Lue keskustelun säännöt.
Mies pilasi isänpäivän
10.11.2019 |
Oltiin eilen lapsen (2,5-vuotias) kanssa käyty ostamassa isänpäiväaamupala-ainekset eli pekonia ja munia ja patonkia ja appelsiinimehua ja suklaapiirakkaa ja kaikkea sellaista hyvää. Tarkoitus oli juhlia isänpäivää. Mutta mies heräsi ja lähti vanhemmilleen, vaikka selvästi näki että oli aamiainen tekeillä ja oli nähnyt jo illalla tietenkin jääkaapissa ja pöydällä ne aamupala-ainekset. Hänen vanhempien asunto on pari viikkoa tyhjillään, koska hänen vanhemmat on lomamatkalla. Mies nousi sängystä ja puki ja sanoi että lähtee vanhempiensa talolle. Eikä ole kuulunut miehestä sen jälkeen. Laitoin viestin, että koska tulet kotiin eikä ole vastannut, vaikka on lukenut sen viestin. Lapsi oli kerhossa tehnyt kortin, jota ei ehtinyt edes antaa isälleen siinä aamulla. Eli mies mieluummin näköjään on isänpäivän vanhempiensa tyhjässä talossa yksin kuin lapsensa kanssa. Söin sitten lapsen kanssa kaksistaan aamupalan, ja lounaskin ehdittiin jo tehdä ja syödä :( . Todella paha mieli lapsen puolesta :( . Edelliset isänpäivät mies on ollut kotona ja ollaan juhlittu eikä meillä ole ollut mitään riitaakaan viime aikoina, niin en keksi miksi hän heti noustuaan vain lähti pois, ei edes kahvia juonut meidän kanssa. Muita, joiden mies lähti pois isänpäiväksi?
Kommentit (404)
Uskooko joku oikeesti tätä tarinaa 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullinen tuo apn viesti. Lapsi-parka. Perheenne hyvinvoinnin takia tulin miettineeksi, onko miehesi kenties masentunut? Ei kuulosta nimittäin normaalilta toiminnalta, koska lapsi joutuu sijaiskärsimään isän käytöksen takia, ja sinulle äitinä/vaimona tuo on todella kurjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni kehitti riidan tyhjästä aina, kun meillä oli ollut erityisen mukavaa. Lomamatkalla päädyttiin aina siihen tilanteeseen, että viiden ihanan päivän jälkeen kuudentena mies alkoi murjottaa jostain ja oli lopulta tilaamassa itselleen lentoja kotiin. Joulun alla oli usein myös riitaa tyhjästä, koska mies omien sanojensa mukaan vihasi joulua, eikä halunnut sitä viettää. Ei auttanut, vaikka tehtiin romanttisia jouluostosmatkoja, joilla meillä oli hauskaa, vaan viimeistään kotiin tullessa piti aloittaa riita, ja ilmoittaa, että lähtee jouluksi jonnekin yksinään. Koskaan ei uhkauksiaan toteuttanut, mutta olihan tuo ärsyttävää. Lopulta annoin uhkauksien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mistä mies veti sen johtopäätöksen, että en välitä hänen tunteistaan ja lähti hakemaan välittämistä muualta. Onneksi näin.
https://www.youtube.com/watch?v=hbluRBMqDZ4
Kantsii katsoa, jos mietit syytä exäsi käytöksen takaana. Eka koskee juuri tätä juhlapyhäkäyttäytymistä. Hyvä että erositte!
Ohhoh. Kuuntelin ja osui ja upposi. Siis tuossa käyttäytymisessä on niin paljon sitä mitä miehessäni näen. Ilmiselvästi häntä myös harmittaa omat mutkattomat suhteeni lapsiini ja muutamaan läheiseen ystävään. Ja jos mä olen onnellinen niin se pitää jotenkin peruuttaa, siis se mun hyvä tuuli, onnellisuus, hilpeys.
Huomasin tässä yksi päivä pyytäväni häneltä anteeksi, kun nauroin jollekin liian äänekkäästi. Hän oli vähän flunssassa ja sanoin, että sua vissiin tällainen ilonpito häiritsee.
