Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?

Sanoo kaiken ääneen minkä ajattelee.

Varsinkin kaiken negatiivisen toisista ihmisistä.

Nimittelee ja diagnosoi rohkeasti muita omien väärien johtopäätösten mukaan.

Ei ymmärrä ajatella asioita monelta eri näkökulmalta. Eikä voi ymmärtää mistä jotkut asiat oikeasti johtuvat. Ei Ajattele paljoa ja ei ole tilannetajua. Ei löydä itsestään mitään virheitä. Vaan syy on aina muissa ihmisissä.

Ei ymmärrä, että mitä hän tekee toiselle sen hän tekee syvimmiltään itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Koska ÄO 80 on poikkeuksellisen alhainen, ja sillä pitäisi olla jo vaikeuksia selviytyä peruskoulun oppimäärästä. Noin alhainen lukema on myös melko harvinainen, 7% väestöstä voidaan luokitella heikkolahjaisiksi. 5 pinnan poikkeama keskiarvosta on ihan eri asia kuin 20. ÄO 120 on hyvä tulos, 100 keskiarvo, yli 130 neron ÄO, mutta 80 paikkeilla olevat eivät selviä samoista asioista kuin 100 paikkeilla olevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Ai nyt proffien ÄO on jo pudonnut 95 pinnan tienoille. Viimeksi väitit, että 110 olisi ollut keskimääräisen yliopistoproffan tulos. Alle 70 ÄO:llä varustettu on laitoskamaa ja kehári, 70-85 ÄO:t luokitellaan heikkolahjaisiksi, joilla oppimisvaikeuksia alaluokilta alkaen, lukio on heille mahdotonta, erityisamiksesta voivat selviytyä mukautettuna. 100 on normaali lukema, mutta monet yo-alat vaativat vähän ylempää lukemaa. Eivät ne ÄO-testit mitään jumálan sanaa ole, tulos voi vaihdella samalla henkilöllä suoriutumiskyvyn mukaan. Mutta selkeästi normaalin älykkyyden alapuolelle jäävät Forest Gumpit (arvioitu ÄO 75) eivät Suomen systeemissä pääse sisään yliopistoon, koska täällä pitää olla jotain näyttöä opiskelukyvystä, joko yo-kirjoitusten arvosanoissa tai pääsykokeessa. Suvulla, rahalla tai pallopeleillä ei ole Suomessa merkitystä.

Äänestää Perussuomalaisia... ja ei tämänkään sanominen omalla naamalla olisi fiksua, koska maalitus, mutta näin anonyymisti se onnistuu :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Ai nyt proffien ÄO on jo pudonnut 95 pinnan tienoille. Viimeksi väitit, että 110 olisi ollut keskimääräisen yliopistoproffan tulos. Alle 70 ÄO:llä varustettu on laitoskamaa ja kehári, 70-85 ÄO:t luokitellaan heikkolahjaisiksi, joilla oppimisvaikeuksia alaluokilta alkaen, lukio on heille mahdotonta, erityisamiksesta voivat selviytyä mukautettuna. 100 on normaali lukema, mutta monet yo-alat vaativat vähän ylempää lukemaa. Eivät ne ÄO-testit mitään jumálan sanaa ole, tulos voi vaihdella samalla henkilöllä suoriutumiskyvyn mukaan. Mutta selkeästi normaalin älykkyyden alapuolelle jäävät Forest Gumpit (arvioitu ÄO 75) eivät Suomen systeemissä pääse sisään yliopistoon, koska täällä pitää olla jotain näyttöä opiskelukyvystä, joko yo-kirjoitusten arvosanoissa tai pääsykokeessa. Suvulla, rahalla tai pallopeleillä ei ole Suomessa merkitystä.

