Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?

Siitä ettei tiedä miten keskiarvo ja keskiverto eroaa toisistaan.

Se on kyllä totta, että tämä on tosi moniulotteinen aihe! Mutta siksi niin mielenkiintoinen myös. Kukapa ei haluaisi olla älykäs? Vaan eivät kaikki ole. Mutta kai älykkyyttäkin voi jonkin verran kehittää? Miten paljon älykkyysosamäärää voi ”nostaa” esim jollain harjoituksilla tai opiskelulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvä ensin määritellä, millaisesta älykkyydestä nyt puhutaan. Älykkyyttä on monenlaista. Voit olla vaikka matetamaattisesti todella älykäs, mutta sosiaaliset tilanteet eivät oikein luonnistu. Tai päinvastoin. Jotkut loistavat teoreettisessa aineissa, mutta käytännön asiat eivät onnistu. Toiset taas ovat enemmän käytännön tyyppejä, mutta vaikka historia tai biologia ei tartu oikein päähän. Eli voit olla niin sanotusti tyhmä jossain asiassa, mutta toisessa asiassa taas loistaa.

Eiköhän tässä puhuta ns. yleisälykkyydestä, jota Mensan testikin testaa. Sitä omaavat ovat hyvin usein lahjakkaita monilla eri osa-alueilla.

Mensan testi testaa vain tietynlaista älykkyyttä. Jos esimerkiksi seurasi tämän kauden Big Brotheria, näkihän sen, ettei Mensan jäsenyys takaa esimerkiksi sosiaalista älykkyyttä tai tunneälyä. Eeva-Leena oli läpäissyt Mensan testin, mutta hän on jopa itse sanonut, että hänen on vaikea lukea toisten eleitä ja ilmeitä. Toki osa on älykkäitä monella eri alueella. Kannattaa tutustua moniälykkyysteoriaan.

Ei tietenkään takaa, mutta todennäköisyys omata niitä on suurempi testissä pärjäävillä. Ns. sosiaalinen älykkyys on pitkälti opittavissa, eikä vaadi korkeaa äo:ta. Eeva-Leena ei edusta kaikkia Mensan jäseniä, ainoastaan itseään. Ehkä hän on asperger/omaa piirteitä, josta syystä on vaikeuksia tulkita muita. Moni älykäs on nimenomaan lahjakas monilla eri osa-alueilla, yleisälykkyyden testaaminen ja sen olemassaolo ei välttämättä sulje mitenkään moniälykkyysteoriaa pois. Tiedän monia Mensan jäseniä, jotka ovat nimenomaan monilahjakkaita. Kapea-alaisesti älykkäitä vähemmän ja tuntuu, että usein juuri esim. aspergerit menevät siihen kategoriaan.

Enhän minä ole väittänyt, että Mensan testin läpäiseminen sulkee muut älykkyyden osa-alueet pois. Mensan testi testaa kuitenkin edelleen vain tietynlaista älykkyyttä (matemaattis-loogista), joka on joillekin vaikeaa myöntää. Toin vain esiin, että olisi hyvä määritellä, mistä älykkyydestä puhutaan ja että se, että on älykäs tietyllä alueella, ei tarkoita, että on älykäs muillakin osa-alueilla. Toki monet ovat ja niillä on korrelaatio keskenään, mutta eivät kaikki. Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita tietyissä asioissa, mutta huonompia jossain toisessa. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Miten sinun itsesi tai muiden on niin vaikea ymmärtää asiaa? Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä, joka korreloi vahvasti jokaisen älykkyyden eri osa-alueen kanssa. Ei tosiaan mitään pelkkää matemaattis-loogista. Tämä tieto löytyy netistä mm. Mensan omiltakin sivuilta. Kuinka tyhmä pitää olla, että jankuttaa aina vastaan samaa vanhaa väärää käsitystä?

Ei, se mittaa pelkästään loogista päättelykykyä ja kertoo jotakin sun kongitiivisista kyvyistä. Olen tehnyt testin ja olen selvästi keskivertoa älykkäämpi tämän osalta. Siinä ei kuitenkaan kysytä mitään tunteista, sosiaalisista tilanteista ja testata vaikka liikunnallisia ominaisuuksia. Toki näillä on edelleenkin korrelaatio keskenään (mitä en ole missään vaiheessa kieltänyt), mutta se ei tarkoita automaattisesti sitä, että jos pärjää Mensan testissä, olet myös vaikka tunneälykäs. Näitä esimerkkejä löytyy ihan tosielämästä.