Mies ei siedä hössötystä, joten päätit pilata hänen juhlapäivän hössötyksellä. Ja syy on tietenkin miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vinetto! Mun on pakko vielä jatkaa mun juhlapyhäpilaajamiehestäni, että tolla linkatulla videolla sanottiin, että narsistit eivät tykkää jos puoliso näyttää hyvältä. Omg! Hän ei koskaan kehu, kun olen laittautunut. Lähetin joku aika kuvan, jossa netin ikäarvioija oli arvioinut mut huomattavasti nuoremmaksi: valitusta vain omasta ulkonäöstä, ei hauskanpitoon ryhtymistä mun kanssa. Tuloshan oli aika koominen. Ja sitten vielä kuorrutteena kakun päällä: viimeksi kun oli juhlat kotona ja joku vieraista oli kehunut mun ulkonököä, niin mies kehitti siitä ison riidan.
Kiitos. Nyt on avauduttu.
Luulenpa että ette keskustele rehellisesti suhteessanne. Sinä suunnittelet mielipiteitä kyselemättä ja mies lapsellisesti tekee nyt vastarintaa. Väitän äijäsi olevan onneton muttei ymmärrä puhua tästä. Tämä ei ole kenenkään vika vaan olette kasvaneet hieman erilleen. Ruvetkaa juttelemaan tunteistanne ja miksi miestäsi ahdistaa sun suunnitelmat näin paljon. Kokeeko hän että yrität hallita jokaista päivää ja häntä tämä ärsyttää nyt niin paljon että ei edes välitä vaikka loukkaa lapsien tunteet näissä jutuissa. Ei tämmöistä elämää kannata jaksaa kovinkaan pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ymmärrettäviä syitä miksi lähtee ja ruoka ei maistu, mutta tuollainen katoaminen ja täysi hiljeneminen ei ole hyvä merkki parisuhteen kannalta. Lapsellekaan ei voi tehdä niin, ettei kiitä ja selitä että myöhemmin syö vaikka. Onko miehen luonne kontrolloiva tai onko hänellä joku nuorempi nainen. Kaipaako hän omaa aikaa ja työ vie voimat. Selitys ei pelasta kauheasti tilannetta, koska hän voi kadota aina yhtäkkiä jonnekin - sinä taas et voi koska on lapsi tilanteessa mukana. Vai luuliko mies että hänen on pakko viettää lapsen kanssa aikaa, eikä innostu isänpäivästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni kehitti riidan tyhjästä aina, kun meillä oli ollut erityisen mukavaa. Lomamatkalla päädyttiin aina siihen tilanteeseen, että viiden ihanan päivän jälkeen kuudentena mies alkoi murjottaa jostain ja oli lopulta tilaamassa itselleen lentoja kotiin. Joulun alla oli usein myös riitaa tyhjästä, koska mies omien sanojensa mukaan vihasi joulua, eikä halunnut sitä viettää. Ei auttanut, vaikka tehtiin romanttisia jouluostosmatkoja, joilla meillä oli hauskaa, vaan viimeistään kotiin tullessa piti aloittaa riita, ja ilmoittaa, että lähtee jouluksi jonnekin yksinään. Koskaan ei uhkauksiaan toteuttanut, mutta olihan tuo ärsyttävää. Lopulta annoin uhkauksien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mistä mies veti sen johtopäätöksen, että en välitä hänen tunteistaan ja lähti hakemaan välittämistä muualta. Onneksi näin.
https://www.youtube.com/watch?v=hbluRBMqDZ4
Kantsii katsoa, jos mietit syytä exäsi käytöksen takaana. Eka koskee juuri tätä juhlapyhäkäyttäytymistä. Hyvä että erositte!
Ohhoh. Kuuntelin ja osui ja upposi. Siis tuossa käyttäytymisessä on niin paljon sitä mitä miehessäni näen. Ilmiselvästi häntä myös harmittaa omat mutkattomat suhteeni lapsiini ja muutamaan läheiseen ystävään. Ja jos mä olen onnellinen niin se pitää jotenkin peruuttaa, siis se mun hyvä tuuli, onnellisuus, hilpeys.
Huomasin tässä yksi päivä pyytäväni häneltä anteeksi, kun nauroin jollekin liian äänekkäästi. Hän oli vähän flunssassa ja sanoin, että sua vissiin tällainen ilonpito häiritsee.