Pelkkää omaa mutuiluasi sekä jo kumoamani väärintulkinnan toistoa eli nyt jo tietoista valehtelua. Alkaa epätoivo puskea läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Ai nyt proffien ÄO on jo pudonnut 95 pinnan tienoille. Viimeksi väitit, että 110 olisi ollut keskimääräisen yliopistoproffan tulos. Alle 70 ÄO:llä varustettu on laitoskamaa ja kehári, 70-85 ÄO:t luokitellaan heikkolahjaisiksi, joilla oppimisvaikeuksia alaluokilta alkaen, lukio on heille mahdotonta, erityisamiksesta voivat selviytyä mukautettuna. 100 on normaali lukema, mutta monet yo-alat vaativat vähän ylempää lukemaa. Eivät ne ÄO-testit mitään jumálan sanaa ole, tulos voi vaihdella samalla henkilöllä suoriutumiskyvyn mukaan. Mutta selkeästi normaalin älykkyyden alapuolelle jäävät Forest Gumpit (arvioitu ÄO 75) eivät Suomen systeemissä pääse sisään yliopistoon, koska täällä pitää olla jotain näyttöä opiskelukyvystä, joko yo-kirjoitusten arvosanoissa tai pääsykokeessa. Suvulla, rahalla tai pallopeleillä ei ole Suomessa merkitystä.

Pelkkää omaa mutuiluasi sekä jo kumoamani väärintulkinnan toistoa eli nyt jo tietoista valehtelua. Alkaa epätoivo puskea läpi.

No jos sä olet päässyt yliopistoon, kuten väitit, niin ehkä keharikin sinne sit pääsee 🤔

Taisi se sulta jäädä kesken, kun mikä tahansa netistä luettu höpöpöpö uppoaa, etkä vieläkään edes tutkimusta esitelmästä erota.

Mä olen Mensan testien mukaan keskivertoa hieman älykkäämpi. En kyllä mielestäni olen mitenkään älykäs. Olen opiskeluissa ja työpaikoissa aina pärjännyt hyvin, mutta ei se mun  mielestä mitään kerro. Olen aina lukenut paljon kaikkea mahdollista ja uteliaana seuraan uutisia ympäri maailmaa, ehkä yleissivistys on aika laaja. 

 Olen 51v työtön ja pikkuhiljaa  alkoholisoitunut. 

Vierailija kirjoitti:

Öyhöttää suureen ääneen typeristä asioista.

Tässä huomaa että 9 ymmärtää, populistienemmistö ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Ai nyt proffien ÄO on jo pudonnut 95 pinnan tienoille. Viimeksi väitit, että 110 olisi ollut keskimääräisen yliopistoproffan tulos. Alle 70 ÄO:llä varustettu on laitoskamaa ja kehári, 70-85 ÄO:t luokitellaan heikkolahjaisiksi, joilla oppimisvaikeuksia alaluokilta alkaen, lukio on heille mahdotonta, erityisamiksesta voivat selviytyä mukautettuna. 100 on normaali lukema, mutta monet yo-alat vaativat vähän ylempää lukemaa. Eivät ne ÄO-testit mitään jumálan sanaa ole, tulos voi vaihdella samalla henkilöllä suoriutumiskyvyn mukaan. Mutta selkeästi normaalin älykkyyden alapuolelle jäävät Forest Gumpit (arvioitu ÄO 75) eivät Suomen systeemissä pääse sisään yliopistoon, koska täällä pitää olla jotain näyttöä opiskelukyvystä, joko yo-kirjoitusten arvosanoissa tai pääsykokeessa. Suvulla, rahalla tai pallopeleillä ei ole Suomessa merkitystä.

Minun ÄO:ni on testin mukaan 110 ja olen istunut SUUREN osan elämästäni vankilassa.

