Lue keskustelun säännöt.
Päiväkotien vasu keskustelut ajan hukkaamista
08.11.2019 |
Yritin sanoa päiväkodilla että en koe tarpeelliseksi koska kaikki ok ja lapsi ollu jo kaksi vuotta samassa ryhmässä. Kuulemma pakko kun laki määrää. Niin sitten otin töistä tunnin vapaata tätä varten. Mitään uutta ei ilmennyt. Ajan hukkaa
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut lukuisissa kriisikokouksissa pohtimassa luokan työrauhaa. Ja ei, oma lapseni ei sitä todellakaan ole uhannut.
Olenpa ollut myös kokouksissa joissa halutaan siirtää rauhalliset kielitaitoiset lapset, kuten omani, naapurikaupunginosan kouluun, koska siellä on työrauha- ja kieliongelmia.
Älä sinä puhu paskaa.
Suomessakin edessä yksityiskoulujen yleistyminen, jotta asialliset lapset saavat kunnon opetusta eivätkä joudu paskasammioon.
Peruskoulu-uudistus on Suomen koulutuspolitiikan suurimpia virheitä, malli kopioitiin 1970-luvulla Itä-Saksasta, sosialistien idea tasapäistää koulutusta. Samoin terveyskeskusmalli kansanterveyslakeineen kopioitiin Itä-Saksasta 1970-luvulla sosialistisena ideologiana tasapäistää tervyednehuoltoa. terveydenhuoltoon jäi rinnalle mahdollisuus itse maksaen käyttää yksityistä terveydenhoitoa, mutta koulutuksen osalta mahdollisuus ei toteutunut. Pedagogosissa tutkimuksissa on ihmetelty Suomen musiikinkoulutuksen mieletöntä menestystä, suhteessa väkilukuun Suomesta on lähtöisin todella paljon todella kovatasoisia kapellimestareita kansainvälisesti huipulla etenkin, mutta myös klassisen musiikin soittajia.
Syyksi on selvinnyt Suomen musiikkiopisto-järjestelmä: jo 4-5 -vuotiaista seulotaan esiin musiikillisesti lahjakkaita ja musiikkiopistoon on pääsykokeet jo 7-vuotiaille ja opetus suunnataan yksilöllisesti kykyjen mukaan ja pitkälti vielä yksilöopetuksena soittopuolella ja sitten Sibeliusakatemiaan on toki pääsykokeet myös jne. Mutta tuo oppilaiden seulominen pääsykoejärjestelmien kautta pyrkien jo 7-vuotiaasta alkaen auttaa kohdistamaan opetuksen yksilöllisesti kykyjen mukaan ja tavoiteellisesti tutkintoineen jne., yleissivistävällä tasolla musiikkia voidaan opettaa kaikille samalla lailla peruskoulun musiikintunneilla, mutta näin ei saada Suomeen yhtäkään huippusoittajaa, laulajaa tai kapellimestaria tuonne kansainvälisille kentille menestymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, jotka ovat päiväkodissa 20h, koska olen itse yrittäjä ja teen töitä kotona. Mies kokopäivätyössä. Viime syksynä oli kaikilla lapsilla ensin Lapsi puheeksi keskustelu ja sitten Vasut, eli siis mies otti lounasaikaan kuudesti vapaata töistä. Eikä siinä mitään, mutta olimme täyttäneet paperit siten että niihin ei ollut oikein mitään lisättävää.
Ärsyttää myös ne "tavoitteet varhaiskasvatukselle". Meillä ei ole mitään tavoitteita. Tai no, tavoite on se, että lapset pidetään hengissä sen 20h, että saan tehtyä töitä sen aikaa. Mutta sitähän ei voi siihen kirjoittaa, vaan pitää keksiä hienoja ryhmäytymisiä ja vuorovaikutustaitoja. Ärsyttävää.
Niin, teillä vanhemmilla ei ole muita tavoitteita ja tarpeita päivähoidolle kuin että lapsi pysyy hengissä. Melko kylmää omaa lasta kohtaan. Se turhanpäiväisenä pitämäsi ryhmäytyminen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen saattaa olla lapsesi päiväkodissa viihtymisen ja ystävyyssuhteiden syntymisen kannalta hyvinkin merkittävä asia. Tuskin kuitenkaan sinulle on se ja sama, istuuko lapsesi päiväkotivuotensa yksin nurkassa katselemassa muiden tekemisiä vai leikkii ja nauraa kavereiden kanssa?