Ongelman tunnistaminen on ensiaskel parantumiseen. Seuraavaksi voitkin miettiä, miten pääset ongelmasta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni kehitti riidan tyhjästä aina, kun meillä oli ollut erityisen mukavaa. Lomamatkalla päädyttiin aina siihen tilanteeseen, että viiden ihanan päivän jälkeen kuudentena mies alkoi murjottaa jostain ja oli lopulta tilaamassa itselleen lentoja kotiin. Joulun alla oli usein myös riitaa tyhjästä, koska mies omien sanojensa mukaan vihasi joulua, eikä halunnut sitä viettää. Ei auttanut, vaikka tehtiin romanttisia jouluostosmatkoja, joilla meillä oli hauskaa, vaan viimeistään kotiin tullessa piti aloittaa riita, ja ilmoittaa, että lähtee jouluksi jonnekin yksinään. Koskaan ei uhkauksiaan toteuttanut, mutta olihan tuo ärsyttävää. Lopulta annoin uhkauksien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mistä mies veti sen johtopäätöksen, että en välitä hänen tunteistaan ja lähti hakemaan välittämistä muualta. Onneksi näin.
Siis näitä juhlapyhäpilaajamiehiä on enemmänkin. Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Näihin täytyy liittyä jokin lapsuuden muisto tai trauma. Jostain täytyy kummuta ajatus, että hauskaa ei saa olla, ei ainakaan muilla. Ehkä jotain sen kanssa tekemistä, että juhlapyhän vietto ei ole ihan sellaista kun itse haluaisi. Joutuu tekemään kompromisseja ja se pilaa tunnelman. Olen kirjoittanut ketjussa omasta miehestäni ja myös entisen miesystävän isä oli tällainen. Aina kun olivat ex-anopin kanssa jonnekin matkalle tai juhliin lähdössä, niin alkoi uhittelu ja sitten uhkaus että ei lähde. Piti maanitella kuin pientä lasta.
Tunnistan tämän tavan toimia, ikävä kyllä kokemuksesta. Se youtube- linkki selittää paljon. Kannattaa lukaista kirja Juoksukengät. Mikäli sen sisältö kuulostaa liian tutulta, niin käytös tulee pysymään samana maailman tappiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi vinetto! Mun on pakko vielä jatkaa mun juhlapyhäpilaajamiehestäni, että tolla linkatulla videolla sanottiin, että narsistit eivät tykkää jos puoliso näyttää hyvältä. Omg! Hän ei koskaan kehu, kun olen laittautunut. Lähetin joku aika kuvan, jossa netin ikäarvioija oli arvioinut mut huomattavasti nuoremmaksi: valitusta vain omasta ulkonäöstä, ei hauskanpitoon ryhtymistä mun kanssa. Tuloshan oli aika koominen. Ja sitten vielä kuorrutteena kakun päällä: viimeksi kun oli juhlat kotona ja joku vieraista oli kehunut mun ulkonököä, niin mies kehitti siitä ison riidan.
Kiitos. Nyt on avauduttu.
Juokse. Juokse. Ei kauan mene, kun tuo miehesi harjoittama henkinen väkivalta muuttuu myös fyysiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdin lisätä että on miehiä, jotka voivat ratkaista aiempia riitoja mykkäkoululla, sellainen suhde ei oikein toimi. Narsistit myös usein katoavat mykkäkoulun kera, eikä tiedä milloin seuraavaksi tavoittaa, ehkä jonkun toisen luota. Ellei lapsi rasita liikaa että pitää etsiä omaa aikaa pakenemalla, liikaa vaatimuksia ja töitä
Katkerien yh-äitien kokoontumisajot menossa. Onko KOSKAAN tullut mietittyä onko teissä ollut mitään vikaa, vai onko AINA vika miehessä. Oli miten oli, olette todennäköisesti ansainneet toisenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei siedä hössötystä, joten päätit pilata hänen juhlapäivän hössötyksellä. Ja syy on tietenkin miehen.
Hössötystä? Kuinka monessa suomalaiskodissa mahdetaankaan "hössöttää" tekemällä aamupala äitien-/isänpäivänä... Huomioimista ja ilahduttamista ennemminkin.
Mikäli mies halusi syystä tai toisesta tahallaan loukata lähdöllään, niin voisin hyvin kuvitella, että olisikin päättänyt suuttua mikäli mitään isänpäiväextraa ei olisi ollut suunnitteillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei siedä hössötystä, joten päätit pilata hänen juhlapäivän hössötyksellä. Ja syy on tietenkin miehen.