Ihmiset voivat kyllä olla hyvinkin epätasaisia älykkyysprofiilinsa suhteen. Ihminen voi esimerkiksi olla hyvin pikkutarkka, pedantti ja looginen, mutta samalla konkreettinen ja täysin kyvytön hahmottamaan kokonaisuuksia tai ajattelemaan asioita yleisluontoisella abstraktimmalla tasolla. Toinen taas voi olla vähän suurpiirteinen, mutta älyttömän hyvä hahmottamaan ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja tuottamaan uusia ideoita. Nämä kaksi todennäköisesti pitävät toisiaan molemmat tyhminä, eivätkä siedä toistensa seuraa, koska ajattelevat aivan eri tavalla. Toinen voi olla vikkelä-älyinen ja huolimaton, toinen huolellinen ja tarkka sekä hidasälyinen. On tärkeää oppia tunnistamaan, että toisen erilaisuus ei välttämättä ole tyhmyyttä, vaan erilainen tapa prosessoida asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Nats it saivat hyviä tuloksia ÄO-testeissä

Vain kolme 20:stä testatusta sijoittui älykkyydeltään keski-tasolle. Loput olivat joko hyvin tai erittäin älykkäitä.

Vaikka Göringin älykkyysosamäärä ei ollut joukon korkein, hän sai melko hyvän tuloksen, 138. Saman sai sodan jälkeen Hit lerin seuraajaksi Saksan johtoon noussut Karl Dönitz.

Kelley suoritti natseilla joukon kokeita. Hän muun muassa teetti heillä testin, jolla määritellään testattavan älykkyysosamäärä. Testi osoitti, että kolmella 21:stä syytetystä nats ista ÄO oli hieman yli 100 eli he olivat älykkyydeltään keskivertoja.

Loput Hitle rin entisistä käsikassaroista olivat joko "erittäin älykkäitä" tai "huippuälykkäitä”. Huippupisteet sai talousministeri ja pankinjohtaja Hjalmar Schacht, jonka älykkyysosamäärä oli 143.

Yleensä Albert Speeriä pidetään älykkäimpänä tuosta joukosta, vaikka hän ei saanutkaan korkeinta pistemäärää.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei tiedosta yhtään mitä ympärillä tapahtuu, ei seuraa uutisia, ei tiedä merkittäviä henkilöitä (paitsi jotkut BB-voittajat ja Kardashianit). Muutenkin tällaisia elämän kannalta välttämättömiä asioita on vaikeaa ymmärtää esim. vakuutukset, veroasiat jne.

Mulla on yksi tällainen ystävä joka elää aivan täydellisessä uutispimennossa, ja hänen kanssaan keskustelu on aina jotenkin raskasta kun joutuu selittämään asioita mitä kaikki muut kyllä tietävät. Veikkaan, että jos ottaisin nyt puheeksi postilakon, tämän henkilön ensimmäinen kysymys olisi että ai mikä postilakko kun en oo kuullutkaan. Ja on siis ihan nuori ihminen, en ymmärrä miten kaikkien huulilta olevilta asioilta voi välttyä niin tehokkaasti. 

Vierailija kirjoitti:

Keskustellessa tyhmän ihmisen tunnistaa siitä, että tämä ymmärtää sanomasi väärin ja alkaa väittää jotain tämän väärinymmärtämisen pohjalta. Tämä piirre korostuu, jos keskustelussa on mukana useampia keskustelijoita. Lisäksi tarttuu epäolennaisiin asioihin, kun ei ymmärrä, mikä kertomassasi on olennaista. On kärkäs väittämään vastaan, koska luulee tietävänsä ja olevansa oikeassa. Minulla oli tällainen puolituttu kaveri, jonka kanssa keskusteleminen otti koville em. syistä. Nyt hän onkin entinen puolituttu kaveri.

Psykologit ja muut ammattiauttajat ovat yleensä tuollaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei tiedosta yhtään mitä ympärillä tapahtuu, ei seuraa uutisia, ei tiedä merkittäviä henkilöitä (paitsi jotkut BB-voittajat ja Kardashianit). Muutenkin tällaisia elämän kannalta välttämättömiä asioita on vaikeaa ymmärtää esim. vakuutukset, veroasiat jne.