Kaikki tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, miten älykkyyttä mitataan, mitä siihen kuuluu ja sen määritteleminen ei oo yksiselitteistä. Tää on oikeesti tosi moniulotteinen aihe.

Muiden tyhmäksi nimittely ei oo kovin älyllistä keskustelua.

Varmaan siksI, koska tunteet, sosiaaliset taidot tai liikunnallisuus ei kerro juuri mitään älykkyydestä. On eri asia olla hyvä jossain kuin älykäs.

Ja hyvin monet, jotka ovat lahjakkaita jossain ovat sitä monessa muussakin asiassa. Tämä ilmeisesti sitten sinulle tarkoittaa älykkyyttä, jos kerran tämän hetken tiedon mukaan älykkyyden testaamiseen tarkoitetut testit eivät siitä sinun mukaasi kerro. :D Olet varmasti todella älykäs, kun tiedät aiheesta enemmän ja mielipiteesi on ainoa ja oikea, parempi kuin asiantuntijoilla.

Miksi edes pitäisi olla tunne”älykäs”, jos on muuten älykäs? Ei tunne”älykkyys” ole mitenkään parempi ominaisuus vaan molemmissa on omat hyvät, erilaiset puolensa. Suuri osa älykkäistä on silti edelleen myöskin tunne”älykkäitä”.

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä totta, että tämä on tosi moniulotteinen aihe! Mutta siksi niin mielenkiintoinen myös. Kukapa ei haluaisi olla älykäs? Vaan eivät kaikki ole. Mutta kai älykkyyttäkin voi jonkin verran kehittää? Miten paljon älykkyysosamäärää voi ”nostaa” esim jollain harjoituksilla tai opiskelulla?

Veikkaisin, että max. kymmenisen pistettä keskimäärin.

Mites eikös kautta historian ihmisen älykkyysosamäärä ole kokoajan noussut? Vai olenko väärässä? Ja muistan lukeneeni, että nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa uusi sukupolvi olisi ”tyhmempi” kuin edellinen. Muistako väärin?

Käynyt amiksen raksalinjan tai datanomikoulun.

Se on kyllä huomattu, että monet jotka ovat lahjakkaita jossakin, ovat usein lahjakkaita myös useassa muussakin asiassa. Esim jos on vaikka matemaattisesti lahjakas, niin saattaa olla myös musikaalisesti, kielellisesti ym lahjakas. Tämän lisäksi voi olla myös tunneälykäs ja sosiaalisestikin vielä hyvin älykäs.

Aika moni täällä vaikuttaisi olevan sitä mieltä että jos älykkyysosamäärä on korkea, ja etenkin jos on erittäin lahjakas matemaattisesti, niin sitten ei voi olla kovin tunne- tai sosiaalisesti älykäs. Sellaisia pidetään ylipäänsä jotenkin sosiaalisesti kömpelöitä jopa.

Johtuiskohan kuitenkin siitä mitä joku aiemmin sanoi, että usein keskivertoa älykkäämpiä saatetaan pitää jopa tyhminä, koska ihmiset eivät itse ole tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään heidän juttujaan?

Vierailija kirjoitti:

Mites eikös kautta historian ihmisen älykkyysosamäärä ole kokoajan noussut? Vai olenko väärässä? Ja muistan lukeneeni, että nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa uusi sukupolvi olisi ”tyhmempi” kuin edellinen. Muistako väärin?

Et muista. ÄO kehitettiin aivojen kehityshäiriöiden diagnoosivälineeksi ja sellaisena se toimiikin ihan hyvin. Kun elintaso nousee ja terveys nousee, aivojen suorituskyky nousee. Niin paljon kuin ÄO-tyypit haluaisivatkin uskoa muuta, myös koulutus vaikuttaa siihen. Elintaso, terveys ja koulutus ovat nousseet länsimaissa tasaisesti. 80-luvun alusta tehty oikeistolainen talouspolitiikka on johtanut eriarvoisuuden kasvuun ja yleisen elintason laskuun ja ÄO-kehitys näyttäisi pienellä viiveellä olevan myös kääntymässä. Suomessa tämä nähdään pisa-tuloksista ja intin soveltuvuuskokeista. Huippu oli 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Tässäpä nyt muutamia äkkiseltään mieleen juolahtaneita tyhmän ihmisen merkkejä.

