Kysymys muunsukupuolisista (toivon asiallista keskustelua vaikka kysymykseni voikin olla tyhmä)

Vierailija kirjoitti:

No otetaan nyt esimerkki.

Miten jos on ihan normitilanne oikeassa elämässä, ei missään keskusteluissa.

Jossain tilanteessa olisi nainen tai naisia, se cis ja trans.

Voisiko molempia kutsua vain naiseksi?

Voisiko esimerkiksi sanoa, että naiset tulevat tälle puolelle ja miehet tälle puolelle tms.

No, se cis ei loukkaantuisi. Mutta loukkaantuisiko se transnainen?

Tai korjaisi, että olen trans?

Miten normitilanteissa siis käytäntö toimii?

Ainakin BB-talossa Kevin loukkaantui, kun Jukka sanoi jotain väärin, tietty se nyt ei ole normitilanne, mutta kuitenkin oli tavallinen keskustelutilanne.

Transnaiset nimenomaan haluavat, että heitä kutsutaan naisiksi, koska he ovat naisia.

Kevin on muunsukupuolinen, ei trans.

Olen se tavishetero ja monen muun taviksen kanssa on keskusteltu siitä, että varmaan ihan hyvin suvaitsisi, ymmärtäisi tai hyväksyisi nämä seksuaalivähemmistöt, mutta juuri se ärsyttää ja aiheuttaa ihmetystä ja mietintää miksi he itse tekevät omalla toiminnallaan itsestään erikoisia ja vaativat erityiskohtelua. Ja tekevät itsestään niin vaikeasti ymmärrettäviä.

Käsitteet ovat kovin sekavia ja oma toiminta levotonta ja päällekäyvää.

Heidän oma toiminta usein vaikuttaa negatiivisesti siihen miten heihin suhtaudutaan.

Ennakkoluulot ja ajatukset heistä tulevat usein siitä, että nykyään jo hiukan liikaakin korostetaan näitä asioita, hiukan pienempi volyymi vaikuttaisi positiiviseen näkökulmaan.

Kyllä niitä tasa-arvon rumpuja on todella lyöty ja paljonkin. Ja näkyvyyttä ovat saaneet, sitä ei voi kukaan kieltää.

Tuntuu jopa, että nyt ei mikään riitä.

Omiin poteroihin asettuminen aiheuttaa myös sen, että heterotkin asettuvat silloin helposti myös omiin poteroihinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

Ei, kun tämähän menee ihan päinvastoin. Jollain minimaalisella osalla väestöstä on jonkinlaisia kehityshäiriöitä, joiden johdosta biologinen sukupuoli ei ole kehittynyt normaalisti. Tämän takia sitten siitä omasta ahdingosta tehdään koko identiteetti, jopa urakin joskus ja aletaan syyllistää normaalia valtaosaa siitä, miten heidän jokapäiväinen elämänsä loukkaa ja ahdistaa. Meidän muiden arjessa puurtavien ihmisten pitäisi nyt alkaa vielä teidänkin mielennepahoittamisia miettiä ja muuttaa kaikki omat käytäntömme siksi, että alle yksi sadasta ihmisestä ei synny normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia käänteisesti (ja huom, sanon tämän nyt ihan ystävällisesti) eli seksuaalienemmistöt = heterot ja sukupuolienemmistöt = cissukupuoliset, eli henkilöt, jotka eivät ole transihmisiä. Ovatko nämä aina sama asia? Eli jos olet cissukupuolinen olet automaattisesti hetero? Ei, et ole.

Näissähän menee ihan sekaisin, luulin jo oppineeni että cis = transuja, mutta ei ookkaan. Eli cis on transujen alajaosto ?

Onkohan tähän olemassa jotain vuokaaviota, jossa olisi nämä kaikki ja vaikka ihan laatikoista viivat toisiinsa mitkä voi yhdistää ja mitkä ei. Lapsetkin aika useasti vedetty mukaan niin miten tämä selitetään Pekka ja Maija 8 v:lle, ilman että aiheuttaa hämmennystä ?