Hössötystä? Kuinka monessa suomalaiskodissa mahdetaankaan "hössöttää" tekemällä aamupala äitien-/isänpäivänä... Huomioimista ja ilahduttamista ennemminkin.
Mikäli mies halusi syystä tai toisesta tahallaan loukata lähdöllään, niin voisin hyvin kuvitella, että olisikin päättänyt suuttua mikäli mitään isänpäiväextraa ei olisi ollut suunnitteillakaan.
Kyllä, kyse on hössötyksestä, jos mies sen niin kokee. Mutta ”yllättäen” vain sinun mielipiteellä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttääkö se vanhempiensa kämppää kenties kutukämppänä ja meni painamaan rakastajatartaan?
Tuohon kyllä kuulostaa aikas jees setiltä, kun vertaa kälyiseen kiljuntasessio+kortti+unienhäirintä+akan kälätys. Jos tuossa olisi vaihtoehdot, niin aika herkästi kyllä akka+kersat tulisi feidattua ja paineltua horatsun hoteisiin.
Onko sinulla "akka+kersat"? Ja jos, niin millaista elämäsi oikein on? Yhtä kärsimysnäytelmää? Etkö muka yhtään osannut ennakkoon ajatella, millaista on, kun on "akka+kersat"?
Aika kuvaavia tosin nuo "Feidata, akka+kersat, horatsun hoteisiin", joten ehkäpä vastaus selviää näistä.
Kauhean monella on täällä narsisti mies, siis ei kahta sanaakaan että ei olisi narsisteja. Lisäksi tämä kommentti on äärimmäisen todenmukainen ja oikea. Miehiä ei kiinnosta perhe, ei vaimo eikä lapset. Suurta osaa miehistä ei kiinnosta millään tavalla oma jälkikasvunsa. Sen lisäksi, että ei olla läsnä lapsen elämässä vuoden muinakaan päivinä, ei jakseta edes yhtä päivää huomioida omaa lasta. Tämän ketjun naisille joilla on ilonpilaaja ja juhlienpilaaja mies joka aiheuttaa pahaa mieltä. Ottakaa ero. Miehenne on narsisti, luonnevikainen ja sairastuttaa lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua kyllä omassakin lapsuudessa ja varsinkin silloin, kun olin yläkoulussa niin isä oikeasti "pilasi" milloin mitäkin päivää. Eräs isänpäivä meni niin, että alkoi heti aamusta riitelemään jostakin ja oikeastaan piti sitten mykkäkoulua pitkän aikaa. Tosin hän ei lähtenyt mihinkään vaan katsoi yhdessä huoneessa tv:tä lähes koko päivän ja sinne ei saanut mennä lähellekään. Joulut olivat myös monesti vaikeita ja oli ihme jos kaikki meni hyvin Toisaalta todella ikävää lukea viestiäsi ja mietin, että lapselle kurjaa ja varsinkin sitten kun hän vielä kasvaa ja ymmärtää enemmän.
Olipa mielenkiintoinen juttu. Mun mies on näitä juhlapäivien pilaajia. Joulu on ollut ylivoimainen suosikki pistää piloille. Ei viinan kanssa lotraamalla tai muuten, mutta jotain muuta. Mököttämällä, huutamalla, syömällä jättiannoksen jotain eilistä paistoa juuri ennen ruokapöytään käymistä. Muuten siisti mies ilmaantuu joulupöytään aluspaita vain päällä. En tiedä mitä protestoi, mutta jotain protestoi.
Toinen suosikki on mun syntymäpäivä (en enää juhli mitenkään), järkkää jonkun jäätävän riidan.
Selvisikö sulle koskaan miksi sun isä toimi näin? Mä olen miettinyt haluaako meillä mies omaa aikaa? Sopii, sitähän hänellä on muutoinkin. Ei tarvitse jouluja järjestellä kovin, kuusen osto on ollut suurin haaste. Mun synttäreistäkään ei tarvitse välittää.
Lisäksi vielä mököttää, jos hänen syntymäpäiväänsä ei muistettaisi. Pitää siis vetää pitkän kaavan ja lahjojen kanssa. Hän ei kuitenkaan välitä lasten tai mun juhlapäivistä samalla tavalla.
