Lue keskustelun säännöt.
Ärsyynnyin taas illalla miehelle, koska olen väsynyt työpäivän jälkeen ja mies makaa sohvalla eikä osallistu kotitöihin
14.11.2019 |
Koitin saada lasta nukkumaan, joka kuitenkin hieman venähti tavallista pidempään.
Toivoin että silläaikaa kun minulla menee aikaa lapsen nukuttamisessa, mies hoitaisi puhtaat pyykit kuivumaan tai laittaisi ruuan jääkaappiin joka seissyt keittiön pöydällä muutaman tunnin.
Tulin siis töistä, hain lapsen päiväkodista, menimme kaupan kautta kotiin. Tein ruuan kun olin ennen miestä kotona.
Olin huonolla tuulella illalla kun lapsen nukahtaminen venyi, ja toivoin että pääsen lapsen nukahtamisen jälkeen itsekin levähtämään.
Mies makaa , surffailee netissä sohvalla maaten.
Olen yrittänyt että en suuttuisi pikkuasioista ja pilaisi fiilistä olemalla huonolla tuulella, mutta en voinut tälle mitään.
Kun lapsi rauhoittui sänkyyn, mies kyllä huomasi että osoitin mieltäni samalla kun marssin kylppäriin laittamaan pyykkejä kuivumaan mutta ei tullut avuksi. Syyksi sanoi sen että hän katsoo uutisia. Hetken päästä hän sanoi että ”olisit pyytänyt minua laittamaan pyykit kuivumaan”.
Meillä toistuu aina tämä sama; mies sanoo että minun olisi pitänyt sanoa hänelle, että laitatko pyykit sillävälin kun nukutan lasta.
No, kone pesi loppuun kesken lapsen nukuttamisen.
Yhtenä iltana oli tilanne, että olisin halunnut lapsen nukuttamisen jälkeen käpertyä miehen viereen juttelemaan mukavia, mutta hän oli kömpinyt jo sohvalta sänkyyn ja itse en halunnut vielä mennä sänkyyn koska keittiö oli täynnä tiskejä ja roiskeita joten oli pakko vähän siistiä paikkoja. Inhoan herätä aamulla kahville jos keittiö on kuin pommin jäljiltä.
Eli ongelmaan ratkaisu siis olisi että minun täytyy sanoa miehelle, voitko tehdä sen ja sen. Näin ei suinkaan aina ole, hän on melko usein oma aloitteinen siivoamisessa mutta yleensä minä olen se joka huolehtii siivouksesta ja jota enemmän häiritsee se että on sotkuista.
Miksi minua ärsyttää niin paljon se että joudun pyytämään tekemään jotain?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä komenna miestä tekemään kotitöitä, vaan kysy nätisti, kumpi laittaa pyykit ja keittiön ja kumpi nukuttaa lapsen sillä aikaa. Anna hänelle myös mahdollisuus vastata, että katsoo puhelinta ensin vartin ja hoitaa kotityöt sen jälkeen.
Ai niin kuin leikki-ikäisen kanssa?
Miten niin leikki-ikäisen kanssa? Ei aikuiset sen enempää ajatustenlukijoita ole kuin lapsetkaan. Miksi ei voi sopia että tee sä tuo niin mä teen tämän ja antaa toisen sitten tehdä se oma hommansa kuten parhaaksi näkee? Miksi mies ei saisi varttia selailla puhelinta ennen kuin menee ripustamaan pyykit tai laittamaan tiskit koneeseen? Miksi naisen pitäisi saada päättää minuutin tarkkuudella toisen ihmisen puolesta milloin hän kotihommat hoitaa? Mitä väliä sillä on jos toinen tekeekin ne vasta vartin päästä?
Nyt ymmärsit väärin. Minä en näe vaihtoehtona sitä että kello kädessä käskytetään vaan että aikuista ihmistä ei tarvitse jatkuvasti ohjata arkisissa toimissa kuin pikkulasta.
Tuohan on suoraan kuin jostain kasvatusoppaasta. Uhmaikäisen kanssa luovitaan antamalla lapselle rajattu määrä vaihtoehtoja niin hän kokee voivansa vaikuttaa eikä hoksaa että olisi oikeastaan halunnut sanoa "ei" kaikkeen. Varoitetaan lasta hyvissä ajoin siirtymästä jotta lapsi saa tilaisuuden viedä leikkinsä/puuhansa päätökseen. Pidetään kiinni tietyistä säännöistä (pitää osallistua) mutta samalla opetetaan joustavuutta ja yhteistyötä (ok, vartin päästä sopii).
Meillä mies ei tartte multa "lupaa" katsoa varttia puhelintaan. Mutta eipä häntä tarvitse ohjata jatkuvasti arkijutuissa vaan osaa tarttua ihan itse. Mutta tosiaan meidän 5-vuotiaan kanssa harrastan tuota, kumpi kerää leluautot ja kumpi junat; voit pelata vielä yhden kentän ja sitten siivoamaan, ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ARVO kirjoitti:
Toiveet voi toteutua paremmin kertomalla. Miehiä täytyy hiukan avittaa näissä kotiaskareissa. Pyydät ja kiität sitten. Hyvin se menee. Voi vielä yllättää tekemällä askareita omaaloitteisesti.
