Olen 25v ja epäilen etten koskaan pääse työelämään
Olen ollut jo kaksi kertaa psykoosissa. Toisen kerran pitkän ajan, olin yli 6kk sairaalassa eri osastoilla. Epäilen etten koskaan pääse työelämään enää. :(
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26
Itse opiskelin yliopistossa ennen sairastumistani
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26[/quote
Entäs tiskarin tai keittiöapulaisen hommat, ne on helppoja ja luulisin, että on tarjontaa noin nuorelle.
Tietysti riippuu missä päin asustat.
Ei se ole liian myöhäistä. Esim. itse elelin enimmäkseen syrjäytyneenä n. 25 v asti. Jotain satunnaisia työpajajaksoja, harjoitteluita yms., mutta ei mitään "oikeaa" työhistoriaa. Menin AMK:hon ja luin inssin paperit. Aloitin tosissaan työelämässä n. 30-vuotiaana, nykyään vakkariduuni, ok palkka ja omistusasunto.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään 🙁.
Sillä pelkään ihmisiä niin kovin 😭
miksi niin kiinnostaa mennä oravanpyörään orjaksi tuhlaamaan elämä?
Ap ja naispelkoinen - oletteko ajatelleet eläintenhoitajan töitä, siinä pitää tietysti olla eläinrakas, mutta ainakin itse kuvittelisin sellaisen olevan ihanaa työtä.
Entäs jos opettelisi vaikka trimmaamaan koiria tai alkaa pitämään koirien päivähoitolaa, nappaisiko sellainen?
Myös homekoirilla on varmaan ihan kivasti töitä, jos hankkisi sellaisen itselleen ja tekisi bisnestä.
Vaihtoehtona, Jos olette hyviä tietsikan kanssa, on paljon senioreja, jotka kaipaisivat apuanne.
No moni ei saa töitä tuossa iässä. Mistä lie johtuu. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole liian myöhäistä. Esim. itse elelin enimmäkseen syrjäytyneenä n. 25 v asti. Jotain satunnaisia työpajajaksoja, harjoitteluita yms., mutta ei mitään "oikeaa" työhistoriaa. Menin AMK:hon ja luin inssin paperit. Aloitin tosissaan työelämässä n. 30-vuotiaana, nykyään vakkariduuni, ok palkka ja omistusasunto.
Wau, onneksi olkoon - kiitos kun kerroit muille tuon tarinasi rohkaisuksi.
Sä oot nuori, pääset vielä. Laita lääkitys kuntoon. Ne lääkkeet on nykyään sellasia ettei turruta sua zombieks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26[/quote
Entäs tiskarin tai keittiöapulaisen hommat, ne on helppoja ja luulisin, että on tarjontaa noin nuorelle.
Tietysti riippuu missä päin asustat.
En ole koskaan edes törmännyt moisiin työtehtäviin. Enkä mainittuihin eläintenhoitajan hommiinkaan. Tosin eläintenhoito ei allergiasyistä onnistuisi muutenkaan.
Aikaslailla kaikkiin mahdollisiin yksinkertaisen ihmisen yksinkertaisiin tehtäviin olen hakenut, mutta en vaan kelpaa.
Terveisin Naispelko26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään 🙁.
Sillä pelkään ihmisiä niin kovin 😭
Voi toista - kunpa voisin auttaa.
Minäkin pelkäsin nuorena ihmisiä - mutta sitten tulin Jeesus-uskoon, enkä pelkää enää ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26[/quote
Entäs tiskarin tai keittiöapulaisen hommat, ne on helppoja ja luulisin, että on tarjontaa noin nuorelle.
Tietysti riippuu missä päin asustat.
En ole koskaan edes törmännyt moisiin työtehtäviin. Enkä mainittuihin eläintenhoitajan hommiinkaan. Tosin eläintenhoito ei allergiasyistä onnistuisi muutenkaan.
Aikaslailla kaikkiin mahdollisiin yksinkertaisen ihmisen yksinkertaisiin tehtäviin olen hakenut, mutta en vaan kelpaa.
Terveisin Naispelko26
Voisit vaikka hankkia koulutuksen ja lopettaa tuon ininän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26[/quote
Entäs tiskarin tai keittiöapulaisen hommat, ne on helppoja ja luulisin, että on tarjontaa noin nuorelle.
Tietysti riippuu missä päin asustat.
