Lue keskustelun säännöt.
Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!
09.11.2019 |
Jälleen heti aamusta ahdistaa asia, joten pakko yrittää avautua. Toivottavasti joku samassa tilanteessa ollut osaisi kommentoida ja/tai auttaa.
Eli asiani lyhyesti on seuraava: erosin vuosi takaperin muutaman vuoden harkinnan jälkeen. Lapset (2) kohta yläkouluiässä. Itse olen keskipalkkainen (opettaja) ja ex-mies IT-alalla. Eli tulo- ja varallisuuserot muutenkin meillä olivat suuret. Jo naimisiin mennessä oli selvää, että teemme avioehdon.
En koskaan olisi arvannut, millainen vaikutus elintasoon avioerolla on ja nyt tämän asian hyväksyminen ottaa todella koville. Tuntuu kuin olisin tippunut kokonaan yhden sosiaaliluokan alaspäin. Ja faktisesti varmaan olenkin. Iso paritaloasunto Pohjois-Helsingissä vaihtui kerrostalokolmioon Itä-Helsingissä ja silti asumiskustannukset ovat aiempaa suuremmat. Rahaa kaikkeen kivaan on todella paljon vähemmän ja koko ajan saa olla laskemassa. Selvää on se, että matkat, joita perheenä teimme on osaltani historiaa. Hyvää on toki se, että ex-mies on varakas ja haluaa lapsille tarjota entisenlaisen elintason, mutta itselle tilanne tekee kyllä kipeää. Huomaan jopa häpeäväni tilannettani ja masentaa kyllä todella paljon. Sekin hävettää, että tällä tiedolla en kyllä varmasti olisi eronnut, vaikka suhde ei kovin kummoinen ollutkaan enää viime vuosina.
Miten muut olette selvinneet vastaavassa tilanteessa? Varmasti kuitenkin meitä on paljon erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset on aivan tolkuttomat.
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä sinä siis ajattelit ostaa sen rouvan ulos kuuden vuoden päästä, jos nytkin raha on niin tiukilla, ettet yksin siinä pärjäisi? Ei sinulla säästöjä ainakaan taida olla, kun mieluummin katselet sen naisen naamaa kuin ostat hänet ulos heti.
Sanoinhan etten tykkää turhasta tikistelystä. Kuuden vuoden kuluttua kämppälaina on maksettu joten aivan sama vaikka Maksaisin hänen puolikastaan "uusiksi. Minulla jää nyt kuussa laskujen ja lainojen jälkeen 2500-3000 (josta sijoitan puolet) löysää rahaa, jos heittäisin hänet nyt ulos niin nykyisen lainan lisäksi joutuisin ottamaan hänen eropuolikkaansa kontolleni ja se tietäisi turhaa tikistelyä ja vähemmän sijoituksia. Toki selviäisin siitäkin mutta tonni kuussa käyttörahaa on vähän turhan niukkaa.
Joten hammasta purren kestetään ja pidän huolen etten minä todellakaan ole se jolla elintaso putoaa kun tulee lusikoiden jakoaika. Se että voisin ostaa nyt jo käteisellä rivarikolmion/neliön, ei tarkoita että haluaisin sellaisen. Tai jos olisin älynnyt pysyä ikisinkkuna, asuisin (velattomassa) sellaisessa eikö tietenkään mitään tietoa tästä Kultaisesta Keskiluokkaisesta Kotileikistä.
Ajatelkaa tilannetta elokuvan "Ruusujen Sota" mukaan, sillä erotuksella että vain toisella on varaa tähän kun tulee jaon hetki.
Muistelen että siinä kävi varsin huonosti molemmille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä sinä siis ajattelit ostaa sen rouvan ulos kuuden vuoden päästä, jos nytkin raha on niin tiukilla, ettet yksin siinä pärjäisi? Ei sinulla säästöjä ainakaan taida olla, kun mieluummin katselet sen naisen naamaa kuin ostat hänet ulos heti.
Sanoinhan etten tykkää turhasta tikistelystä. Kuuden vuoden kuluttua kämppälaina on maksettu joten aivan sama vaikka Maksaisin hänen puolikastaan "uusiksi. Minulla jää nyt kuussa laskujen ja lainojen jälkeen 2500-3000 (josta sijoitan puolet) löysää rahaa, jos heittäisin hänet nyt ulos niin nykyisen lainan lisäksi joutuisin ottamaan hänen eropuolikkaansa kontolleni ja se tietäisi turhaa tikistelyä ja vähemmän sijoituksia. Toki selviäisin siitäkin mutta tonni kuussa käyttörahaa on vähän turhan niukkaa.
