Lue keskustelun säännöt.
Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?
11.11.2019 |
Siis että on tyhmä? Minkälaisista piirteistä tai asioista?
Kommentit (586)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa
a)oikeassaolostasi
b)ylivertaisesta älykkyydestäsi
c)jostainmuustamistä?
:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää.
Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Mitä sä jauhat jostain keskihajonnoista? Ihan sama kumpaa niistä käytetään, kummallakaan mitattuna proffien keskimääräinen ÄO ei ole 110. Tartut epäolennaisuuksiin. Mee parvekkeelle rauhoittuu. Pure muutama lyijykynä katki. Huilaa hetki. Olet vaan ollut väärässä.
Keskihajonta on varsin oleellinen suure puhuttaessa normaalijakautuneista muuttujista, kuten älykkyysosamäärä ja varsinkin ammattialakohtaisesta alarajasta. Ilman sitä niistä ei voi edes keskustella. Jokainen edes auttavasti tilastomatematiikkaansa ymmärtävä tietää tämän itsestäänselvyyden. Proffien ÄO:ta ei nähdäkseni kukaan ole väittänytkään 110:ksi keskimäärin, joten tuollainen olkinukke kertoo vain vakavasta ymmärryskyvyttömyydestä luetun tekstin suhteen. Kiukkuinen lällätyksesi ei tee minusta väärässäolijaa. Siihen tarvittaisiin argumentteja.
Ihan sama, mitä sä sössötät, sähän et ole edes yo-opiskelija. Olet sinne liian yksinkertainen, ja yo-opiskelijoihin kohdistuvat kaunasi johtuvat siitä. Tiedän kyllä mikä keskihajonta on, ja senkin, että mitä tahansa shittiä voidaan väittää netissä ja tilastoida tukemaan omien mieltymyksiä. Maalitolppia siirtelemällä ei voiteta väittelyitä, ja olet puhunut itsesi liian monta kertaa pussiin yrittäessäsi mustamaalata yo-opiskelijoita heikkolahjaisiksi. Itsepintaisesti venytät käsitteitä, jotta saisit viestillesi, jonka mukaan yliopisto ei vaadi kuin 80 pinnan älyä, kannatusta. Pitäisikö varmuuden vuoksi vielä kerrata kaikki väitteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa
a)oikeassaolostasi
b)ylivertaisesta älykkyydestäsi
c)jostainmuustamistä?
:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää.
Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.
Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.
This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"
Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf
Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt.
Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Mitä sä jauhat jostain keskihajonnoista? Ihan sama kumpaa niistä käytetään, kummallakaan mitattuna proffien keskimääräinen ÄO ei ole 110. Tartut epäolennaisuuksiin. Mee parvekkeelle rauhoittuu. Pure muutama lyijykynä katki. Huilaa hetki. Olet vaan ollut väärässä.
Keskihajonta on varsin oleellinen suure puhuttaessa normaalijakautuneista muuttujista, kuten älykkyysosamäärä ja varsinkin ammattialakohtaisesta alarajasta. Ilman sitä niistä ei voi edes keskustella. Jokainen edes auttavasti tilastomatematiikkaansa ymmärtävä tietää tämän itsestäänselvyyden. Proffien ÄO:ta ei nähdäkseni kukaan ole väittänytkään 110:ksi keskimäärin, joten tuollainen olkinukke kertoo vain vakavasta ymmärryskyvyttömyydestä luetun tekstin suhteen. Kiukkuinen lällätyksesi ei tee minusta väärässäolijaa. Siihen tarvittaisiin argumentteja.
Ihan sama, mitä sä sössötät, sähän et ole edes yo-opiskelija. Olet sinne liian yksinkertainen, ja yo-opiskelijoihin kohdistuvat kaunasi johtuvat siitä. Tiedän kyllä mikä keskihajonta on, ja senkin, että mitä tahansa shittiä voidaan väittää netissä ja tilastoida tukemaan omien mieltymyksiä. Maalitolppia siirtelemällä ei voiteta väittelyitä, ja olet puhunut itsesi liian monta kertaa pussiin yrittäessäsi mustamaalata yo-opiskelijoita heikkolahjaisiksi. Itsepintaisesti venytät käsitteitä, jotta saisit viestillesi, jonka mukaan yliopisto ei vaadi kuin 80 pinnan älyä, kannatusta. Pitäisikö varmuuden vuoksi vielä kerrata kaikki väitteesi?
