Mitä nämä 10v yliopistossa nysväävät tekevät oikein?
Onko näillä tyyliin vaan jotain 10h viikko vai ovatko oikeasti niin surkeita, että uusinnan kautta voittoon ja kurssit on 3 kertaa uusinnassa ja kerran vuodessa voi tenttiä vai mikä?
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin opinnot viivästyvät ihan siksi, että se tietty pakollinen kurssi on kerran vuodessa, sinne otetaan 30 opiskelijaa ja hakijoita on 300. Kiitos yliopistojen rahoituksen pienentäminen!
Ja höps! Pakollisille kursseille ei “haeta”, korkeintaan joillekin erikoistumisjaksoille syventävissä.
Enpä huomannut kirjoittaneeni, että kurssille haetaan. Kirjoitin, että otetaan. Kaksi eri verbiä, kaksi eri merkitystä. Hakijoita voi olla myös kurssille, jonne otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Me akateemiset olemme tarkkoja sanojen merkityksistä toisin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet.
Minä ja muntyökaverit on kaikki opiskellet pitkään. Mä opiskelin vain 2 vuotta täysipäiväisesti , sit töiden ohella. Pomo oli koko opiskeluaikanaan täysipäiväisesti töissä. Siis kaikilla maisterin paperit yliopistosta.
Siellä loisitaan ja suurimmalla osalla ovat mielenterveysongelmat ja vitun laiskuus. Olen nähnyt sitä porukkaa ja kaikki ovat erikosta sakkia. Kukaan niistä ei työhön kykene. Mielenterveys potilaita kaikki. Kukaan ei edes osaa ruokaansa itse tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Siellä loisitaan ja suurimmalla osalla ovat mielenterveysongelmat ja vitun laiskuus. Olen nähnyt sitä porukkaa ja kaikki ovat erikosta sakkia. Kukaan niistä ei työhön kykene. Mielenterveys potilaita kaikki. Kukaan ei edes osaa ruokaansa itse tehdä.
Olet tainnut käydä jossain muualla kuin yliopistossa.
Voiko ap t. joku kertoa miksi pitäisi opiskella ja valmistua nopeasti? Opiskelija voi saada anteeksi alan työkokemuksen puutteen. Valmistunut ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin meni pari vuotta mietiskellessä omaa alaa ja kokeillessa sivuaineita. Sitten keksin oman juttuni ja piti aloittaa siihen sopivat sivuaineet (ekat pari vuotta menivät vähän sivuun siitä). Oma ala olikin tosiaan oma, koska pian sain töitä, joiden ohessa nyt yritän saada tutkintoa tehdyksi. Olen myös vähän venyttänyt valmistumista, jotta ehtisin käydä vielä pari hyödyllistä sivuainetta ja saisin kerralla sellaisen tutkinnon, joka mahdollistaa useampiakin kiinnostavia suuntauksia omalla alallani.
Noin minäkin ajattelin nuorena. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisiä kiinnostaa opintojen suhteen vain ja ainoastaan onko tutkintoa tai montako niitä on. On ihan yhdentekevää motä sivuaineita on käynyt, koska varsinainen osaaminen punnitaan töissä. Muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen tutkinnon pääasiallinen pointti on prestiisi ja jos sitä on suorittanut 100 v niin hyvä kun kehtaa kertoa käyneensä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko ap t. joku kertoa miksi pitäisi opiskella ja valmistua nopeasti? Opiskelija voi saada anteeksi alan työkokemuksen puutteen. Valmistunut ei niinkään.
Eihän se työkokemuksen puute realisoidu millään tavalla, jos menee töihin suoraan valmistuttuaan.
Nykypäivänä hidas opiskelu kertakaikkiaan näyttää CV:ssä surkealta. Kyllä jos on vierekköän kaksi kaveria, jolla on yhtä paljon työkokemusta ja toinen on opiskellut esim. 4 v ja toinen 10 v niin onhan heillä ihan eri profiili.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin opinnot viivästyvät ihan siksi, että se tietty pakollinen kurssi on kerran vuodessa, sinne otetaan 30 opiskelijaa ja hakijoita on 300. Kiitos yliopistojen rahoituksen pienentäminen!