Joten hammasta purren kestetään ja pidän huolen etten minä todellakaan ole se jolla elintaso putoaa kun tulee lusikoiden jakoaika. Se että voisin ostaa nyt jo käteisellä rivarikolmion/neliön, ei tarkoita että haluaisin sellaisen. Tai jos olisin älynnyt pysyä ikisinkkuna, asuisin (velattomassa) sellaisessa eikö tietenkään mitään tietoa tästä Kultaisesta Keskiluokkaisesta Kotileikistä.
Ajatelkaa tilannetta elokuvan "Ruusujen Sota" mukaan, sillä erotuksella että vain toisella on varaa tähän kun tulee jaon hetki.
Ei tämä nyt vieläkään aukea. Sinulla jää nyt rahaa sijoituksiin ja rouvan elättämiseen, mutta et tahdo käyttää sitä rouvan elättämiseen menevää rahaa hänen ulos ostamiseen. Elätät hänet vielä 6 vuotta plus sen jälkeen hänen osuuttaan sen sijaan, että maksaisit hänen osuuttaan jo nyt pois. Miten hitossa se olisi toisella tavalla pois sinun sijoituksistasi, mutta se ei sitten haittaakaan, että maksat 6 vuotta vielä hänen elintasoaan ja taas pois niistä tulevista sijoituksistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on nolo. Kyllä naisen pitää tulla toimeen omillaan ja ällöttää lukea miten täällä kehuskellaan miehen isoilla tuloilla. Sitten kun tulee ero niin itketään kun rahat ei riitä. Kannattaisiko rakentaa se oma elämä niin että ei tipu korkealta kun koko elämä on toisen ihmisen varassa. Kai olette vielä näitä jotka töissäkin kehuu miten tuli taas ostettua jotain kallista? Tietenkin unohdetaan mainita että miehen isot tulot mahdollisti senkin.
Juuri näin. Jotkut täällä paljastaa rehellisesti olevansa miehen kanssa rahasta ja statuksen vuoksi. Pointsit rehellisyydestä kyllä tässä. Luulenpa näitä olevan aika paljonkin, jos vain rehellisesti asia myönnettäisiin.
No minun kohdallani ei ollut kyse statuksesta, vaan siitä että halusin lasteni isän kykenevän tarjoamaan perheelleen tietyn elintason. Voisin itse olla suhteessa pienempituloisen kanssa kyllä, mutta lapsia en haluaisi sellaisen kanssa hankkia.
163
Miksi se olisi isän vastuulla tarjota tietty elintaso? Etkö itse koe siitä mitään vastuuta?
Halusin ison perheen eikä pelkillä 4000 € kuukausituloilla elätetä mukavasti kovin montaa lasta. Sen sijaan minun ja puolison yhteenlasketuilla 19 000€/kk elätetään oikein mukavasti neljä lasta ja ylikin jää. En sanonut, että se on pelkästään isän vastuulla, vaan että se on myös isän vastuulla. Yksin en siihen pysty.
Niin, halusit ison perheen. Miksi koet, että sinun pitää sellainen saada jonkun toisen kustannuksella?
En ole sanonut, että minun pitää saada kenenkään kustannuksella yhtään mitään. Sanoin, että halusin ison perheen. Olen onnellinen siitä, että minulla on puoliso, joka halusi ja haluaa täysin vapaaehtoisesti mahdollistaa sen ja joka arvostaa perhettään. Meille raha ei ole koskaan ollut ongelma.
ei, koska miehelläsi on isot tulot ja ylikin jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä sinä siis ajattelit ostaa sen rouvan ulos kuuden vuoden päästä, jos nytkin raha on niin tiukilla, ettet yksin siinä pärjäisi? Ei sinulla säästöjä ainakaan taida olla, kun mieluummin katselet sen naisen naamaa kuin ostat hänet ulos heti.
Sanoinhan etten tykkää turhasta tikistelystä. Kuuden vuoden kuluttua kämppälaina on maksettu joten aivan sama vaikka Maksaisin hänen puolikastaan "uusiksi. Minulla jää nyt kuussa laskujen ja lainojen jälkeen 2500-3000 (josta sijoitan puolet) löysää rahaa, jos heittäisin hänet nyt ulos niin nykyisen lainan lisäksi joutuisin ottamaan hänen eropuolikkaansa kontolleni ja se tietäisi turhaa tikistelyä ja vähemmän sijoituksia. Toki selviäisin siitäkin mutta tonni kuussa käyttörahaa on vähän turhan niukkaa.