Suosittelen lämpimästi, koska tuossa lämpimiksesi lätisemässäsi vuodatuksessa oli ainoastaan väärinymmärryksiä, olkinukkeja ja henkilöön meneviä ilkeilyitä. Niillä varsinkaan ei väittelyitä voiteta, jos ja kun näytät sellaista harhaluuloa elättelevän. Yo-opiskelijuudestani on tosiaan jo aikaa, joten siinä osuit vahingossa oikeaan, että en sellainen ole. :D
Tietynlainen tahdittomuus. Jos näkee esim. pikkuvauvan, niin alkaa puhua selän takana, että eikö näyttänyt vähän oudolta. Tai jos yllättää toisen kahvikuppineuroosin kourissa, niin selostaa sitä suureen ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis.
Joku puhui että jos on oppimisvaikeuksia niin silloin pitäisi päästä opiskelemaan.
Lukivaikeus voi tehdä sen, ettei pääse esim yliopistoon, jos on matemaattisia tehtäviä pääsykokeessa tai jos asiaa ei ole huomattu ennen ylioppilaskokeita. Minulle kävi näin.
Lukivaikeus voi mm. hidastaa koesuoriutumista (ts. yo-kokeessa alhaisempi pistemäärä, vähemmän suoritettuja tehtäviä) ja johtaa esimerkiksi kirjoitusvirheisiin matemaattisissa kaavoissa.
Lisäksi oppimisvaikeudet aiheuttavat ennakkoluuloja ja hlöä saatetaan pitää tyhmempänä kuin on, mikä saattaa johtaa siihen, että hlö saa liian helppoja tehtäviä ja alisuoriutuu niistä. Lisäksi masennus ja ahdistus voivat vaikuttaa suoriutumiseen.
Monella fiksulla ihmisellä on ollut oppimisvaikeuksia. Lievä oppimisvaikeus on hankala, kun sitä ei välttämättä havaita ja ihminen ehtii koulujärjestelmässä pidemmälle.
1) Tietynlainen ajattelu- ja toimintatapa, jonka kuvaukseen törmäsin toisella palstalla, jossa joku kuvaili kaveriaan, liittyen tilanteiseen, joissa kaveri kommentoi hänen paitaansa.
tyyppi kirjoitti:
mun hyvä kaveri kommentoi tota aina, ja käskee laittaa toinen paita päälle ennenku joku poika tai suosittu näkee ja nolaan itteni.
2) KodinKuvalehdessä oli artikkeli, jossa haastateltava kertoi miehestään, joka laukoi välillä sellaisia kommentteja, että jos hän vaikka oli mitenkään mokannut pyykkien kanssa, mies sanoi, että "eipä sinulta voi mitään arkijärkeä odottaakaan". Kun nainen koskaan sanoi miehen kommenttien loukkaavan, mies sanoi sen olevan vitsiä ja uhriutui. Joku voi ajatella tätä vain ilkeytenä, mutta minusta vain ilkeyttä on esim. varastaminen. Tämän miehen käytökseen liittyy keskivertoa heikompi älykkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
yhdys sanat ja oikein kirjoitus eivät ota onnistuakseen
Voi olla lukihäiriö, jolla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhdys sanat ja oikein kirjoitus eivät ota onnistuakseen
Voi olla lukihäiriö, jolla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.
Tai puhelin.. millä on luonnollisesti vielä vähemmän tekemistä älykkyyden kanssa.
Itseasiassa just semmoinen mustavalkoisuus päättelys on mun mielestä vähän semmoinen indikaattori, että ei tuo ihminen nyt ihan kovin montaa mahdollisuutta ota asioissa huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa
a)oikeassaolostasi
b)ylivertaisesta älykkyydestäsi
c)jostainmuustamistä?
:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää.
Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.
Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.
This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"
Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf
Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt.
Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä.
Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdin vastata ap:n kysymykseen.
Mun kokemuksen mukaan tyhmät ihmiset ovat just niitä, jotka miettivät "kuka on tyhmä" tai "tyhmin". Sen sijaan älykkäät ihmiset kiinnittävät huomionsa siihen, kun joku joukossa on älykäs - varsinkin itseään älykkäämpiin - hakeutuen näiden seuraan.
Olen aivan tosissani.
"Mistä tunnistaa tyhmän ihmisen" ei olisi keskivertoa älykkäälle kovin oleellinen kysymys, koska heidän näkökulmastaan suurin osa olisi. Se ei siis ole heistä kiinnostavaa. Tuollaista kysymystä miettisi lähinnä hlö, joka kokee tarvetta pelata sosiaalista nokittelupeliä päivät pitkät, esimerkiksi kiusaaja.
Sori, ap. En viittaa tällä nyt sinuun enkä tee sinusta johtopäätöksiä. Tuli vain yhtäkkiä tämmöinen mieleen.
T. 290
Siis *keskivertoa älykkäämmälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyydellä ja riippuvuuksilla ei ole mitään korrelaatiota.