Eiku kato vähemmistön pahan mielen takia enemmistölle piti keksiä joku sana. En saa kutsua itseäni naiseksi, vaan olen cis-nainen (eli naiseksi syntynyt ja naiseksi itseni kokeva). Kato ku transuillaki on oikeus olla nainen, mutta jostain syystä pitää kutsua itseään transnaiseksi, jolloin naisillakin pitää olla etuliitteenä cis, jotta erotettaisiin transut niistä alkup. naisista.

En tiedä onko tähän jo vastattu, mutta useimmiten arkielämässä me kaikki (paitsi ehkä nyt kyllä sitten aloituksessa puhutut muunsukupuoliset) haluamme olla ihan vaan naisia tai miehiä ilman mitään etuliitteitä. Toki, jos sinua ei haittaa tulla sekoitetuksi transnaiseen ei sinun koskaan tarvitse täsmentää olevasi juuri cisnainen.

Ei ole kauaa siitä, kun moni hetero piti naurettavana sitä, että heille piti olla oma sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan nyt esimerkki.

Miten jos on ihan normitilanne oikeassa elämässä, ei missään keskusteluissa.

Jossain tilanteessa olisi nainen tai naisia, se cis ja trans.

Voisiko molempia kutsua vain naiseksi?

Voisiko esimerkiksi sanoa, että naiset tulevat tälle puolelle ja miehet tälle puolelle tms.

No, se cis ei loukkaantuisi. Mutta loukkaantuisiko se transnainen?

Tai korjaisi, että olen trans?

Miten normitilanteissa siis käytäntö toimii?

Ainakin BB-talossa Kevin loukkaantui, kun Jukka sanoi jotain väärin, tietty se nyt ei ole normitilanne, mutta kuitenkin oli tavallinen keskustelutilanne.

Transnaiset nimenomaan haluavat, että heitä kutsutaan naisiksi, koska he ovat naisia.

Kevin on muunsukupuolinen, ei trans.

No joo, jatketaan sitten spekulointia. Jos on sama tilanne kuten edellä ja joukossa on myös muunsukupuolinen tai muu sukupuolisia ja he näyttävät joko miehiltä tai naisilta, ei siis eroa ole selkeästi.

Jos tässä tilanteessa sanotaan, että miehet tulee tänne ja naiset menee tuonne, miten tilanne menisi?

Ei ole mitään muunsukupuolisia. Jokainen on joko mies tai nainen.

Vierailija kirjoitti:

Olen se tavishetero ja monen muun taviksen kanssa on keskusteltu siitä, että varmaan ihan hyvin suvaitsisi, ymmärtäisi tai hyväksyisi nämä seksuaalivähemmistöt, mutta juuri se ärsyttää ja aiheuttaa ihmetystä ja mietintää miksi he itse tekevät omalla toiminnallaan itsestään erikoisia ja vaativat erityiskohtelua. Ja tekevät itsestään niin vaikeasti ymmärrettäviä.

Käsitteet ovat kovin sekavia ja oma toiminta levotonta ja päällekäyvää.

Heidän oma toiminta usein vaikuttaa negatiivisesti siihen miten heihin suhtaudutaan.

Ennakkoluulot ja ajatukset heistä tulevat usein siitä, että nykyään jo hiukan liikaakin korostetaan näitä asioita, hiukan pienempi volyymi vaikuttaisi positiiviseen näkökulmaan.

Kyllä niitä tasa-arvon rumpuja on todella lyöty ja paljonkin. Ja näkyvyyttä ovat saaneet, sitä ei voi kukaan kieltää.

Tuntuu jopa, että nyt ei mikään riitä.

Omiin poteroihin asettuminen aiheuttaa myös sen, että heterotkin asettuvat silloin helposti myös omiin poteroihinsa.