Joten hammasta purren kestetään ja pidän huolen etten minä todellakaan ole se jolla elintaso putoaa kun tulee lusikoiden jakoaika. Se että voisin ostaa nyt jo käteisellä rivarikolmion/neliön, ei tarkoita että haluaisin sellaisen. Tai jos olisin älynnyt pysyä ikisinkkuna, asuisin (velattomassa) sellaisessa eikö tietenkään mitään tietoa tästä Kultaisesta Keskiluokkaisesta Kotileikistä.
Ajatelkaa tilannetta elokuvan "Ruusujen Sota" mukaan, sillä erotuksella että vain toisella on varaa tähän kun tulee jaon hetki.
Saanko kysyä, että MIKSI IHMEESSÄ olet mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia, jos kuitenkin olisit halunnut vain kasvattaa omaisuuttasi? Vai oliko mielestäsi lapset vain vaimon projekti, joten kulutkin kuuluivat hänelle?
Siis rautalankaa
1) elätät seuraavat 6 vuotta vaimoasi + otat lisää velkaa määrän x
2) otat nyt lisää velkaa määrän x
Millä ihmeen logiikalla tapa 1 on kannattavampi ja siitä jää enemmän rahaa sijoittamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten siirtyminen hyvältä alueelta itä-helsinkiläiseen kouluun tuntui varmaan samalta kuin miltä mulla tuntui armeijan kutsunnoissa SYK:n eliittikoulun käyneenä
Oliko pakko muuttaa Lähi-itäkeskuksen viereen. Olisit muuttanut Kirkkonummelle tai Nurmijärvelle niin olisit saanut omakotitalon ja lapsesi turvallisen ympäristön. Lyödäänkö vetoa että lapsiltasi viedään rahat ja puhelin seuraavan vuoden aikana.
Siinäpä se tulikin neljällä rivillä kaikki olennainen Itä-Helsingistä!
Lienet kirjailija? 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten siirtyminen hyvältä alueelta itä-helsinkiläiseen kouluun tuntui varmaan samalta kuin miltä mulla tuntui armeijan kutsunnoissa SYK:n eliittikoulun käyneenä
Oliko pakko muuttaa Lähi-itäkeskuksen viereen. Olisit muuttanut Kirkkonummelle tai Nurmijärvelle niin olisit saanut omakotitalon ja lapsesi turvallisen ympäristön. Lyödäänkö vetoa että lapsiltasi viedään rahat ja puhelin seuraavan vuoden aikana.
Tää oli paras!
Minä olen elänyt itäisessä Helsingissä parikymmentä vuotta. Kulkenut Yöbusseillakin, kävellyt kotiin aamuyöstä. Koskaan ei oletapahtunut mitään.
Parikymppiset poikani ovat eläneet elämänsä täällä. Sekoilleet, kävelleet yöllä keskustasta asti kotiin. Ikinä ei ole viety sen enempää rahoja kuin puhelimia. Edes turpaan eivät ole saaneet. Eikä kukaan ole tullut ryppyilemään.
😂😂Sijaintina Itäkeskus-Puotila akseli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee maisat, jätä lapset exälle ja ota rikas rakastaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Daa kaikki maksetaan ukdin vs kaikki maksetaan puoliksi tai tulojen suhteessa. No, miksi on vähemmän rahaa pakollisten jälkeen?
Nelikymppiseksi mennessä olisin maksanut kaikki pakolliset yksin mennen tullen ja nyt olisi varaa tehdä 25h viikkoa, eikä olisi mitään "pakkomenoja" niin taloudellisesti kuin ajallisesti.
Mutta kun erehtyi kimppaan ahneen keskiluokka+ elämästä haaveilleen naisen kanssa, niin meneekin aika pitkälle ennen kuin tuo on mahdollista. Onneksi olen oppinut sanomaan "voidaan lähteä jos joku maksaa" (lomareissun yms...). Kummasti reissut ovat vähentyneet tai jos lähteneet (minä en välttämättä mukana) niin puitteet ovat olleet hyvinkin vaatimattomat.
