Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.

Ihminen, joka ei tiedosta yhtään mitä ympärillä tapahtuu, ei seuraa uutisia, ei tiedä merkittäviä henkilöitä (paitsi jotkut BB-voittajat ja Kardashianit). Muutenkin tällaisia elämän kannalta välttämättömiä asioita on vaikeaa ymmärtää esim. vakuutukset, veroasiat jne.

Lukee ja kirjoittaa huonosti ja kannattaa PS.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelee ja luulee, ettei muut tajua.

Mulla tää ihan sama käsitys.

Kaveri on sellainen, että aikalailla kaikki mitä se suustaan päästää on valhetta, jolla asiat muokataan itselle edullisemmiksi.

Ensin ihmettelin, että miten ihmeessä se voi edes kuvitella ihan läpinäkyvien valheiden menevän mulle läpi. Kunnes tutustuin sukuunsa, ja totesin, että sehän on ihan koko suvun tapa. Siellä valehdellaan ristiin rastiin ja sitä kutsutaan totuudeksi ja rehellisyydeksi. Kaverini on nut sitten saanut oppua, että muut ihmiset eivät ole ihan niin tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Ok itse olen omassa työssäni tavannut ihmisiä, jotka hyvin menestyneet elämässään, jotkut jopa poikkeuksellisen älykkäitä ihan tutkitustikin. Mutta silti heille saattaa yksinkertaiset käytännön asiat olla aivan hepreaa. Olen ajatellut niin, että heillä ei vaan ole ollut kiinnostusta miettiä näitä käytännön asioita. Eivät koe niitä mielekkäiksi. Sanotaan nyt esimerkiksi vaikka erilaiset hygieniaan liittyvät asiat.

Tyhmähän ei itse tajua olevansa tyhmä, vaan usein päinvastoin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.

No kyllä se kertoo siitä, että lukeminen ja tiedon omaksuminen on useimmille luontevaa, ja myös analysointi. Pitkäjänteisyydestä.

Mutta kuten tässäkin keskustelussa todettu, se ei kerro kaikesta.

Lähisukulaiseni joi aivonsa pilalle, nyt raitistunut. Ennen huippuälykäs, pohdiskeli asioita monelta kantilta, niin kuin yllä moni on kuvaillut. Ei niellyt sellaisenaan yleistäviä väittämiä, kuten että jenkit ovat sellaisia tai tällaisia, vaan pohdiskeli, että Amerikkaankin sopii paljon monenlaisia ihmisiä. Matkusteli paljon ja tykkäsi tutustua uusiin ihmisiin. Käytiin yhdessä kiinnostavia keskusteluja ihmiselämästä.

Hänen vähittäinen tyhmistymisensä muistuttaa karmivan paljon sitä tieteisnovellia ”Kukkia Algernonille”, missä vähälahjainen laboratorioapulainen huijataan koekaniiniksi ottamaan älykkyyslääkettä. Hän muuttuu huippuälykkääksi, mutta teho hiipuu ja hän vähitellen palaa omaksi itsekseen. Tämä sukulaiseni nykyään pystyy juttelemaan vain ihan päivittäisistä asioista kuten säästä ja kaupassakäynnistä. Hän on myös alkanut toistaa joiltain tutuilta kuulemiaan väitteitä esim Kiinassa (tai lisää tähän haluamasi maa) kaikki tekevät näin tai noin. Kun yrittää vähän haastaa, että Kiinassa on miljardi ihmistä, ne eivät mitenkään kaikki voi olla samanlaisia, niin ei mitään vastakaikua. Myös sellaisia semi-r***sistisia väittämiä on tullut, ja hän oli ennen aivojensa tuhoa hyvin avarakatseinen ihminen eikä ollenkaan ennakkoluuloinen eri kulttuuria edustavia ihmisiä kohtaan.

Mitään filosofisia pohdintoja ei enää voi käydä. Vain ruuasta, säästä, tv-ohjelmista, iltapäivän suunnitelmista voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yhdys sanat ja oikein kirjoitus eivät ota onnistuakseen

Yksi tyhmyyden merkeistä on se, että pitää yhteenkirjoitustaitoa näyttönä älykkyydestä.

Niin, jos vaikka on lukihäiriö? Toiset eivät pysty asettumaan toisen asemaan. Sekin on tietynlaista älykkyyden puutetta.

A) lukihäiriö ei ilmene yhdyssanaongelmina vaan puuttuvina ja ylimääräisinä kirjaimina ja niiden vääränä järjestyksenä. Lauseista voi myös puuttua sanoja.

B) empatiakyky ei korreloi älykkyyden vaan kääntäen sosiopatian kanssa.

C) älykäs hahmottaa hyvin merkkijonot ja kokonaisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.

Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta. 

Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)

Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa. 

Ei sitä oikein huomaa mitenkään päälle päin. Ainoastaan sen että ärsyyntyy toisen tyhmyydestä. Kaikista ahdistavinta on ärsyyntyä tyhmästä ja tiedostaa sen ettei kykene tuhoamaan tyhmää, koska tyhmä on todennäköisesti tuhovoimaisempi voimankäytöltään.

Se provosoi ja sitten tulee paha mieli, kun pitää vain hyväksyä tyhmä ihminen ja tuntea siitä tyhmää oloa että tyhmä todennäköisesti tekisi hyvin helposti selvää älykkäämmästä.