Mulla on yksi tällainen ystävä joka elää aivan täydellisessä uutispimennossa, ja hänen kanssaan keskustelu on aina jotenkin raskasta kun joutuu selittämään asioita mitä kaikki muut kyllä tietävät. Veikkaan, että jos ottaisin nyt puheeksi postilakon, tämän henkilön ensimmäinen kysymys olisi että ai mikä postilakko kun en oo kuullutkaan. Ja on siis ihan nuori ihminen, en ymmärrä miten kaikkien huulilta olevilta asioilta voi välttyä niin tehokkaasti. 

Ei se aina tyhmyyttä ole. Jotkut tekevät niin paljon töitä, etteivät ehdi seurata aikaansa. Tai jos on vaikka masentunut, voi joutua ihan mielenterveyden takia suojelemaan itseään uutisvirralta ettei masennu lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Ai nyt proffien ÄO on jo pudonnut 95 pinnan tienoille. Viimeksi väitit, että 110 olisi ollut keskimääräisen yliopistoproffan tulos. Alle 70 ÄO:llä varustettu on laitoskamaa ja kehári, 70-85 ÄO:t luokitellaan heikkolahjaisiksi, joilla oppimisvaikeuksia alaluokilta alkaen, lukio on heille mahdotonta, erityisamiksesta voivat selviytyä mukautettuna. 100 on normaali lukema, mutta monet yo-alat vaativat vähän ylempää lukemaa. Eivät ne ÄO-testit mitään jumálan sanaa ole, tulos voi vaihdella samalla henkilöllä suoriutumiskyvyn mukaan. Mutta selkeästi normaalin älykkyyden alapuolelle jäävät Forest Gumpit (arvioitu ÄO 75) eivät Suomen systeemissä pääse sisään yliopistoon, koska täällä pitää olla jotain näyttöä opiskelukyvystä, joko yo-kirjoitusten arvosanoissa tai pääsykokeessa. Suvulla, rahalla tai pallopeleillä ei ole Suomessa merkitystä.

Pelkkää omaa mutuiluasi sekä jo kumoamani väärintulkinnan toistoa eli nyt jo tietoista valehtelua. Alkaa epätoivo puskea läpi.

No jos sä olet päässyt yliopistoon, kuten väitit, niin ehkä keharikin sinne sit pääsee 🤔

Taisi se sulta jäädä kesken, kun mikä tahansa netistä luettu höpöpöpö uppoaa, etkä vieläkään edes tutkimusta esitelmästä erota.

Esität siis että tuo henkilöön menevä sössötyksesi on jotain tutkimusta? No ei, ei uppoa.

Ihminen joka valittaa koko ajan somessa että häntä pilkataan vaikka salaa selän takana pilkkaa itse muita kuitenkin (yksi bloggaaja toimii tällä tavoin) kerjää sääliä tyhjästä se on tyhmää. Jatkuva oman itsensä korostaminen somessa kaikin tavoin tyyliin "Minä nyt, minä tein, minä ja minun naamani, minä ja minun uudet huuleni pla pla) on mielestäni erittäin tyhmää ja kanamaista käytöstä. Kertoo paljon ihmisestä jos ei muuta sisältöä ole. Okei jos sinulla on uusi tukka se on kiva tiedota siitä ystävillesi, mutta koko maailma ei välttämättä halua nähdä botoxilla täytettyjä "luomu"huuliaisi tai rintojasi useiden kuvien kera. Tai ota sitten kuva niistä mutta täytyykö provosoida ja kerjäämällä kerätä kommentteja ja kehuja, tyhmien henkilöiden itsetunto koostuu täysin muiden kehuista ja tykkäyksistä, ilman niitä voi olla päivä pilalla. Usein tälläiset henkilöt vielä luulevat olevansa aitoja ja kadehdittuja raukkoja. En tiedä miten osa heistä käyttäytyy esim. baarissa mutta luultavasti tissit/perse tiskille meiningillä.