En tajua mitä ahnetta on keskiluokassa. Minulle ainakin oli itsestään selvää tavoitella keskiluokkaista elämää. Eksäkin oli ulkoisten puitteiden osalta keskiluokkaisesta perheestä. Hän sitten yllättäin halusikin neukkukuutiolähiötyyliä ja joka vapaailtaiset alkoholit.
Minä olen elänyt sinkkuna keskiluokassa, hän löysi viimein vaimon, joka sopeutuu hänen malliinsa. Jos törmätään, eksä valittaa katkerana edelleen siitä, ettei hän 'kelvannut minulle'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain Suomessa ja suomalaiset voivat käydä tällaista keskustelua. Kotiäiti- rouva loisii miehen rahoilla vain jos tekee sen väkisin/ Kun kyseessä on yhdessä sovittu juttu niin kyse ei todellakaan ole mistään loisimisesta. Loisimista on se kun pistää kelan ja/tai sossun maksamaan kun itse ei pysty eikä viitsi. Se jää monelta suomalaiselta älyämättä. Sitä on monen ulkomaalaisen vaikea ymmärtää etteivät suomalaiset miehet omaa edes sen verran munaa että huolehtisivat perheensä elatuksesta. Se vaimo kuuluu siihen perheeseen myös. Paitsi että moni suomalainen nainen opettaa ulkomaalaisen miehensä myös käyttämään hyväkseen suomalaista systeemiä. suomalainen nainen on halpa ja hyväksikäytettävä. Kyse ei ole mistään tasa-arvosta.
Oma syy kun suostuit avioehtoon. Itse en suostunut koska on mennyt esim. Monta vuotta työelämässä hukkaan kun olen ollut kotona. Eipä paljon ero rahallisesti haittaisi koska mieheni on varakas. (Varallisuus vajaa 2milj.)
Ja jos ero tulee niin vaihtaisin varmaan vaan vanhempaan ja varakkaampaan, kenties ulkomaalaiseen mieheen.
Mutta eipä ole eroa näkynyt, mieheni on hyvä isä ja rakastaja. Hellä, fiksu ja avoin. Mutta typeryyttä naisilta jos ei turvata omaa tulevaisuutta tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä vaan pärjään ihan hyvin kun olen tottunut köyhyyteen ja köyhät kyykkyyn päättäjiin.
En ole koskaan päässyt maistamaan elämässäni mitään omaa.
Ei ole tullut koskaan hankittua omia huonekaluja, kun ei varallisuus riitä. Ei uusia vaatteita koskaan ja ruokakin on tosi vaatimatonta. Yli neljäkymmentä olen jo ja tili lyö tyhjää aina kuun lopussa.
Työssäni saan palkkaa yhdeksän euroa tunnissa.
Milloin meikäläisistä ollaan huolissaan?
Työpäivän jälkeen olen todella väsynyt ja en jaksa harrastaa edes terveysliikuntaa. Tuntuu kuin olisin orja.
Ap:lla sentään on hyvä palkka. Jotenkin oksettaa tuo hyvätuloisten valitus.
Ei minulla olisi edes varaa omiin lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Et varmaankaan ole ainakaan matematiikan opettaja, jos tuli yllätyksenä, että yhden palkalla saa vähemmän kuin kahden palkalla.
Monet palstamammat ovat sitä mieltä, että paljon paremmin menee ilman miestä koska mies on vaan kuluttava, syö vanukkaat ja tarvitsee kalliin Audin jonka naisrukka joutuu maksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset miehelle ja sit hommaat varakkaan elättäjän. Säästät omat tulosi ja vietät iloista elämää tuijotellen saldoja.
Minä voitin erossa, lapset (onneksi), talo, tavarat, auto ja mökki jäi minulle, appivanhemmat maksoivat lainat pois, olin siis ykskaks yllättäen velaton isossa omakotitalossa lasteni kanssa asuva vapaa nuorehko nainen. Palkkani riitti mainiosti arkeen, varsinkin kun isovanhemmat ostivat polkupyörät, mopot, jne., ja antoivat runsaasti taskurahaa lapsille.