Rasismi. Itsekäs liikkennekäyttäytyminen. Kaksinaamaisuus. Pitää häntä alemman koulutuksen käyneitä myös ihmisinä alempi-arvoisempina ja tyhmempinä. Ylipäänsä ihmisarvon lokeroiminen eriarvoisesti esim. mielenterveyssairaudet, päihderiippuvuudet, vanhukset, kehitysvammaiset. Tekee toistesta ihmisestä lopullisen arvion ensivaikutelman perusteella. Toisten julkinen nolaaminen, kiusaaminen. Väkivallan ihannointi, pitää turpaanvetoa ultimaalisena voittona. Pitää omia tarpeitaan muiden ihmisten sekä yhteisen hyvän yläpuolella, eli yleinen itsekeskeisyys. Ja niin edelleen.

Miten selität n atsijohtajat, kellä oli poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä? Eikös H itlerilläkin ollut korkea ÄO? Ei rasismi kerro älykkyydestä, ehkä enemmän sydämen sivistyksestä tai sen puutteesta.

Älykäs ei todellakaan ole = hyvä ihminen !!

Voidaanko ajatella, että tyhmyys on vastakohta viisaudelle? Mitä tyhmyys, tai viisaus oikeastaan ovat? Jos teemme jonkun asian jonkun mielestä tyhmästi, onko se oikeasti tyhmyyttä, vai tietämättömyyttä?

Mielestäni tyhmyys on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Ainoa asia, jossa viisaat ja tyhmät todellakin eroavat toisistaan on virheet. Virheet, joita teemme elämässä (ihmissuhteissa, elämässä, arjessa, työssä) viisas vähintään ottaa opikseen virheistä ja seuraavan kerran osaa toimia "oikealla" tavalla, tyhmä taas huomaa olevansa samassa tilanteessa kerta toisensa jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä huomattu, että monet jotka ovat lahjakkaita jossakin, ovat usein lahjakkaita myös useassa muussakin asiassa. Esim jos on vaikka matemaattisesti lahjakas, niin saattaa olla myös musikaalisesti, kielellisesti ym lahjakas. Tämän lisäksi voi olla myös tunneälykäs ja sosiaalisestikin vielä hyvin älykäs.

Aika moni täällä vaikuttaisi olevan sitä mieltä että jos älykkyysosamäärä on korkea, ja etenkin jos on erittäin lahjakas matemaattisesti, niin sitten ei voi olla kovin tunne- tai sosiaalisesti älykäs. Sellaisia pidetään ylipäänsä jotenkin sosiaalisesti kömpelöitä jopa.

Johtuiskohan kuitenkin siitä mitä joku aiemmin sanoi, että usein keskivertoa älykkäämpiä saatetaan pitää jopa tyhminä, koska ihmiset eivät itse ole tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään heidän juttujaan?

Musta se johtuu siitä että ne matemaattisesti lahjakkaat jotka ovat myös sosiaalisesti älykkäitä eivät vaikuta älykkäiltä koska ovat usein mukavia eivätkä mainosta asiaa tai koe tarvetta todistella kaikille olevansa heitä fiksumpi. Naisten kognitiivinen profiili on tyypillisesti miehiä tasaisempi ja sosiaalinen älykkyys korkeampi, joten matemaattisesti ja sosiaalisesti lahjakkaat ovat usein naisia. Tämä tekee erityisesti monille miehille täysin mahdottomaksi uskoa että kyseessä voisi olla matemaattisesti lahjakas ihminen. Ei siksi etteikö tämä periaatteessa olisi heistä mahdollista, mutta kukaan nainen ei vaan koskaan vaikuta heistä siltä, he näkevät sen ensisilmäyksellä ja uskovat yleisestikin omaan oikeassa olemiseensa vahvasti.

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko ajatella, että tyhmyys on vastakohta viisaudelle? Mitä tyhmyys, tai viisaus oikeastaan ovat? Jos teemme jonkun asian jonkun mielestä tyhmästi, onko se oikeasti tyhmyyttä, vai tietämättömyyttä?

Mielestäni tyhmyys on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Ainoa asia, jossa viisaat ja tyhmät todellakin eroavat toisistaan on virheet. Virheet, joita teemme elämässä (ihmissuhteissa, elämässä, arjessa, työssä) viisas vähintään ottaa opikseen virheistä ja seuraavan kerran osaa toimia "oikealla" tavalla, tyhmä taas huomaa olevansa samassa tilanteessa kerta toisensa jälkeen.