Puhut nyt seksuaalivähemmistöistä, eli homoista ja lesboista, mutta tarkoitit ilmeisesti transihmisiä eli sukupuolivähemmistöjä? Voin kertoa, että meitä suurin osa, esimerkiksi vaikka minä, olen arkielämässä ihan tavishetero, josta ei prosessini jälkeen tulisi mieleenkään, että vähemmistöön kuuluminen liittyisi elämääni mitenkään. Meitä et huomaa, joten me emme ole sinulle olemassa. Huomaat vain pienen osan. Ja miten esim. muunsukupuolinen, joka usein näyttää naiselta ja ei yleensä hanki hoitoja, voisi tuoda itseään esiin ja pyytää ottamaan identiteettinsä huomioon niin, ettei se provosoisi sinua?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään muunsukupuolisia. Jokainen on joko mies tai nainen.

Pisteet originellistä vastauksesta. Vau. Olen ihan mykistynyt.

Muunsukupuolisuus on vielä uusi käsite ja sitä tullaan varmasti määrittelemään uudestaan monta kertaa. Uskon että 10 vuoden päästä ymmärrämme tätä asiaa paremmin ja nämäkin "sukupuolia on vain kaksi"-huutelijat ehtivät vähän rauhoittua.

Itse sanon olevani panseksuaali, mikä tarkoittaa että pidän kaikista sukupuolista. Sanotaan näin että pidän enemmän vaginasta kuin peniksestä, mutta molemmat käyvät. Poikaystäväni on transmies, jolle ei ole vielä tehty sukupuolenkorjausta.

Käytä niitä termejä, joita kaverisi itse käyttää. Ei se määrittely ehkä ole edes niin tärkeää. Et kai esittele kaveriasi "tässä on tämä lesbo, vai mikäs se nyt olikaan?"

Minä pidän lähtökohtaisesti ihmisiä sellaisina kuin miltä he näyttävätkin. Ei ole minun asiani selvittää sitä, että oletko mielesi sisällä jotain ihan muuta kuin miltä fyyisesti näytät ja ruveta sitä arvuuttelemaan ja käyttämään jotain jargonia. Sinä varmaan korjaat sitten, jos menee pieleen. Jos edes koskaan kohtaan elämässäni sinunkaltaistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Olen eri, mutta tälläkin palstalla moni muusu on uhriutunut siitä kuinka haluamiensa hoitojen saamiseksi on pitänyt esittää transia, muuten olisi saanut itselle sopivampaa hoitoa. Niin.... Että vaikka näitä hoitoja yritetään tarjota niille, joille ei parempaakaan/toimivampaakaan apua ole vielä keksitty, niin moni, jolle olisi terveempää tarjota muunlaista apua onnistuu pelleilemään itselleen haitallisia hoitoja nykysysteemin läpi. Kyllä näitä hoitoja saa ihan perustellusti kritisoida, nämä "kattavat ja tiukat" seulat kun ei sitä oikeasti ole. Ei tarvitse olla edes Einstein, riittää, että on hullu, että keksii mistä naruista vetää varsinkin kun nykyään on somet ym., mitä kautta löytyy neuvontaa prosessin vauhdittamiseksi "sano näin, älä näin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan nyt esimerkki.

Miten jos on ihan normitilanne oikeassa elämässä, ei missään keskusteluissa.

Jossain tilanteessa olisi nainen tai naisia, se cis ja trans.

Voisiko molempia kutsua vain naiseksi?

Voisiko esimerkiksi sanoa, että naiset tulevat tälle puolelle ja miehet tälle puolelle tms.

No, se cis ei loukkaantuisi. Mutta loukkaantuisiko se transnainen?

Tai korjaisi, että olen trans?

Miten normitilanteissa siis käytäntö toimii?

Ainakin BB-talossa Kevin loukkaantui, kun Jukka sanoi jotain väärin, tietty se nyt ei ole normitilanne, mutta kuitenkin oli tavallinen keskustelutilanne.

Transnaiset nimenomaan haluavat, että heitä kutsutaan naisiksi, koska he ovat naisia.

Kevin on muunsukupuolinen, ei trans.

