viidessätoista vuodessa. Se tietty oppilaitoksia harmittaa, etteivät saa valmistuvasta opiskelijasta koituvaa rahasuoritusta.

Vaikka suomen kielen sanajärjestys on vapaa, kannattaa miettiä, kuinka sanansa asettaa, jotta tulee oikein ymmärretyksi. Kun luin otsikon ennen kuin avasin ketjun, luulin että ketjussa puhuttaisiin siitä, mitä etua yliopisto-opiskeluiden viivästyttämisesta nykyaikana voisi olla. Sellaisen käsityksenhän otsikosta tahtomattaan saa, vaikka ketjussa keskustellaan siitä, miksi jotkut ovat olleet kirjoilla yliopistossa jo kymmenen vuotta saamatta tutkintoa suoritetuksi. Aloituksen otsikko pitäisikin kuulua: Mitä nämä 10 vuotta yliopistossa nysväävät oikein tekevät? 

Olin täysipäiväisessä asiantuntijatyössä 4 vuotta ennen kuin sain tehtyä lopputyön.

DI30v

Vierailija kirjoitti:

Yleensä syynä on se, ettei aktiivisesti opiskella ja siihen taas voi olla monta syytä.

Sitä en kyllä ymmärrä miten kirjoilla oleva ikiopiskelija rasittaa yliopistoja. Jos ei ole paikalla, niin tuskin käyttää resursseja ja sama kai se on suorittaako sen tietyn määrän kursseja viidessä, kymmenessä tai viidessätoista vuodessa. Se tietty oppilaitoksia harmittaa, etteivät saa valmistuvasta opiskelijasta koituvaa rahasuoritusta.

Vastasit itse kysymykseesi. Yliopiston kirjoilla olevat valmistumattomat ovat kuin jäädytetty sijoitus. Resursseja on jo kulutettu opiskelijan kouluttamiseen, mutta korkoa ei tuo sijoitus kasva eikä siitä saa omiaan pois ennen kuin opiskelija valmistuu.

Minusta ilmainen yliopistokoulutus on etuoikeus, jonka arvoa moni ei ymmärrä. Tai todellakin ymmärtää roikkumalla kirjoilla vuodesta toiseen. Ehkä uusille opiskelijoille pitäisi näyttää ne rahavirrat, joita vaaditaan heidänkin kirjoilla pitämiseen, että ymmärtäisivät asian ehkä jostain muustakin näkökulmasta kuin oman välittömän mukavuudenhalun kannalta. Myönnän, että kun olin itse opiskelija – tosin opiskelin ihan täysipäiväisesti tutkintoni ja tein opinnot aikataulussa valmiiksi – minua ahdisti kaikki puheet näistä aikarajoista ja budjeteista ja kuinka oppilaitoksen rahoitus sitä ja tätä. Mutta totuus asiasta on se, että olin tosi nuori ja yhteiskunnallisesti täysin itsekeskeinen, vaikka luulin olevani joku tärkeä maailmanparantaja, jonka tarpeisiin pitäisi isojen instituutioiden vain mukautua. Käytännössähän en tehnyt mitään niin tärkeää, että siitä olisi pitänyt yhteiskunnan maksaa isoa ekstraa. En vain tehnyt. Tuskin tekee kukaan muukaan tällä palstalla. Ne ekstran ansaitsevat harvemmin jäävät minnekään roikkumaan ja keksimään selityksiä sille roikkumiselle. Ja hei työelämä ja vauvat: ne eivät ole valideja syitä kupata oppilaitoksen rahoja itseensä. Eivät ole. Oppilaitokset eivät ole elämäntyylinmahdollistajia. Olette ymmärtäneet tämän funktion pahasti väärin.

Joo onhan se 6 vuotta psykoterapiaa opintojen ohessa ollut turhaa nysväämistä, kun opinnot on gradua vaille valmiit. Parempi ois varmaan ollu jättää mielenterveysongelmat hoitamatta ja keskeyttää opinnot jo alkuunsa.

Eiköhän yliopistossa opiskelevat valmistu pääosin tutkijoiksi mikä tarkoittaa koko elämän mittaista opiskelua ja haasteita tutkimusten parissa. Ihan sama minkä ikäisenä valmistuu kunhan kykenevät edistämään tutkimuksia ja löytää ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän yliopistossa opiskelevat valmistu pääosin tutkijoiksi mikä tarkoittaa koko elämän mittaista opiskelua ja haasteita tutkimusten parissa. Ihan sama minkä ikäisenä valmistuu kunhan kykenevät edistämään tutkimuksia ja löytää ratkaisuja.