Ihan toinen persoonan taso kyseessä.
Sen sijaan uskovaisten on todettu monissa tutkimuksissa olevan älykkyydeltää alemmalla tasolla keskimäärin kuin ei-uskovaisten.
En usko tuota.. Olen tavannut ja tunnen useita uskovaisia, jotka ovat saaneet pelkkiä kiitettäviä koulussa (toki voit väittää ettei tällä ole mitään tekemistä äo:n kanssa mutta ei ne nyt ihan tyhjästäkään tule) tai ovat mensan äo:ta.
Moni uskis rakastaa filosofisia keskusteluja tai tykkää opiskella filosofiaa ja pohtia moraalia hyvin monestaki eri näkökulmasta.
Hyvin moni uskova on ollut ensin ateisti, myöhemmin uskis. Tunnen tällaisia, jopa yhden papin. Ihminen voi uskoa hyvin monella tapaa elämänsä aikana.
Itsekin uskis ja ihan psykiatri kirjasi ekaan lausuntoon älykkääksi, vaikkei minua testannut. Vaikutti itsekin älykkäältä.
Lisäksi usein tunnistan älykkään ihmisen suht helposti, kun heidän kanssaan keskustelen. Ja usein olen tämän kommentin muilta kuullut.
Älykkyys ei muuten sit tarkoita ett ois parempi ihminen kuin muut. :) Tai että luulisi olevansa. Surullisinta on, jos olettaa pärjäävänsä elämässä vain mat.-loog. -. Tosielämässä sosiaalisesti älykkäät ovat niitä, jotka pärjäävät parhaiten. Mitä sitten jos on potentiaalia, muttei käytä sitä?
Jos ei jotain ilmiötä tai toisen ajatustapaa/maailmaa ymmärrä, niin se kertoo enemmän sinusta kuin heistä.
T. Äo luultavasti jossain 120 kieppeillä (mitä nyt olen epävirallisesti jotain ns virallisia tai suuntaa antavia testejä joskus huvikseni tehnyt).
Yksi tyhmimpiä kommentteja koko ketjussa
Tunnet siis tuttavapiiristäsi joitakin älykkäiltä vaikuttavia uskovaisia? Kas, kun ihan puoleettomilla mittareilla laajoissa tutkimuksissa on toisin todettu uskovaisten olevan ei-uskovaisia vähä-älyisempiå. Onko vaikea ymmärtää?
Varmasti saa koulussa kiitettäviä, jos on normaaliälyinen ja tekee töitä. Älykäs saa töitä tekemättäkin tai todella vähällä. Entinen ateisti voi olla uskis, mutta useimmat älykkäät uskikset ovat ateisteja. Tästäkin löytyy dataa.
Yksi kohtalaisen älykkyyden merkki on ymmärtää keskiarvo, mediaani ja moodi. Opetetaan jo peruskoulussa.
Meinaat, että vastausten perusteella opit peittämään tyhmyytesi.
Voi voi.. - ei sitä pysty peittämään.
Varsinkin kun avaat suusi, tulee totuus julki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa
a)oikeassaolostasi
b)ylivertaisesta älykkyydestäsi
c)jostainmuustamistä?
:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää.
Ihan omaa kuoppaasi kaivat typerillä jankkauksillasi. Sun linkkisi oli peräisin joltain kyselypalstalta, jossa vastaaja itse ilmoitti kertovansa oman mielipiteensä. Sinä otit sen todesta ja yritit sillä vakuuttaa muut väitteestäsi, että yliopisto-opiskelijat voivat hyvin olla heikkolahjaisiksi luokiteltuja (80 ÄO). Héikkolahjaisuus määritellään ÄO:n perusteella, 75-80 ÄO:ltään luokitellaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsiviksi, jotka ovat nippa nappa kehárien yläpuolella. Sitäkään käsitettä et saa millään venytettyä yo-opiskelijoihin asti.
Data on tieteellisestä julkaisusta peräisin, vaikka siitä napsittu kuvaaja olikin kyselypalstalle lisätty aihetta koskevaan keskusteluun.
This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More"
Tässä suora linkki tutkimukseen, niin voit itkeä lisää siitä kuinka se yhä on vaan jonkun mielipide: https://www.gwern.net/docs/iq/2002-hauser.pdf
Tällä kertaa odotan sitten tieteellisen tasoista kritiikkiä tieteellisen tutkimustuloksen kumoamiseksi, en haistakakkatasoa kuten tähän asti olet esittänyt.