No joo, jatketaan sitten spekulointia. Jos on sama tilanne kuten edellä ja joukossa on myös muunsukupuolinen tai muu sukupuolisia ja he näyttävät joko miehiltä tai naisilta, ei siis eroa ole selkeästi.

Jos tässä tilanteessa sanotaan, että miehet tulee tänne ja naiset menee tuonne, miten tilanne menisi?

Olen eri, mutta siksihän tästä asiasta keskustellaan, ettei tuota kysymystä esitettäisi, koska muunsukupuoliselle se on aika vaikea tilanne. Jos pyydettäisiin heterot toiseen huoneeseen ja homot toiseen, minne bi:t menevät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Olen eri, mutta tälläkin palstalla moni muusu on uhriutunut siitä kuinka haluamiensa hoitojen saamiseksi on pitänyt esittää transia, muuten olisi saanut itselle sopivampaa hoitoa. Niin.... Että vaikka näitä hoitoja yritetään tarjota niille, joille ei parempaakaan/toimivampaakaan apua ole vielä keksitty, niin moni, jolle olisi terveempää tarjota muunlaista apua onnistuu pelleilemään itselleen haitallisia hoitoja nykysysteemin läpi. Kyllä näitä hoitoja saa ihan perustellusti kritisoida, nämä "kattavat ja tiukat" seulat kun ei sitä oikeasti ole. Ei tarvitse olla edes Einstein, riittää, että on hullu, että keksii mistä naruista vetää varsinkin kun nykyään on somet ym., mitä kautta löytyy neuvontaa prosessin vauhdittamiseksi "sano näin, älä näin".

Mitä itse olen somea katsellut, yleisin neuvo on olla pyytämättä neuvoa ja mennä sinne omana itsenään, koska lääkärit näkevät sen läpi. Ja tutkimuksiin kuuluu tutkia onko toisella vakavia mielenterveysongelmia, joten hulluus ei sentään riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

Tiedän tapauksen jossa transsukupuoliselle määrättiin hoitojen ehdoksi laihduttaminen, että nähdään oliko hänen dysforiansa seurausta lihavuudesta eikä sukupuolesta. Tällä henkilöllä oli syömishäiriöhistoria ja laihduttaminen vain pahensi sitä entisestään. Lääkärit vaativat aina ihmistä todistamaan että on "oikeasti" transsukupuolinen.

Kaveriltani kysyttiin, miten hän masturboi ja mitä ajattelee masturboidessaan. Siinä haettiin kai sitä, asettuuko miehen vai naisen asemaan ja se sitten muka todistaa, että on transsukupuolinen tai ei ole.

Tällaista on transsukupuolisen elämä ennen sukupuolenkorjausta. Joutuu käymään monella eri lääkärillä todistelemassa asiaansa, ennen kuin lääkärit suostuvat määräämään hormonihoitoja ja leikkauksia.

En usko, että yksikään ihminen pääsee hoitoihin "turhaan". On se seula niin kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Olen eri, mutta tälläkin palstalla moni muusu on uhriutunut siitä kuinka haluamiensa hoitojen saamiseksi on pitänyt esittää transia, muuten olisi saanut itselle sopivampaa hoitoa. Niin.... Että vaikka näitä hoitoja yritetään tarjota niille, joille ei parempaakaan/toimivampaakaan apua ole vielä keksitty, niin moni, jolle olisi terveempää tarjota muunlaista apua onnistuu pelleilemään itselleen haitallisia hoitoja nykysysteemin läpi. Kyllä näitä hoitoja saa ihan perustellusti kritisoida, nämä "kattavat ja tiukat" seulat kun ei sitä oikeasti ole. Ei tarvitse olla edes Einstein, riittää, että on hullu, että keksii mistä naruista vetää varsinkin kun nykyään on somet ym., mitä kautta löytyy neuvontaa prosessin vauhdittamiseksi "sano näin, älä näin".