Vaatiiko tuollainen tämän järjettömän vasu-virkamieskoneiston? Ei vaadi. Vaatii vain tervettä järkeä.
Ei vaadi järjetöntä vasu-virkamieskoneistoa. Mutta vaatii kyllä yhden keskustelun päiväkodin henkilökunnan jäsenen ja lapsen oman vanhemman kesken.
Lapsi on herraties kuinka monta päivää ja tuntia hoidossa siellä vuodessa, ja osa vanhemmista ei voi vartiksi vaivautua paikalle kerran vuodessa. Säälittävää.
Miksi se sen vaatii? Eikö voi vaan hoitaa työtään siellä työpaikalla, sen sijaan että se työaika käytetään siitä työstä keskustelemisern ja sen keskustelemisen kirjaamiseen? Ja itse homma jää tekemättä, kun ollaan niin kovasti asiantuntijoita.
Kyllä kai se äiti tuon tietää ilman että hänen pitää sinne tulla kesken oman työpäivänsä. Tee sinä se oma hommasi ja anna äidin tehdä oma hommansa. Jeesus.
Minkälaisen "järjettömän vasu-virkamieskoneiston" kuvittelet pyörittävän vasukeskusteluja? Todellisuudessa on se yksi opettaja, joka toki juttelee lasten asioista oman tiiminsä ja tarvittaessa esim. veon/eri terapeuttien (puhe/toiminta) kanssa. Havainnot kirjataan vasuun sellaisena aikana, kun opettajan poissaolo ryhmästä vaikuttaa toimintaan mahdollisimman vähän. Kun asiat on kirjattu ylös, ne on jokaisen lapsen kanssa työskentelevän helppo tarkistaa papereista eikä niiden toteuttaminen ole yksistään kenenkään muistin varassa. Lapsen oikeudet toteutuvat paremmin. Jos ryhmän henkilökunnassa tapahtuu muutoksia tai jos lapsi siirtyy ryhmästä toiseen/vaihtaa päiväkotia/siirtyy kouluun, tiedot seuraavat mukana ja ovat apuna seuraaville lapsen kanssa työskenteleville aikuisille.
Vanhemman kanssa keskustelu auttaa molempia osapuolia tutustumaan lapseen paremmin. Voidaan vaikkapa huomata, että kotona jokin asia sujuu hienosti/taito on vahva, mutta ryhmässä toimiessa ei onnistukaan/pääse esiin. Silloin päiväkodin henkilökunta tietää, miten tukea lasta tässä asiassa hoitopäivän aikana. Tai vanhemmat eivät ole huomanneet, että lasta voisi myös kotona kannustaa omatoimisuuteen tietyissä asioissa, jotka lapsi päiväkodissa jo hallitsee, mutta kotona vielä tehdään lapsen puolesta. Lasta helpottaa, kun kotona ja päiväkodissa toimitaan samalla tavalla.
Siitä on säädetty laki. On suunniteltu, muokattu ja säädetty.
Saatu voimaan.
Sitten se on mennyt koko kunnallisen virkakoneiston läpi. Sitä valvotaan. Päivitetään. Sille on luotu valitusportaikko.
Päiväkodissa joka ryhmässä täti suunnittelee 20-30 lapselle sen toteuttamisen, aikatauluttaa, käy keskustelut, kirjaa, raportoi vanhemmille ja johtajalle, arkistoi. Toimittaa lähetteitä eri viranomaisille, seuraa niitä ja päivittää.
Ja niin edelleen. Loputon paperinpyöritys.
Ja lapsesta ja perheestä kertyy ja kertyy ja kertyy aineistoa ties kenen käsiin. Ja työntekijät etääntyy lapsesta ja perheestä ja alkaa asioida vain sen mapin kanssa. Niiden kanssa pystyy pyörittämään työtä vaikka lapsiakaan ei olisi.
Työntekijät etääntyvät siitä oikeasta työstään ja siirtyvät arvioijiksi ja kaikki perustuu papereihin.
Kenen täti sinun lapsesi päiväkodissa kävi pyörittelemässä paperit?