'
Ei todellakaan pidä paikkaansa - puolusteletko nyt jotenkin näitä ... opiskelijoita
Helpompi syyttää muita kuin ...
nimim yliopistossa opettaja kymmeniä vuosia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla työskentelevänä voin kertoa, että esimerkiksi perustavat perheen tai ovat töissä. Myös pitkiä sairauslomia voi tulla mielenterveyssyiden tai vaikkapa syövän, ms-taudin tms vuoksi mutta suurin syy opintojen pitkittymiseen on ihan tavallinen elämä. Yhteiskunnallehan tästä ei sen kummempia kustannuksia koidu kun opintotukikuukausia on joka tapauksessa rajallinen määrä.
Sitten varmaan tiedät myös sen, että joillakin aloilla joku kurssi järjestetään vain joka toinen vuosi. Ihmeesti pitenee valmistuminen, eiä ole opiskelijasta kiinni.
Aivan oikein, joitain kursseja järjestetään joka toinen vuosi mutta tämä otetaan huomioon henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa HOPSissa , Jos ei pitäydy omassa suunnitelmassa niin sitten opiskeluaika pitenee. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää.
Opiskelijalla on vastuu opinnoistaan, syytä ei voi sälyttää muille.'
'nimim vuosikymmeniä yliopistolla opettajana
Olin kotona pelaamassa Skyrimia.
Joudun hakemaan lisäaikaa, eli yliopistolla mennyt nyt 7 ja puol vuotta. Tässä syyt:
-Sain vasta nyt diagnoosin neurologiseen oppimishäiriööni, en ole saanut aiemmin mitään apuja tai tukitoimenpiteitä missään vaiheessa
-Minulla on krooninen tulehdussairaus, välillä olen joutunut olemaan kuukauden saikulla ja yliopistohan ei jousta, olen joutunut käymään siksi joitan kursseja monta kertaa...
-Olen opiskeluaikana työskennellyt 4 eri työpaikassa
-Eräs perheenjäseneni sairastui vakavasti opintojeni alussa
-2 lähisukulaista kuollut hiljattain
-Minulla on diagnosoitu sekä masennus että ahdistuneisuushäiriö
On tässä siis kaikenlaista ollut. Monilla muilla vielä paljon rankempaa. Katsokaa miten kauan nuo mattivanhaset ja muut aikalaisensa asuivat yliopistolla ja lakatkaa valittamasta nykynuorisosta.
Ei yliopistolla nysvätä kymmentä vuotta. Siellä käydään korkeintaan tenttimässä iltamyöhään töiden jälkeen, eli kirjaudutaan tietokoneeseen tietokoneluokassa kello yhdeksältä illalla ja kerrotaan sanallisesti, mitä kirjallisuutta luit viimeksi. Kyseessä ei ole mikään peruskoulu, jossa istutaan aamusta iltapäivään perse kiinni penkissä ja välituntisin kiusataan poikkeavia. Opiskelijat ovat useinkin ihan aikuisia tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, joilla on asuntolaina ja lapsia sekä niihin liittyviä velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko ap t. joku kertoa miksi pitäisi opiskella ja valmistua nopeasti? Opiskelija voi saada anteeksi alan työkokemuksen puutteen. Valmistunut ei niinkään.
Eihän se työkokemuksen puute realisoidu millään tavalla, jos menee töihin suoraan valmistuttuaan.
Nykypäivänä hidas opiskelu kertakaikkiaan näyttää CV:ssä surkealta. Kyllä jos on vierekköän kaksi kaveria, jolla on yhtä paljon työkokemusta ja toinen on opiskellut esim. 4 v ja toinen 10 v niin onhan heillä ihan eri profiili.