Muista vielä ettei miehet ymmärrä toiveita pahantuulisista ilmeistä. Ilmeet tulkitaan aina halveksinnaksi ja mielenosoituksiksi,
Miksi miehiä pitää avittaa, pyytää ja kiittää? Miksi vastuu on naisella?
Oon kyllä samaa mieltä että pyytäminen toimii paremmin kuin marttyrointi ja kiukuttelu, mutta mihinkään näistä ei pitäisi joutua vaan miehet voisi olla aikuisia, täysivaltaisia perheenjäseniä eikä kyvyttömiä käskyläisiä vailla omaa vastuuta. Kun nyt kuitenkin oli kyse ihan itsestäänselvistä, tarpeellisista hommista eikä siitä imuroidaanko joka viikko sohvan alta.
No mitä väliä sillä on jos pyytää ?? Miehet nyt vaan on erilaisia ja jokainen nainen tgietää sen.
Parisuhteesta saa hurhan paljon helpomman, kun ei takerru tähän , vaan reilusti pyytää. Ei tartte tapella. Vai eikö se suhde sit olekaan niin hyvä kun ei saa räksyttää ? T. naimisissa jo 25 v, onnellisesti.
Tämä ei ole ikinä auennut. Työssä käyvä ja siellä itseohjautuva mies on vapaa-ajallaan kykenemätön samaan aivotoimintaan, johon pystyy töissä. Kaikki pitäisi olla pyytämässä, aivan kuin kotiin liittyvät asiat eivät kuuluisi hänelle lainkaan. Siinä tulee jo viikossa melkoisesti pyyntöjä alati toistuvista arkirutiineista. Ei tällaista kerjäämistä kukaan jaksa, aivan kuin eläisi loputtomiin 5-vuotiaan lapsen kanssa. Mutta se lieneekin se tavoite. Kun et viitsi papukaijana olla pyytelemässä, jossain vaiheessa lopetat sen. eri
Ehkä naisten kannattaa alkaa tekemään parisuhdesopimusta, jossa määritellään työtehtävät parisuhteen alkaessa. Vinkkinä muut parisuhteen ehdot kohtaan kannattaa laittaa kaikki työnantajan määräämät työt, niin voi kätevästi lisätä tehtäviä ajankuluessa. Tähän kun lätkästään vielä liitteeksi prosessikuvaukset kuvineen ja standardit niin luulisi ettei enää ongelmia synny.
Vinkkinä miehille että pyytäkää lisäämään hästäg meetoo lauseke yhteisymmärryksessä olevasta seksistä, menee kätevästi tässä samalla.
Näissä sopimuksissa on ollut usein ongelmia toteutumisen suhteen. Usein esim väliaikaiset poikkeustilanteet (äitiysloma, kotona olo) ovat aiheuttaneet loppuessaan (töihinpaluu) ongelmia, kun kuormitus kodin työtehtävien suhteen olisi pitänyt jälleen tasapuolistaa. Mutta sinänsä varsin houkutteleva ajatus yhteistyösopimuksesta vastuista, velvollisuuksista ja sanktioista. Täytyisi vain hioa ennen parisuhdetta, ettei sitten hormonihäiriöiden takia tule tehtyä huonoa diiliä.
Yhteisymmärryksestä seksiin teidän sopimuksissanne taitaa tulla ongelmia. Suostumusta seksiin ilman kieltäytymisoikeutta kun ei voi allekirjoituksella ostaa. Pari säädettyä lakia sen estää. Mutta tämä tuskin on ongelma, eiköhän se vastapuoli häivy lopullisesti siinä vaiheessa, kun kysellään pysyvää luopumista omasta koskemattomuudesta kynää tarjoten.
Äityislomalla tietenkin otetaan siksi aikaa korvaava. Riskinä kun palaa, niin paikka on jo mennyt. Niin onhan noita lakeja, mutta jo nyt työsopimuslaki ohittaa itsemääräämisoikeuden esimerkiksi tupakoinnin osalta niin en hirveän suurta ongelmaa tässä näe.
Ainahan sopimuksesta voi kieltäytyä, eihän niitä kukaan pakota allekirjoittamaan. Tämähän olisi naisten eduksi ettei tarvitse mielenterveyttä menettää simppeleiden asioiden takia.
Yksi tyhmä juttu todella tyhmässä sopimusehdotuksessa pisti silmään: tuo seksijuttu. Millä logiikalla viisi vuotta sitten tehty sopimus seksistä olisi voimassa tänään? Ei nainen luovuta ruumiinsa käyttö- ja hallintaoikeutta kenellekään. Sehän olisi ihmiskauppaa ja orjuutta. Kyllä se lupa läheisyyteen on joka kerta erikseen pyydettävä ja saatava. Työnjako on täysin eri asia.