Minä opettajana omalla työpaikallani ehdotan omien työvuorojeni ja lasten hoitoaikojen mukaan vasukeskusteluajat ja valmistelen omalta osaltani paperit. Vasukeskustelun aikana kirjaan yhdessä keskustellut asiat, vanhemmat tarkistavat ja kuittaavat paperit saman tien, tulostan paperit neuvolaa varten ja vanhemmat hoitavat ne neuvolaan. En kirjoita lähetteitä minnekään. Neuvolapalautteen luen ja laitan lapsen vasun kanssa kansioon. Lasten tavoitteet siirretään ryhmävasuun, joka on toiminnan suunnittelun perusta. Sen mukaan suunnitellaan toiminta, jota olen toteuttamassa päivittäin lapsiryhmässä poislukien SAK-aika, jota on n. 1h/päivä. Se on ajoitettu esim. nukkariaikaan.
Naurettavaa.
Mikä tässä erityisesti naurattaa?
Tuo järkyttävä pätemisen tarve.
Mitä pätemistä siinä on, että vastaan minulle esitettyyn kommenttiin ja oikaisen siinä esiin tulleita vääriä käsityksiä?
Siinä on että yksinkertaisesta työstä on kehitetty järkyttävä naurettava asiantuntijatyö. Päivähoidossa on tarkoitus hoitaa lapsia kun vanhemmat käy töissä, palvella perheitä verovaroin. Nyt siitä on tullut itsestään pyörivä ikiliikkuja, jonne veronmaksajien kuuluu toimittaa materiaalia ja hyppii ja pomppii käskystä.
Kauanko olet ollut vastuussa esim. 24 hengen lapsiryhmän päivittäisestä toiminnasta ja jokaisen lapsen hyvinvoinnista päiväkotipäivän aikana?
Ja tähän ”ongelmaan” auttaa siis nyt mielestäsi se että lisätään muuta kuin lastenhoitotyötä ja unohdetsan koko päivähoidon perusajatus?
Ja sn sijaan että sinne ryhmääb saataisiin järkeä, sepustellaan raportteja loputtomiin ja kirjataan itsestäänselvyyksiä?
Mihin ongelmaan? Kysyin yökokemuksestasi varhaiskasvatuksessa. Lapsiryhmän toiminnan sujuvuuden ja lasten hyvinvoinnista huolehtimisen kannalta pidän vasukeskusteluja oikein hyvinä, samoin suunnitteluajan järjestäminen tukee todellakin varhaiskasvatuksen perusajatusta. Raporttien sepustelu ja itsestäänselvyyksien kirjaaminen on sitten jotain, joka ei kuulu toimenkuvaani.
Lapsista huolehtimiseen tarvitaan tervettä maalaisjärkeä. Ja sitä ei tässä suossa ole pätkääkään.
Ja ei, ei ole yökokemusta.
Miten ihmeessä vanhemman kanssa lapsen asioista keskusteleminen sulkee automaattisesti maalaisjärjen käytön täysin pois kuvioista?
Mutta jos koet noin suurta huolta ja ahdistusta asiasta, niin vie ihmeessä huoltasi eteenpäin tahoille, jotka siihen voivat vaikuttaa. Av:llä murehtiminen tuskin edistää asiaa mitenkään.
Se että sinä käytät työaikasi siihen että märehdit itsestäänselvyyksiä edestakaisin ja kirjaat niitä ja monistat jne on kaikki pois siitä työstä, jota sinun pitäisi tehdä.
Esimerkki: sen sijaan että käytät neljä tuntia siihen, että suunnittelet, kutsut, merkitset, raportoit, keskustelet, jankkaat, jankkaat ja kirjoitat ja monistat tietoa siitä, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, sinä vaan annat hänelle kirjan.
Kerroin jo, miten käytän työaikani ja miten suunnitteluaika siihen sijoittuu. On ikävää jos et pysty sisäistämään lukemaasi.
Se, että olen n. puoli tuntia kestäneessä vasukeskustelussa vanhempien kanssa todennut ja kirjannut, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, ei estä minua antamasta Ristoirmelille kirjaa. Sen lisäksi voin tehdä paljon muutakin, joka tukee Ristoirmelin kiinnostusta kirjaimiin. Kun se kaikki lukee ryhmävasussa, kaikki muutkin ryhmän aikuiset tietävät Ristoirmelin kiinnostuksesta vaikka minä jäisin pitkälle sairaslomalle ja tilalleni tulisi sijainen.