Lol. Ei vissiin yliopistotutkintoa sinulla?

Mielenterveysongelmat? Ai kun on paha mieli kun sukat kastuivat sateessa? Kiss my ass!

Vierailija kirjoitti:

Eli siis jos opiskellaan työn ohessa, niin silloin tehdään vain se 10h viikko jos siis sitäkään?

No jos tekee yli 40h/vko töitä ja muullekin elämälle pitäisi jäädä aikaa, niin kyllä se on aika maksimi ainakin itselleni. Vaativa ihmissuhdetyö josta pakko aivojen palautua että pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kunnioiteta työtä, mitä ilmainen koulutus vaatii. Ikilapset laiskottelevat veronmaksajien piikkiin. Eikö teitä/niitä hävetä yhtään?

Miten se on laiskottelua jos tienaa toimeentulonsa eikä täten ole tulorajojen vuoksi tietenkään oikeutettu opinto- ym. muihin tukiin. Ei mitään väliä onko kirjoilla vai ei. Toki pitää ylioppilaskunnan maksut kuitenkin maksaa, vaikka käyttäkin työterveyttä yths:n sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis jos opiskellaan työn ohessa, niin silloin tehdään vain se 10h viikko jos siis sitäkään?

No jos tekee yli 40h/vko töitä ja muullekin elämälle pitäisi jäädä aikaa, niin kyllä se on aika maksimi ainakin itselleni. Vaativa ihmissuhdetyö josta pakko aivojen palautua että pärjää.

Ymmärrätkö, että se opiskelupaikka on sellaisia varten, jotka voivat opiskella 40h per viikko? Ei sinunkaltaisia siinä-sivussa-tyyppejä? Itsekäs kekki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteen edistyminen ei toimi niin, että koulutetaan ihmisiä tiukoissa raameissa tietylle alalle. Tieteessä tarvitaan monialaisia ihmisiä, jotta läpimurtoja syntyy. Monialainen asiantuntijuus ei synny viiden vuoden valmistumisajan puitteissa.

Tottakai osa näistä myös ottaa rennosti. Toisaalta osa laiskottelijoista voi myöhemmin työskennellä suurena vaikuttajana. Luovuus ja keksiminen nimittäin eivät toimi ahkeruudella, vaan sillä että on aikaa ja tilaa ajatella.

Systeemiä käyttää aina joku hyväksi, mutta sen takia ei systeemiä kannata uhrata. Hyödyt ovat sen verran suuret. Useimmat kuitenkin aidosti haluavat pärjätä.

Maisterintutkinto ei ylipäätään ole mikään asiantuntijatutkinto. Itse ehdin väitellä ennen kuin kurssin hitaimmat saivat edes maisterin valmiiksi.

Kyllähän maistereista tulee erityisasiantuntijoita monellakin alalla, eli.... työelämän kannalta taas joku tohtorintutkinto ei ole niinkään relevantti, varsinkaan työkokemukseen verrattaessa. Toki jos tavoitteena tutkijan ammatti niin sitten ehkä, mutta onhan ne käytännön työtkin jonkun hoidettava, pelkkä tutkimus on aika hyödytöntä jos tuloksia ei toteteta käytännöissä.

Vierailija kirjoitti:

Omien havaintojen perusteella syitä on aika monia

1) downshiftaaminen el suomeksi lorviminen. On muuten harvinaisen typerä aika siihen.

2) kyvyttömyys suunnitella opintojaan

3) rahanahneus yhdistettynä tyhmyyteen. Ei osata laskea, että opintojen aikaisella mäkkärikokemuksella ja -tuloilla ei tee valmistuttua juuri mitään

4) yleinen elämänhallinta, hankitaan vahinkolapsia kesken opintojen jne.

Alapeukutuksien määrästä "muka-akateemiset" suuttuvat kun heihin yritetään leimata wt piirteitä :D

Kyllä se niin on suomessa on noita ikiopiskelijoita paljon, eivät he välttämättä mitään luksuselämää vietä mutta paljon olen lukenut näitä "vuosittaiset opiskelijabileet alkoivat käymään jo liian tutuiksi" juttuja, joissa kirjoittaja lähentelee kolmeakymppiä.

Joten, noiden tarinoiden takana on paljon alkoholia, sänkytarinoita, draamaa jne mutta se on opiskelijaelämää. On suoranainen ihme miten se on välttynyt wt leimalta. Kai se akateemisuus toimii suojakilpenä.