Ei nyt takerruta yksityiskohtiin, onhan tuossa enemmänkin viilattavaa ja yksilöllisiähän noista tulisi :D Sopimuksethan ovat sopimuksia, jota neuvotellaan ja kun on kaikkia miellyttävä niin nimet paperiin. Samalla tavallahan töissäkin ollaan "orjana" palkkaa vastaan. Voihan siihen lisätä vaikka ehtoja, eli tiski prosesissi pitää olla virheetön ennenkuin toteutuu jne. Tai että ajatellaan palkkiona. En olettanutkaan että naiset sitä kokisi omakseen, siksi vinkkinä miehille (lähinnä viitataan aikaisempiin keskusteluihin joissa suostumusta kirjallisesti kaivattu, niin menisi samalla).
Onhan siellä sitten parisuhdesopimuksen voimassaolo: toistaiseksi, määräaikainen tai koeaika.
Siis nykyhallituksella voisi jopa ottaa tuulta alleen, tarvitaanhan tähän oma valtion instanssi -> saadaan muutama julkinen sektori lisää. Parisihdesopimuslakikin tarvitaan, onhan tuossa vielä homma...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännetäänpäs roolit! Miltä kuulostaa nainen, joka makaa sohvalla ja menee itsekseen nukkumaan. Aamulla nainen vain sanoo miehelleen että olisit vaan sanonut, että mun olis pitänyt:
-laittaa lapsi nukkumaan
-ottaa pyykit pois koneesta
-laittaa ruoka jääkaappiin
-siivota keittiöOlisin kyllä tehnyt mutta et vaan pyytänyt!
Mitäs sillä on tässä väliä kummin päin roolit on? Itse olen mies ja voisin hyvin olla tuon aloituksen kirjoittanut henkilö. Tosin mepä jo erottiin, niin ei onneksi tarvi näiden kanssa enää taistella.
Oma ex-vaimoni viihtyi aamuneljään tietokoneen ääressä, samalla kun minä illalla hoidin työpäivän päälle lapsen iltapuuhat, ruoat ja muut kotityöt. Apua sai pyydettäessä, mutta monesti ääni kellossa oli juurikin tuo "oisit pyytänyt". Ei sitä aina jaksa aikuiselta pyytää. Turhaan ehkä alistuinkin siihen rooliin. Tästä on kuitenkin jo useampi vuosi aikaa, niin eipähän tule enää samanlaista arkea jaksettua.
Juuri sitä väliä, että tässä ketjussa naisen odotetaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen pyytelevän ja kiittelevän sohvalla makaavaa lapamatoa "kun ei kaikki vain hoksaa" tai "mitäs nipotat siivouksesta" ja "kumpi on tärkeämpää, puoliso vai tiskit". Kun roolit käännetään toisin päin, kukaan, edes sinä, et pidä vastaavaa hyväksyttävänä käytöksensä naiselta ja eikä kukaan odota että miehen pitäisi vain sietää että vaimo suhtautuu kotitöihin kuin 5-vuotias.
Hah, muistuipa mieleen. Meillä oli viime kesänä vuokrattuna yöpymismökki pariksi yöksi. Mökkikylän omistaja kierrätti meitä alueella ja esitteli että täältä löytyy vessat, suihkut, sauna ja miten varaus toimii. Täällä on pihapelejä ja täällä polkupyörät joita voi lainata. Kaiken tämän yleisesti koko perheelle. Sitten mentiin keittiöön ja tässä vaiheessa alkoi puhua vain minulle, siis katsoi vain minuun puhuessaan ja osoitti kaikki sanat vain minulle. Näytti mitä mistäkin kaapista löytyy ja kertoi kuinka jokainen keittiön käyttäjä (=minä, nainen, perheenäiti) huolehtii omista tiskeistä, roskien lajittelusta ja jälkien siivouksesta. Naurahdin ja kysyin mieheltä, että kuuntelithan, että osaat sinäkin toimia.
Meillä ei kyllä tämän asian suhteen ole ongelmia, mutta tämä nyt vain tuntuu olevan ihan yleinen oletus, että naisen paikka on kauhan varressa ja siivousrätti toisessa kädessä. Yhä edelleen, vaikka me naiset käydään kodin ulkopuolella töissä ja eletään ihan just 2020 lukua.
No kuka ne tiskit sitten olisi laittanut, jos sinä olisit käpertynyt miehesi kainaloon? Tarkkuutta näihin provoihin kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se päättää kuka tuo rahat taloon, jos se on tuo mies, niin parempi olla hiljaa tai kohta haetaan asumistukea ja yh-lisää kelasta.
Juuri sitä väliä, että tässä ketjussa naisen odotetaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen pyytelevän ja kiittelevän sohvalla makaavaa lapamatoa "kun ei kaikki vain hoksaa" tai "mitäs nipotat siivouksesta" ja "kumpi on tärkeämpää, puoliso vai tiskit". Kun roolit käännetään toisin päin, kukaan, edes sinä, et pidä vastaavaa hyväksyttävänä käytöksensä naiselta ja eikä kukaan odota että miehen pitäisi vain sietää että vaimo suhtautuu kotitöihin kuin 5-vuotias.