Mitä itse olen somea katsellut, yleisin neuvo on olla pyytämättä neuvoa ja mennä sinne omana itsenään, koska lääkärit näkevät sen läpi. Ja tutkimuksiin kuuluu tutkia onko toisella vakavia mielenterveysongelmia, joten hulluus ei sentään riitä.

Ilmeisesti nämä muuntautujamuusut tällä palstalla ovat sitten valehdelleet valehdelleensa? Niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Minä pidän lähtökohtaisesti ihmisiä sellaisina kuin miltä he näyttävätkin. Ei ole minun asiani selvittää sitä, että oletko mielesi sisällä jotain ihan muuta kuin miltä fyyisesti näytät ja ruveta sitä arvuuttelemaan ja käyttämään jotain jargonia. Sinä varmaan korjaat sitten, jos menee pieleen. Jos edes koskaan kohtaan elämässäni sinunkaltaistasi.

Eli hyväksyt prosessin läpikäyneet naisiksi ja miehiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Olen eri, mutta tälläkin palstalla moni muusu on uhriutunut siitä kuinka haluamiensa hoitojen saamiseksi on pitänyt esittää transia, muuten olisi saanut itselle sopivampaa hoitoa. Niin.... Että vaikka näitä hoitoja yritetään tarjota niille, joille ei parempaakaan/toimivampaakaan apua ole vielä keksitty, niin moni, jolle olisi terveempää tarjota muunlaista apua onnistuu pelleilemään itselleen haitallisia hoitoja nykysysteemin läpi. Kyllä näitä hoitoja saa ihan perustellusti kritisoida, nämä "kattavat ja tiukat" seulat kun ei sitä oikeasti ole. Ei tarvitse olla edes Einstein, riittää, että on hullu, että keksii mistä naruista vetää varsinkin kun nykyään on somet ym., mitä kautta löytyy neuvontaa prosessin vauhdittamiseksi "sano näin, älä näin".

Sullahan tuntuu olevan kova tietämys näistä asioista. Tunnetko montakin muunsukupuolista niin hyvin, että tiedät tuon kaiken? Vai teetkö ehkä sittenkin oletuksia pienen porukan pohjalta?

Millä perusteella muusuille annetut hoidot ovat sitten "haitallisia"? Kuka on "hullu"? Oletko sinä oikea henkilö päättämään, mikä on tervettä ja mikä ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusheterosta tuntuu, että useat muunsukupuoliset ja nämä muut nimikkeet, joista en ymmärrä oikein mitään, ovat itsekin jotenkin ulkona ja irronneena omasta seksuaalisuudestaan. Siitä tehdään kauhean monimutkaista ja sekavaa, tuntuu, että välillä eivät ole itsekään kärryillä eri termien ja halujensa kanssa.

Olisiko nyt tullut aika vetää hiukan henkeä ja alkaa miettiä asioita helpomman kautta, ei seksi ja seksuaalisuus ole niin monimutkainen ja erikoinen juttu.

Mitä erityisemmäksi seksuaalisuuden ja oman sukupuolensa kokee ja tekee sitä vaikeampaa on saada siitä luontevaa ja tyydytystä tuottavaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tuntuu usein, että koko ajan vain mennään enemmän kohti erikoisuutta ja erilaisuuden korostamista.

Ja aina vaan menee vaikeammaksi, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Juu, kyllä tärkeintä on, että muut ihmiset ajattelevat sinun tunteitasi ja hämmennystäsi ennemmin kuin omaa identiteettiään. Tärkeintä on toki, ettei perushetero joudu kokemaan sekavuutta.

En nyt tarkoittanut, että ahdistus koskee perusheteroa. Pystyn ihan hyvin kestämään "ahdistukseni" ja pärjään ihan hyvin sen kanssa. Olen ihan sinut kroppani ja mieleni kanssa. Minun ahdistukseni on pikkuseikka tässä nyt.

Vaan pointtini juuri oli, jota et näköjään käsittänyt, että eniten ahdistuneita nyt ovat juuri nämä muunsukupuoliset ym.