Kuulostaa oikeasti epävakaalta persoonallisuushäiriöltä, etenkin tuo riidan haasto syntymäpäivänäsi. Ovat erityisen herkkiä raivostumaan, jos eivät saa olla joka päivä kaiken keskipisteenä ja se näkyy sitten riitelynä ja passiivisaggressiivisena mielenosoittamisena.
En mielelläni pistäisi mitään leimaa, kun ei ole tutkittu. Ja toisaalta teoria sikäli vähän ontuu että järjestin hänelle synttärijuhlat ravintolaan. Kutsuin läheisiä, oli kakkua ja kahvia, kolmen ruokalajin illallinen, viinit ja juomat. Mies murjotti ravintolaan mennessä, siellä ollessa käyttäytyi erittäin jäykästi ja kotimatkalla sitten soitti hyvälle miespuoliselle tutulleen. Ei kiitoksen sanaa. On tottunut ravintolassa kävijä, sai valita ruokalistalta mitä halusi ja juomatkin sai mielensä mukaan. Kuten muutkin vieraat.
Mietin, että tässä vika ehkä oli että hän ei ihan saanut hallita tilannetta täysin. Siis minä olin valinnut ravintolan (pikkukaupungin paras, ollaan käyty ennenkin) ja sopinut vieraat (hänen läheisimmät ihmiset joiden kanssa viettää aikaa). Joten pyllylleen meni sekin keikka.
Minä en kyllä viitsisi enää edes yrittää. Meillä ei juhlittaisi kuin lasten synttäreitä, osallistui mies niihin tai ei. Saisi sitten viettää omat juhlapäivänsä ihan miten tykkää ilman minun panosta, jos ei selitä järkevällä syyllä sitä, miksi pilaa muulta perheeltä juhlapyhät ja mököttää hänelle tehdyistä juhlista.
Miten käyttäytyy muuten perheen kanssa, kun ei ole juhlapyhä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei siedä hössötystä, joten päätit pilata hänen juhlapäivän hössötyksellä. Ja syy on tietenkin miehen.
Hössötystä? Kuinka monessa suomalaiskodissa mahdetaankaan "hössöttää" tekemällä aamupala äitien-/isänpäivänä... Huomioimista ja ilahduttamista ennemminkin.
Mikäli mies halusi syystä tai toisesta tahallaan loukata lähdöllään, niin voisin hyvin kuvitella, että olisikin päättänyt suuttua mikäli mitään isänpäiväextraa ei olisi ollut suunnitteillakaan.
Kyllä, kyse on hössötyksestä, jos mies sen niin kokee. Mutta ”yllättäen” vain sinun mielipiteellä on merkitystä.
Sinä koet niin , ap:n miehestä emme tiedä. Tämä ei ollut hänen eka isänpäivänsä ja ap tuntee miehensä meitä paremmin. Aiemman perusteella hän varmasti tietäisi, että tälle on liikaa tällainen huomiointi isänpäivänä.
Aikuinen mies ottaa ja lähtee mieluummin tyhjään taloon (tai minne lie) sen sijaan, että söisi edes aamupalan perheensä kanssa. Ellei muuten niin edes lapsen vuoksi. Lapsellisesti jättää myös vastaamatta viesteihin. Loukkaavan tökeröä käytöstä.
P.S. Ärsyttää, kun niin helposti ollaan huutelemassa porvoota av:lla. Olen nähnyt ja kuullut niin monenlaista tän elämän aikana,että tositapahtumien joskus toivoisikin olevan mieluummin tarua kuin totta.
Vierailija kirjoitti:
Katkerien yh-äitien kokoontumisajot menossa. Onko KOSKAAN tullut mietittyä onko teissä ollut mitään vikaa, vai onko AINA vika miehessä. Oli miten oli, olette todennäköisesti ansainneet toisenne.
Kyllä vika on aina miehessä, kun ei välitä juuri olla lapseen yhteydessä, ei eilenkään. Asenteellasi varustettu ihminen tietenkin väittää, että tämä johtuu minusta tai onkin lapsen syy.
Ero oli helpotus, mutta se miten on hoitanut (tai siis ollut hoitamatta) välit ja yhteydenpidon lapseen ottaa luonnollisesti päähän ajoittain.
Meillä vaimo ”unohti” isänpäivän, päätin myös unohtaa äitienpäivän ensi vuonna.