Pitää osta järjestää asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vain Suomessa ja suomalaiset voivat käydä tällaista keskustelua. Kotiäiti- rouva loisii miehen rahoilla vain jos tekee sen väkisin/ Kun kyseessä on yhdessä sovittu juttu niin kyse ei todellakaan ole mistään loisimisesta. Loisimista on se kun pistää kelan ja/tai sossun maksamaan kun itse ei pysty eikä viitsi. Se jää monelta suomalaiselta älyämättä. Sitä on monen ulkomaalaisen vaikea ymmärtää etteivät suomalaiset miehet omaa edes sen verran munaa että huolehtisivat perheensä elatuksesta. Se vaimo kuuluu siihen perheeseen myös. Paitsi että moni suomalainen nainen opettaa ulkomaalaisen miehensä myös käyttämään hyväkseen suomalaista systeemiä. suomalainen nainen on halpa ja hyväksikäytettävä. Kyse ei ole mistään tasa-arvosta.
Suomalainen nainen osaa loisia taitavasti. Tekee pari kolme lasta joiden kanssa luuhaa ~10v kotona ja sitten huomaa, että viddu mähän en osaa mitään enkä kelpaa työelämään enkä jaksa panostaa ja yrittää. Nyky-yhteiskunnassa ei voi olla mitään kotiäitiyttä ellei mies automaattisesti halua ja pysty kustantamaan kaikkien elämää. Aivan älyvapaata kun nämä vapaamatkustavat äitylit vielä vaativat saada jopa luksuselämää. Ihmisoikeuksiin kuuluu matkat aurinkorannalle ja skumppabrunssit sunnuntaisin.
Olen pahoillani siitä että joudut elämään Itä-Helsingissä.
Mielenkiintoinen aloitus. Olen kohta 40v ja ollut aikiusikäni palkkatyössä (palkka keskitason alapuolella); silti minulla on oma velaton huoneisto helsingissä, mökki ja harrastuksia riittää. En ole asunut kenenkään kanssa ikinä, joten osaan "pienisti elämisen". Nyt olen tavannut miehen (joka itseäni varakkaampi) ja joka haluaisi perheen.
Olen aivan tietoisesti laskenut, mitä tämä rahallisesti tarkoittaa: 1,5vuotta pois työelämästä (60 000e), mahdollisesti lyhyempi työviikko tuon jälkeen, 150 000 -300 000e/lapsen kasvatus täysi-ikään.
Vaikka nyt rakastan miestäni, en voi mennä sanomaan ettei mikään meitä erottaisi. Avioliittoa en koe instituutiona tarpeelliseksi enkä halua hyötyä toisen (elämäntyöstä) rahoista. Lapsen koen siis itselleni suurena riskiksi, taloudellisesti ja vapauden kautta. Mikäli ermme jakaisi yhteistä käyttötiliä tai mies ei osallistuisi lainkaan lapsen kasvatukseen olisin pulassa. Koska tiedän, että en ole supernainen, enkä uhriutuja, eli en jaksa lasta, 100% työtäni, ilman omaa vapaa-aikaa ja harrastuksiani.
Joo, meilläkin ero viritteillä ja kyllä siinä elintaso laskee... :( Jään nykyiseen asuntoon kyllä asumaan, mutta rahaa menee n 500 e kuussa enemmän asumiseen, lisäksi ehkä ostan auton, pakko ensi vuonna vielä olla aikataulujen ja lapsen hakujen takia. Sitten osanneekin jo kulkea itse ja voin siirtyä bussiin, toivottavasti. Tsemppiä!
Sanoinhan etten tykkää turhasta tikistelystä. Kuuden vuoden kuluttua kämppälaina on maksettu joten aivan sama vaikka Maksaisin hänen puolikastaan "uusiksi. Minulla jää nyt kuussa laskujen ja lainojen jälkeen 2500-3000 (josta sijoitan puolet) löysää rahaa, jos heittäisin hänet nyt ulos niin nykyisen lainan lisäksi joutuisin ottamaan hänen eropuolikkaansa kontolleni ja se tietäisi turhaa tikistelyä ja vähemmän sijoituksia. Toki selviäisin siitäkin mutta tonni kuussa käyttörahaa on vähän turhan niukkaa.
Joten hammasta purren kestetään ja pidän huolen etten minä todellakaan ole se jolla elintaso putoaa kun tulee lusikoiden jakoaika. Se että voisin ostaa nyt jo käteisellä rivarikolmion/neliön, ei tarkoita että haluaisin sellaisen. Tai jos olisin älynnyt pysyä ikisinkkuna, asuisin (velattomassa) sellaisessa eikö tietenkään mitään tietoa tästä Kultaisesta Keskiluokkaisesta Kotileikistä.
Ajatelkaa tilannetta elokuvan "Ruusujen Sota" mukaan, sillä erotuksella että vain toisella on varaa tähän kun tulee jaon hetki.