Ja HE eivät tunnu kestävän ahdistustaan ja tulevan toimeen oman itsensä kanssa. Eivät ole lainkaan sinuja oman identiteettinsä kanssa. Ja ahdistuvat lisää myös siitä, että heitä ei ymmärretä, mikä sinällään ei ole ihme, kun eivät itsekään itseään ymmärrä.

Mitä sekavammaksi nimikkeet ja käsitteet menevät, niin sitä enemmän väärinymmärrystä ja ahdistusta tulee, niin myös heillä keskenään.

Pieni rauhoittuminen ja hengen vetäminen näissä asioissa ei olisi pahitteeksi, ja se rauhoittuminen ei tarkoita heteroita.

Mistäköhän sinä tiedät, että heitä ahdistaa käsitteiden sekamelska? Ensinnäkin ei useimmilla transihmisillä ole mitään ongelmaa itsensä määrittelyjen kanssa. Muilla ihmisillä niitä ongellia näyttää olevan.

Toisekseen, eiköhän loogisempi syy sp-vähemmistöjen ahdistukseen ole se, miten valtaväestö heihin suhtautuu. On ymmärrettävää, että muunsukupuoliset kokevat identiteettiahdistusta, koska olemassa olevat rakenteet eivät tunnusta heidän kokemustaan. Tähän tuskin kuitenkaan auttaa se, että perushetero neuvoo heitä miettimään asiaa vähemmän ja "rauhoittumaan". On täysin ymmärrettävää, että heidän täytyy miettiä asiaa paljonkin.

Kolmanneksi, hyviin tapoihin ei kuulu ihmisten neuvominen pyytämättä, etenkään näin herkässä asiassa. Melkoisen huvittavaa, että perusheterot katsovat voivansa antaa vähemmistöille hyviä neuvoja ulkopuolelta. ja hauskasti niihin neuvoihin usein kuulu tuo "rauhoittuminen" - samaahan on historiallisesti ehdotettu naisille, jotka vaativat oikeuksiaan, ja mustille, jotka vaativat oikeuksiaan...rauhoittumaan käskeminen toimii kätevästi: leimaa toisen tunteiden vallassa olevaksi ja asettaa käskijän toisen yläpuolelle. Ei näin.

Sulla on pointti tässä kyllä. Mutta minusta pointtinsa oli edelliselläkin, eli kyllä vaan on paljon sitä hätää ja ahdistusta, joka on nimenomaan "erilaisilla".

Osan voi selittää heteronormatiivisuudella, mutta ei läheskään kaikkea. Luultavasti pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi, ajaa ahdistumaan jo valmiiksi. Ja totta kai, kuka tahansa joka kokee olevansa erilainen, voi ahdistua, vaikkei kukaan olisi tuominnut. Ajatellaan vaikka lyhyempää poikaa, saattaa olla defenssit päällä, ennenkuin kukaan tyttö on sanonut, että on liian lyhyt.

Olen myös sitä mieltä, että trans- ja muusp-asiat on isolla osalla myös mielenterveyshäiriöitä, siis niin päin että ensin oli häiriö, sitten mieli kehitti sukupuoleen ja identiteettiin liittyvän oikun. Ihminen osaa oireilla lukemattomilla eri tavoilla, syömishäiriöt, masennus, ahdistushäiriöt, miksi ei siis myös sukupuoli-asiat olisi yksi väylä? Ahdistaa vaikkapa nuoruusiän kehonmuutos (ketäpä ei?) , niin sitten "keksitään", että jospa ahdistukseni johtuu siitä, että olenkin vaikka väärässä ruumissa.

En väitä, että kaikilla on näin, mutta väitän että isolla osalla kyllä.

Useimmat transsukupuoliset ovat kokeneet jo lapsena olevansa vastakkaista sukupuolta. Lisäksi noissa tutkimuksissa käydään kattavasti läpi mielenterveydelliset asiat, ei siellä teinitytöt pääse korjausprosessiin sen takia että tissit ja menkat ahdistaa.