Se pelkkä keskustelu vie puoli tuntia, siihen oäälle ne kaikki oheistoiminnor niin ollaan jo useissa tunneissa. Vaikka laskettaisiin että se vie vain kolme tuntia per pää, sitä naurettava ajanhukkaa tulee 75-100 tuntia. Ja tää vain yks vasu. Kaikki muu pelleily sittwn lisäksi.
Okei, en jaksa enää jankata SINUN kanssasi, joten sovitaan, että sinä tiedät tarkasti ja minua paremmin, kuinka käytän työaikani = jankkaamiseen, jankkaamiseen, kopioimiseen ja pelleilyyn. Tästä lähtien keskityn siis vain pitämään lapset hengissä päivän ajan, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Kirjaimista kiinnostuneelle lyön kirjan käteen ja käsken opetella siitä. Neuvoa kysyvän vanhemman käsken käyttää maalaisjärkeä. Olet opettanut minut hyvin ja koen valaistuneeni, kiitos siitä!
Onpa aikuista käytöstä asiantuntijalta! ”Jos en saa tehdä mitä haluan, en tee mitään” ja jalanpoljentaa päälle. Ja sinä kasvatat taaperoille asiallisia vuorovaikutustaitoja?
Missä sanoin, että en tee mitään? Eikö tässä ketjussa ole miljoonaan kertaan todettu, että kaikki varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän ulkopuolella tehtävä työ on huuhaata ja henkilökunnan egon pönkittämistä. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen toiminnalle on teidän mukaanne samoin järjetöntä, koska lasten hengissä pitäminen ja peppujen pesu on työmme ydin. Jos siis huomenna palautan lapset hengissä ja puhtain takamuksin vanhemmilleen, niin olen tehnyt tasan tarkkaan sen, mitä halusitte. Vai eikö se nyt sitten riitäkään?
Niin hyvä käytösmalli. Lisää lapsellista kiukuttelua.
😂😂😂😂
Toisen työn mitätöinti, ammattitaidon väheksyminen ja asiallisten kommenttien ohittaminen/kuittaaminen omalla mutuilulla onkin sellaista aikuismaista keskustelua, josta ilmeisesti pitäisi ottaa mallia.
En minä ole mutuillut.
Ja olen veronmaksajana sinun työnantajasi joten minulla on täysi oikeus kyseenalaistaa naurettava huuhaasi.
Itse inhoan vasuja yhtä paljon kuin vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja.
Niitä on lain mukaan pakko tarjota, mutta huoltajille ei tule mitään seurauksia, vaikka niistä kieltäytyisi. Ne ovat huoltajalle vapaaehtoisia.
t. opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Me vanhemmat emme halua lähihoitajia joista on nyt tullut ”varhaiskasvatuksen asiantuntijoita” joille jo pelkkä potalla käynti on arviointilanne jolla pitää olla pedagoginen tavoite.
Me haluamme lämmintä hyvää terveellistä peruspäivähoitoa, kiitos."
Paras kasvatustavoite on olla huolehtiva ja välittävä ja turvallinen aikuinen lapselle päivähoidon aikana.
Ei tiuskiva ja ilkeällä äänellä komentava kun itseä vähän vetuttaa ja väsyttää valittu ammattiala ja lasten idiootit vanhemmat joiden paskamaisuus kostetaan lapselle hoidon aikana tylyllä ja kylmällä käytöksellä ja keskitytään sen sijaan suosikkivanhempien jälkikasvulle lepertelyyn. Päivähoitoalalla on seassa Dr Jekyll /MRS Hydeja. Ja kyllähän heistä tulisi kertoa enemmän keskittyen valintakokeisiin alalle kuin jostain vasukeskusteluista. Ollaan mielinkielin hyvähoitaja naamari päällä kun vanhemmat hakee lapsen ja heti kun häipyy näköpiiristä niin todellinen hapan ja tyly naama paljastuu. Mukavaa päivää pikku piltille vaan!
MISSÄ MUUTEN VIIPYY AVOIN ANONYYMI SÄÄNNÖLLINEN PALAUTEBOXI HOITAJISTA ESIMIEHILLE TYYLIIN KASVATUSTAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN JA ASETTAMINEN SEKÄ PERUSHOIDON LAADULLISUUDEN TOTEUTUMINEN ARJESSA?