Missä välissä se neljässä vuodessa valmistunut olisi tehnyt töitä? Neljässä vuodessa valmistuminen tarkoittaa kyllä ihan täysipäiväista opiskelua ja kesäkursseja, eli edes lomalla ei voi olla töissä kun lomaa ei ole.
Sun esimerkki olisi realistisesti 4v valmistunut ilman päivääkään työkokemusta, vs 10v valmistunut jolla 6v työkokemusta. Ja se jälkimmäinen kyllä vetää pidemmän korren.
Mä oli melkein 10 vuotta kirjoilla yliopistossa. Kaksi ekaa vuotta opiskelin täyspäiväisesti ja opinnot keskimääräistä nopeammin. Kolmannen lukuvuoden olin vaihdossa, silloinkin opinnot etenivät. Sitten alkoikin 90-luvun lopun nousukausi ja työelämä imaisi minut, oli 24-vuotias ja vaativassa työssä eri paikkakunnalla kuin missä opiskelin. Suoritin kyllä opintoja koko ajan ja onneksi läsnäolopakolliset oli tullut tehtyä jo ekoina vuosina. Vaati aina kauheasti säätöä lähteä 300 km päähän tekemään tenttiä jne.
Gradun tein sitten lopulta muutamassa kuukaudessa kun olin saanut opinnot kahlattua kasaan..
Itse kävin välissä kymmenisen vuotta oman alan töissä ennenkuin otin puolen vuoden opintovapaan ja tein opinnäytetyön ja lopputentit.
Kumma kun täällä jauhetaan mm. lastenteosta ja muutamassa kommmentissa jopa "vahinkolapsista", vaikka virallisten tilastojen mukaan syntyvyys on valtakunnan tasolla pudonnut vuosi vuodelta ja varsinkin nuorissa ikäluokissa. Esim. parikymppiset ovat jo monen vuoden ajan saaneet vähemmän lapsia kuin yli 35-vuotiaat.
Tosissasiko kysyt, mitä teen oikein? Opiskelen aika lailla laajasti, teen töitä, hoidan lapsiani. Minusta tuossa ei ole mitään väärintekemistä. Maisterinpaperit on oikeastaan jo olemassa, mutta opiskelijoille tarjottavat edut ovat sellaiset, että niitä ei kannata vielä "ottaa ulos".
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla työskentelevänä voin kertoa, että esimerkiksi perustavat perheen tai ovat töissä. Myös pitkiä sairauslomia voi tulla mielenterveyssyiden tai vaikkapa syövän, ms-taudin tms vuoksi mutta suurin syy opintojen pitkittymiseen on ihan tavallinen elämä. Yhteiskunnallehan tästä ei sen kummempia kustannuksia koidu kun opintotukikuukausia on joka tapauksessa rajallinen määrä.
Ai ei koidu kustannuksia? Kun opintotuki loppuu, niin sen jälkeen kuitenkin:
- Voi ääritapauksessa siirtyä toimeentulotuelle, joka on jopa suurempi kuin opintotuki. Eli yhteiskunnan kustannukset vain nousevat.
- Jos koulutuspaikkaa käytetään, niin siitä aiheutuu edelleen kustannuksia, maksettiinpa sille koulutuspaikan käyttäjälle opintotukea tai ei.
- Kirjoilla oleva vetelehtijä vaikuttaa yliopiston resursseihin ja sitä kautta mm. sisäänottomääriin, eli voi viedä paikan joltain ahkeralta nuorelta. Ja kun tämä nuori ei saa koulutuspaikkaa, niin sen tukeminen kustannetaan yhteiskunnan varoista, joka lisää yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi sen nuoren opintojen aloittaminen ja sitä myötä myös työelämään pääseminen viivästyy, jolloin yhteiskunnalta jää verotuloja saamatta.
Moni käy töissä rahoittaakseen opinnot ja jos muutaman muksun pyöräytät, niin kyllä niitä vuosia kuluu....itsellä meni 6vuotta kun sairastuin vakavasti