En ole koskaan edes törmännyt moisiin työtehtäviin. Enkä mainittuihin eläintenhoitajan hommiinkaan. Tosin eläintenhoito ei allergiasyistä onnistuisi muutenkaan.
Aikaslailla kaikkiin mahdollisiin yksinkertaisen ihmisen yksinkertaisiin tehtäviin olen hakenut, mutta en vaan kelpaa.
Terveisin Naispelko26
Ravintolaan pääset aika varmasti tiskariksi, jos vain haet, ei enää mitään tekosyitä. Palkan päälle kuuluu yleensä myös ilmainen lounas.
Vierailija kirjoitti:
Ap ja naispelkoinen - oletteko ajatelleet eläintenhoitajan töitä, siinä pitää tietysti olla eläinrakas, mutta ainakin itse kuvittelisin sellaisen olevan ihanaa työtä.
Entäs jos opettelisi vaikka trimmaamaan koiria tai alkaa pitämään koirien päivähoitolaa, nappaisiko sellainen?
Myös homekoirilla on varmaan ihan kivasti töitä, jos hankkisi sellaisen itselleen ja tekisi bisnestä.
Vaihtoehtona, Jos olette hyviä tietsikan kanssa, on paljon senioreja, jotka kaipaisivat apuanne.
Olen allerginen eläinpölylle. Sen lisäksi haluaisin yliopistotutkintoni loppuun, en mitään amisduuneja. Opiskelen nimittäin unelma-alaani. T ap
Olen lähes samanikäinen ja lukio vaan käytynä. Sen jälkeen olen hakenut opiskelemaan ja en ole päässyt. Työharjoittelussa välillä. Muuten en ole päässyt edes siivoamaan. Haaveissa aina se, että opiskelisin, mutta ymmärrän sen, että todistus huonompi ja oikeastaan pari ainetta vaikeita. Amiksesta olen lähes kaikkia miettinyt, mutta en ole sosiaalinen ihminen ja ainakin jännitän niitä tilanteita paljon, joten en voisi olla hoitaja sekä myyjän työ ei olisi sellainen mihin pystyisin. Eläinten hoitajasta joku kirjoitti ja sitäkin olen miettinyt, mutta ainakin klinikoilla näyttää olevan todella kiire ja olen sitä elämää pystynyt seuraamaan ihan oman koiran kautta, joten en usko pystyväni siihen. Pitäisi joku hoitola olla. Todellakin häpeän tätä kaikkea ja sitten kun saa harjoittelusta palautteen, että on liian ujo ( työ ei sellainen missä tarvii olla sosiaalinen) niin aina tuntuu, ettei kelpaa mihinkään. Muutenkin olen ollut kiusattu pitkään aiemmin. En tiedä mitä tästä kaikesta tulee ja oikeastaan olen ihan syrjäytynyt tällä hetkellä jos niin voi sanoa. Yksinäinen olen ollut aina ja nyt oikeasti mietin, että paljon on oikeasti mennyt ihan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Ap ja naispelkoinen - oletteko ajatelleet eläintenhoitajan töitä, siinä pitää tietysti olla eläinrakas, mutta ainakin itse kuvittelisin sellaisen olevan ihanaa työtä.
Entäs jos opettelisi vaikka trimmaamaan koiria tai alkaa pitämään koirien päivähoitolaa, nappaisiko sellainen?
Myös homekoirilla on varmaan ihan kivasti töitä, jos hankkisi sellaisen itselleen ja tekisi bisnestä.
Vaihtoehtona, Jos olette hyviä tietsikan kanssa, on paljon senioreja, jotka kaipaisivat apuanne.
Eläintenhoitajana voisi myös päästä naispelosta eroon kun asiakkaat ovat monesti naisia.
NIIN JA STRESSISSÄ minulle tulee helposti psykoosi. Ainakin kahdella edellisellä kerralla... eli huono vaihtoehto siksikin :(
Itsehän olen 26v ja luulen, että en pääse työelämään minäkään. Psykooseissa en sentään ole ollut, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään sellaiseen mikä edes etäisesti kiinnostaisi. Varmaan puhelinmyyjäksi kelpaisin, tai lähihoitajaksi, mutta ei minulla ole mitään lahjoja sellaisiin hommiin. Siivoamaankaan en ole kelvannut.
Terveisin Naispelko26