Esimerkkinä minä. Minut on niin monet tyhmät pistäneet nippuun ja aina, lähes aina minun pitää avautua tyhmille ja ottaa heiltä pataan :( Se tekee kipeää.

Vaikea sanoa kun on niin monenlaista älykkyyttä.

Ihan eri asia että on matala ÄÖ kuin ettei ole tunneälykäs tai ymmärrä vaikka sarkasmia.

Ensimmäisenä nyt tulee mieleen sellainen yksinkertaisuus, ei ole esim, ongelmanratkaisukykyä.

Myös ettei ole liian naiivi ja pystyy muuttamaan mielipidettään ovat mielestäni tietynlaista älykkyyttä ja kypsyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.

Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta. 

Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)

Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa. 

Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.

Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yhdys sanat ja oikein kirjoitus eivät ota onnistuakseen

Yksi tyhmyyden merkeistä on se, että pitää yhteenkirjoitustaitoa näyttönä älykkyydestä.

Niin, jos vaikka on lukihäiriö? Toiset eivät pysty asettumaan toisen asemaan. Sekin on tietynlaista älykkyyden puutetta.

A) lukihäiriö ei ilmene yhdyssanaongelmina vaan puuttuvina ja ylimääräisinä kirjaimina ja niiden vääränä järjestyksenä. Lauseista voi myös puuttua sanoja.

B) empatiakyky ei korreloi älykkyyden vaan kääntäen sosiopatian kanssa.

C) älykäs hahmottaa hyvin merkkijonot ja kokonaisuudet.

Ok, entä jos suomenkieli on vasta viides opittu kieli ja siksi yhdyssanat vaikeita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yhdys sanat ja oikein kirjoitus eivät ota onnistuakseen

Yksi tyhmyyden merkeistä on se, että pitää yhteenkirjoitustaitoa näyttönä älykkyydestä.

Niin, jos vaikka on lukihäiriö? Toiset eivät pysty asettumaan toisen asemaan. Sekin on tietynlaista älykkyyden puutetta.

Älykkyysosamääräni on 135+, mutta kun tätä palstaa aloin lukemaan, en osannut edes yhdyssanoja. Sekin on opittu taito, joka unohtuu, jos ei käytä. Ulkomailla asuneena voin sanoa saman jopa suomenkielentaidostani yleisesti, vaikkakin puhekielen unohtuminen rajoittuu lähinnä sanavaraston suppenemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys.

Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.

Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".

Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.

En näe asiaa noin.

Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.

Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.

Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.

Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).

Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.

Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta. 

Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)

Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa. 

Eräässä maailman huippuyliopistoistakin on alle 100 älykkyysosamäärän opiskelijoita, tosin rotupolitiikka saatta olla olennainen tekijä siinä... Suomen yliopistoissa on taatusti joitakin alle 90 ÄO:n opiskelijoita, siitä olen varma. Alle 90 lähes neljännes suomalaisista.

eri

Uskoo jatkuvaan väestöräjähdykseen, vaikka todisteet puhuvat sitä vastaan. Syntyvyys on tosiasiassa romahtanut sitten 1960-luvun puolenvälin lähes jokaisessa maailman maassa. Keskimääräinen ihminen hankkii 2,5 lasta. Otsikon kaltainen ihminen kuitenkin vaahtoaa maailman tuhosta liikakansoituksen keinoin ja leveilee sillä, että tähän perustuen hän on parempi ihminen ollessaan lapseton "tästä syystä".

Vierailija kirjoitti:

Lukee ja kirjoittaa huonosti ja kannattaa PS.

Eikä osaa sijamuotoja tai lyhenteitä...

Vierailija kirjoitti:

Tyhmähän ei itse tajua olevansa tyhmä, vaan usein päinvastoin!

Totta. Terveen ja älykkään merkki on tajuta oma rajallisuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttää alkoholia. Ei voi olla kovin älyllä siunattu jos tykkää lamaannuttaa aivosolujaan hermomyrkyllä.

Päin vastoin. Kun aivot käyvät kovemmilla kierroksilla, alkoholi on hyvä itsehoitolääke sekä turruttamaan häiritsevän vilkasta ajatustoimintaa että myöskin madaltamaan omaa tasoa niin, että sosiaalinen kanssakäyminen tavisten kanssa on helpompaa. Huippuälykäs ei kestä selviä keskivertoälykkäitä, koska se on saman tuntuista kuin keskivertoälykkäälle keskellä laumaa umpihumalaisia tokkuraisia. Pelkkiä idiootteja ympärillä, ei sellaista jaksa kauaa kerrallaan, saati koko elämää. Tukevassa kännissä onkin enemmän samalla tasolla ja kaikki mukavampaa. 

T. Juoppo, joka pitää itseään älykkäänä? :D

Paskapuhetta. Älykkäät juovat määrällisesti vähemmän.

Olen huippuälykäs ja juon paljon. En omasta mielestäni vaan tosiasiallisesti. Se ei kuitenkaan ole mikään todiste. Jos sun argumentaatio on tasoa "paska", niin minä vetoan tieteellisiin tutkimustuloksiin: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/alykas-ihminen-juo-enemman-alkoholia-k…

Ehkä tuokin kertoo älykkyyksistämme, millaisin perustein väitämme asioita. :D

Niin, tuossa oli tutkittu brittejä, kun itse taas mainitsin suomalaisia koskevasta. :)