Hyvä pointti. Pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitetaan tyhmällä, ja kyllä se enemmän viisaan kuin älykkään vastakohta minunkin mielestäni on. Älykkään vastakohta on sitten joku tukea tarvitseva tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäpä nyt muutamia äkkiseltään mieleen juolahtaneita tyhmän ihmisen merkkejä.

Rasismi. Itsekäs liikkennekäyttäytyminen. Kaksinaamaisuus. Pitää häntä alemman koulutuksen käyneitä myös ihmisinä alempi-arvoisempina ja tyhmempinä. Ylipäänsä ihmisarvon lokeroiminen eriarvoisesti esim. mielenterveyssairaudet, päihderiippuvuudet, vanhukset, kehitysvammaiset. Tekee toistesta ihmisestä lopullisen arvion ensivaikutelman perusteella. Toisten julkinen nolaaminen, kiusaaminen. Väkivallan ihannointi, pitää turpaanvetoa ultimaalisena voittona. Pitää omia tarpeitaan muiden ihmisten sekä yhteisen hyvän yläpuolella, eli yleinen itsekeskeisyys. Ja niin edelleen.

Miten selität n atsijohtajat, kellä oli poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä? Eikös H itlerilläkin ollut korkea ÄO? Ei rasismi kerro älykkyydestä, ehkä enemmän sydämen sivistyksestä tai sen puutteesta.

Älykäs ei todellakaan ole = hyvä ihminen !!

Vuonna 2019 rasismi kertoo fake newsiin uskomisesta mikä kertoo tyhmyydestä.

Mistä tunnistaa sosiaalisesti älykkään ihmisen?

Ulkonäöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tunnistaa sosiaalisesti älykkään ihmisen?

Vierailija kirjoitti:

Mistä tunnistaa sosiaalisesti älykkään ihmisen?

Voiko esim ujo tai introvertti olla sosiaalisesti älykäs? Itse jotenkin yhdistän sosiaaliseen älykkyyteen sellaisen, että osaa vaikkapa huomioida kanssaihmisiä, saa porukassa aikaan sellaista hyvää fiilistä, uskaltaa murtaa jään jossain kiusallisissa tilanteissa..

Tyhmiä ihmisiä on niin monenlaisia.. Tajuaako joku olevansa itse keskivertoa tyhmempi?

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä huomattu, että monet jotka ovat lahjakkaita jossakin, ovat usein lahjakkaita myös useassa muussakin asiassa. Esim jos on vaikka matemaattisesti lahjakas, niin saattaa olla myös musikaalisesti, kielellisesti ym lahjakas. Tämän lisäksi voi olla myös tunneälykäs ja sosiaalisestikin vielä hyvin älykäs.

Aika moni täällä vaikuttaisi olevan sitä mieltä että jos älykkyysosamäärä on korkea, ja etenkin jos on erittäin lahjakas matemaattisesti, niin sitten ei voi olla kovin tunne- tai sosiaalisesti älykäs. Sellaisia pidetään ylipäänsä jotenkin sosiaalisesti kömpelöitä jopa.

Johtuiskohan kuitenkin siitä mitä joku aiemmin sanoi, että usein keskivertoa älykkäämpiä saatetaan pitää jopa tyhminä, koska ihmiset eivät itse ole tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään heidän juttujaan?

Juuri noin se on. Jotkut täällä eivät näytä ymmärtävän mitään koko aiheesta. Nuo kapea-alaisesti lahjakkaat ”tunnevammaiset” joihin täällä jatkuvasti viitataan, ovat luultavasti aspergerejä, joita älykkäistä on vain hyvin pieni osa. Joten aika tyhmää vetää mukaan joku ääriesimerkki. Moni keskiverto tai sitä tyhmempi saattaa myös pitää itseään huomattavasti älykkäämpää virheellisesti outona tai tyhmänä. Suurin osa älykkyystesteissä pärjäävistä on monilahjakkaita ja sosiaalisesti vähintäänkin ”normaaleja”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tunnistaa sosiaalisesti älykkään ihmisen?

Voiko esim ujo tai introvertti olla sosiaalisesti älykäs? Itse jotenkin yhdistän sosiaaliseen älykkyyteen sellaisen, että osaa vaikkapa huomioida kanssaihmisiä, saa porukassa aikaan sellaista hyvää fiilistä, uskaltaa murtaa jään jossain kiusallisissa tilanteissa..

Tottakai voi, luulisi olevan selvää kaikille normaaliälyisille.