Pidän myös tyhmänä esim. lapsi joka ei opi tietyn ikäisenä vaikkapa 6v kokoamaan helppoa yksinkertaista palapeliä, jonka osaisi koota jo 3 vuotiaat, tosin silloin voi taustalla olla joku häiriö autismi tai muu. Vanhemmat jotka kieltävät asian ovat vielä tyhmempiä kuin lapsi joka ei opi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen älykkyysosamäärä oli Jeesuksella?

Tämähän oli vain puuseppä?

Autuaita ovat tyhmät sillä he taivaan perivät..

vai miten se nyt oli?

Uskonnot sopivat mainiosti kaikille vajaaälyisille luusreille, jotka eivät kykene ajattelemaan rationaalisesti ja loogisesti.

Sinäkin varmaan luulet ajattelevasi omilla aivoillasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:

https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer

Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti. 

Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf

Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:

Lääkärit 127

Sosiaalityö 121

Psykologit 155

Antropologit 147

Biologit 154

Teoreettinen fysiikka 158

Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D

Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.

Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.

Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu. 

Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.

Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.

Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen. 

Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.

Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa

a)oikeassaolostasi

b)ylivertaisesta älykkyydestäsi

c)jostainmuustamistä?

:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää. 

Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.

Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.

This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"

Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf

Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt. 

Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä. 

Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.

Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä. 

Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta. 

Koska ÄO 80 on poikkeuksellisen alhainen, ja sillä pitäisi olla jo vaikeuksia selviytyä peruskoulun oppimäärästä. Noin alhainen lukema on myös melko harvinainen, 7% väestöstä voidaan luokitella heikkolahjaisiksi. 5 pinnan poikkeama keskiarvosta on ihan eri asia kuin 20. ÄO 120 on hyvä tulos, 100 keskiarvo, yli 130 neron ÄO, mutta 80 paikkeilla olevat eivät selviä samoista asioista kuin 100 paikkeilla olevat.

80 tai alle on noin 10% väestöstä, kuten myös >= 120.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan käytännönkin työtehtävissä sen saattaa havaita.  Katsoin lievästi kehitysvammaisen lehtien haravointia. 

Kottikärryt olivat noin kymmenen metrin päässä lehtikasasta. Joka lapiollisen kiikutti kärryille sen sijaan että olisi hilannut kärryt lähemmäksi. 

Tämä on tietysti ääriesimerkki, mutta tällaista periaatteessa esiintyy "normaaleillakin", jotka eivät ole älyn gigantteja. Eli työtä ei osata lainkaan organisoida. 

Jotkut hyvin älykkäät saattavat olla umpiepäkäytännöllisiä.

Esimerkiksi älykäs sukulaiseni ei välttämättä pääsisi tuohon haravointiin asti, koska hän istuisi miettimässä, millä tavalla se tehdään parhaiten ja tuo teoretisointi hidastaa häntä joka käänteessä.

Se on saamaton ja laiska, ei älykäs.

Myös saamaton ja laiska ihminen voi olla älykäs. Ei älykkyys ole mikään taikavoima joka tekee kantajastaan kaikin puolin täydellisen ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että itsekriittinen itsetarkastelu tuntuu puuttuvan tai puuttuu kokonaan. Tyhmälle ihmiselle tyypillistä on pitää itseään keskivertoa älykkäämpänä ja kyvykkäämpänä. Lisäksi yksi tyypillinen piirre on sokeus omille virheille. Joissain ihmisissä olen tavannut asioiden suodatuskyvyn puutetta, eli kaikki asiat uskotaan lähes mukisematta, ellei muistipaikalla ole ennestään jo vastakkainen uskomus.

Juurikin näin. Omia aivoja ei uskalleta käyttää, vaan määitään niinkun lampaat samaa virttä kuin muutkin. Yleensä ei osata perustella omaa näkemystä, tai ei ainakaan osata nähdä muita näkökulmia kun oma.

Kuvailit juuri tyypillisen ”omilla aivoillaan ajattelevan” ateistin.