Mitään syytä ei ole, etteikö oppimisvaikeuksista kärsivä pääsisi yliopistoon kirjoille. Kyllähän liikuntavammaisetkin voivat urheilla kilpaa, jopa olympialaisissa ja joskus jopa terveiden sarjoissa asti. Vamma on aina rasite, mutta ei este, jos halua löytyy ja keinot kiertää vamman aiheuttamat vaikeudet. Aivot varsinkin ovat monipuolinen ja muovautuva elin, heikkolahjainenkin pystyy oppimaan vaikka se vaatisi enemmän työtä.
Tuo 50-luvun wisconsinilaisten yläastelaisten sijoittuminen työmarkkinoille 70-90-luvulla ei oikein tue väitettäsi siitä, että heikkolahjaiset 80 ÄO:n omaavat pääsisivät yliopistoon. Linkkisi väittää sivulla 52: ”a ten point shift in IQ yields 2 to 3 points in occupational status.” Etusivulta heti näkee, että kyse on sosiologien tapaamiseen laaditusta esitelmästä, eikä mistään tutkimuksesta.
Jos ja kun ÄO:lla 95 päätyy jopa yliopiston professoriksi, niin miksi mielestäsi 80:n ÄO:lla ei olisi mahdollista päästä edes opiskelijaksi kandiohjelmaan? Sehän on sun täydellisen perustelematon väitteesi, jota olen tässä koko ajan kyseenalaistanut. Tottakai tuolla on vaikutusta suoriutumiseen ja se vaikeuttaa merkittävästi, mutta edelleenkin puhutaan vastaavasti aloista, joille on helpointa päästä sisään tässä sivujuonteessa, eikä edellytetä professoritason älyä ja taitoja, kuten kykyä tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja johtaa tutkimustyötä.
Alunperinhän keskustelu oli ihan eri kontekstissa, eli olet siirtänyt niitä kuuluisia maalitolppia. Silloin kyseenalaisena oli ensisijainen väittämä siitä, että yliopisto-opiskelijuus jotenkin muka indikoisi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos professorikin voi olla keskimääräistä tyhmempi. Nyt on vaan ajauduttu hivuttautumalla yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta, kun jokaiseen vasta-argumenttiin olet kehittänyt jonkin väistöliikkeen vaihtamalla hieman aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta huomaa kyllä oikein hyvin, että ihmiset ovat idiootteja. Keskustelun useimmat esimerkit ovat kerrassaan kehnoja ja yksisilmäisiä. Menkää älykkyystesteihin, niin ehken ymmärrätte vajavaisuutenne.
Sori, mutta pakko huomauttaa: ehken = ehkä en. Muuten olen samaa mieltä kanssasi.
Tämä oli hyvin valaisevaa. 👍Savossa käytetään sanaa juuri vastakkaisessa merkityksessä.
Britanniassa ihan ministeri varoitti islamilaisia sisäsiitosta:
Googlaa hakusanat
’ brittiministeri varoitti muslimeja sisäsiittoisuudesta’
Tiesitkö että maailman sisäsiittoisimmat maat ovat
Pakistan Afganistan ja Irak
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan käytännönkin työtehtävissä sen saattaa havaita. Katsoin lievästi kehitysvammaisen lehtien haravointia.
Kottikärryt olivat noin kymmenen metrin päässä lehtikasasta. Joka lapiollisen kiikutti kärryille sen sijaan että olisi hilannut kärryt lähemmäksi.
Tämä on tietysti ääriesimerkki, mutta tällaista periaatteessa esiintyy "normaaleillakin", jotka eivät ole älyn gigantteja. Eli työtä ei osata lainkaan organisoida.
Jotkut hyvin älykkäät saattavat olla umpiepäkäytännöllisiä.
Esimerkiksi älykäs sukulaiseni ei välttämättä pääsisi tuohon haravointiin asti, koska hän istuisi miettimässä, millä tavalla se tehdään parhaiten ja tuo teoretisointi hidastaa häntä joka käänteessä.
Se on saamaton ja laiska, ei älykäs.
Lapsenkaltaisuus, mutta sehän on monella muulla tapaa yhteisön kannalta positiivinen ominaisuus. Jos nyt omaa elämää mietitään, niin tyhmä kuva on tullut mm. seuraavista kommenteista: "se on varmaan viisas, kun opiskelee yliopistossa", ylipäänsä kaikki jyrkät ja mustavalkoiset mielipiteet "muut menee niinku lampaat" (ilman että on oikeasti mietitty argumenttien perusteita), huono tilannetaju ja se, että kuvittelee tietävänsä kaiken alueesta, johon ei ole oikeasti perehtynyt. Esim. pääaineeni ja sivuaineeni ovat herättäneet joissain närkästystä niin, että he ovat selittäneet puolestani aineen pääsisällön ilman, että ovat itse käyneet edes lukiota.