Ehkä jotkut yksittäiset pääsee noiden seulojen läpi.

En toisaalta ihmettele kommenttiasi, ainahan poikkeavia on parjattu hulluiksi. Vieläkin löytyy ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuskin johtuu jostain lapsuuden traumoista ja että siitä voi parantua.

Transsukupuolisille vaan ne mt-hoidot eivät ole tepsineet. Ei korjauskaan kaikkia onnelliseksi tee, mutta pitäisikö se kieltää muutamien yksilöiden takia kaikilta? Laitokseen vaan kun haluavat tappaa itsensä, vaikka useimmat kokevat eheytyvänsä korjausten avulla.

Olen eri, mutta tälläkin palstalla moni muusu on uhriutunut siitä kuinka haluamiensa hoitojen saamiseksi on pitänyt esittää transia, muuten olisi saanut itselle sopivampaa hoitoa. Niin.... Että vaikka näitä hoitoja yritetään tarjota niille, joille ei parempaakaan/toimivampaakaan apua ole vielä keksitty, niin moni, jolle olisi terveempää tarjota muunlaista apua onnistuu pelleilemään itselleen haitallisia hoitoja nykysysteemin läpi. Kyllä näitä hoitoja saa ihan perustellusti kritisoida, nämä "kattavat ja tiukat" seulat kun ei sitä oikeasti ole. Ei tarvitse olla edes Einstein, riittää, että on hullu, että keksii mistä naruista vetää varsinkin kun nykyään on somet ym., mitä kautta löytyy neuvontaa prosessin vauhdittamiseksi "sano näin, älä näin".

Mitä itse olen somea katsellut, yleisin neuvo on olla pyytämättä neuvoa ja mennä sinne omana itsenään, koska lääkärit näkevät sen läpi. Ja tutkimuksiin kuuluu tutkia onko toisella vakavia mielenterveysongelmia, joten hulluus ei sentään riitä.

Ilmeisesti nämä muuntautujamuusut tällä palstalla ovat sitten valehdelleet valehdelleensa? Niinkö?

On kyllä siis totta, että osa on joutunut valehtelemaan olevansa transsukupuolisia saadakseen rintojen poiston.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan nyt esimerkki.

Miten jos on ihan normitilanne oikeassa elämässä, ei missään keskusteluissa.

Jossain tilanteessa olisi nainen tai naisia, se cis ja trans.

Voisiko molempia kutsua vain naiseksi?

Voisiko esimerkiksi sanoa, että naiset tulevat tälle puolelle ja miehet tälle puolelle tms.

No, se cis ei loukkaantuisi. Mutta loukkaantuisiko se transnainen?

Tai korjaisi, että olen trans?

Miten normitilanteissa siis käytäntö toimii?

Ainakin BB-talossa Kevin loukkaantui, kun Jukka sanoi jotain väärin, tietty se nyt ei ole normitilanne, mutta kuitenkin oli tavallinen keskustelutilanne.

Transnaiset nimenomaan haluavat, että heitä kutsutaan naisiksi, koska he ovat naisia.

Kevin on muunsukupuolinen, ei trans.

No joo, jatketaan sitten spekulointia. Jos on sama tilanne kuten edellä ja joukossa on myös muunsukupuolinen tai muu sukupuolisia ja he näyttävät joko miehiltä tai naisilta, ei siis eroa ole selkeästi.

Jos tässä tilanteessa sanotaan, että miehet tulee tänne ja naiset menee tuonne, miten tilanne menisi?

Olen eri, mutta siksihän tästä asiasta keskustellaan, ettei tuota kysymystä esitettäisi, koska muunsukupuoliselle se on aika vaikea tilanne. Jos pyydettäisiin heterot toiseen huoneeseen ja homot toiseen, minne bi:t menevät?

Kaljalle. 😂 No ei vaan. Mutta onhan tämä nyt mennyt ihan naurettavaksi, että voiko tässä enää muuta kuin vitsailla?

-Bi