Ja samanlainen palauteboxi vanhemmista. Nyt kun kuka vaan saa hankkia lapsia vaikka ei pitäisi
Lääkäriliiton julkaisemassa Lääkärilehdessä oli kerran erään lastenpsykiatrian dosentin laatima artikkeli koskien lastenpsykiatrisia sairauksia ja ongelmia, ongelmien syy on 90-95%:sti vanhemmissa ainakin tuonne kouluikään saakka, lapsesta kuin lapsesta saadaan psyykkisesti sairas jos tarpeeksi hankala lapsuus vuorovaikutusongelmineen on taustalla. Lastenpsykiatri harmittelikin sitä että auton ajamista varten tarvitsee läpäistä yhteiskunnan vaatimat kokeet saadakseen ajo-oikeuden, mutta kuka vain saa hankkia lapsia ilman minkäänlaisia vaatimuksia ja pilata uuden syntyneen ihmisen elämän omilla toimillaan.
Ja yli 90% vanhemmista kasvattaa lapsistaan henkisesti terveitä täyspäisiä lapsia vaikka ei ainuttakaan vasua olisi käyty.
Eikä minulla sinänsä vasuja vastaan, mutta kun resurssit on tiukat, ne kannattaisi kohdistaa olennaiseen - ajan ja huomion antamiseen lapselle.
Joo, ei niillä vasuilla estetä lasten psyykkistä sairastumista, ongelma on se, että kuka vain saa hankkia lapsen ilman mitään vaatimuksia ja pilata uuden syntyvän ihmisen elämän. Esim. adoption osalta on äärimmäisen tiukat vaatimukset adoptiovanhempien osalta että saavat adoptoida yhtään lasta.
Ongelmaan on toki äärimmäisen vaikea puuttua, lastensuojelu on ylikuormittunut nyky-yhteiskunnan ongelmien takia, huostaanotot hankalia ratkaisuja jne.
Joissakin yhteiskunnissa tehtiin kokeiluja ratkaista ongelma ihan hyvälläkin menestyksellä tuossa 1930-luvun lopulla, myös Ruotsissa ja Suomessa oli erilaisia ohjelmia parantaa kansakunnan tilannetta tältä osin että osa ihmisistä ei saanut mahdollisuutta lisääntyä vaan mahdollisuus evättiin yhteiskunnan toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, jotka ovat päiväkodissa 20h, koska olen itse yrittäjä ja teen töitä kotona. Mies kokopäivätyössä. Viime syksynä oli kaikilla lapsilla ensin Lapsi puheeksi keskustelu ja sitten Vasut, eli siis mies otti lounasaikaan kuudesti vapaata töistä. Eikä siinä mitään, mutta olimme täyttäneet paperit siten että niihin ei ollut oikein mitään lisättävää.
Ärsyttää myös ne "tavoitteet varhaiskasvatukselle". Meillä ei ole mitään tavoitteita. Tai no, tavoite on se, että lapset pidetään hengissä sen 20h, että saan tehtyä töitä sen aikaa. Mutta sitähän ei voi siihen kirjoittaa, vaan pitää keksiä hienoja ryhmäytymisiä ja vuorovaikutustaitoja. Ärsyttävää.
Niin, teillä vanhemmilla ei ole muita tavoitteita ja tarpeita päivähoidolle kuin että lapsi pysyy hengissä. Melko kylmää omaa lasta kohtaan. Se turhanpäiväisenä pitämäsi ryhmäytyminen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen saattaa olla lapsesi päiväkodissa viihtymisen ja ystävyyssuhteiden syntymisen kannalta hyvinkin merkittävä asia. Tuskin kuitenkaan sinulle on se ja sama, istuuko lapsesi päiväkotivuotensa yksin nurkassa katselemassa muiden tekemisiä vai leikkii ja nauraa kavereiden kanssa?
Vaatiiko tuollainen tämän järjettömän vasu-virkamieskoneiston? Ei vaadi. Vaatii vain tervettä järkeä.
Ei vaadi järjetöntä vasu-virkamieskoneistoa. Mutta vaatii kyllä yhden keskustelun päiväkodin henkilökunnan jäsenen ja lapsen oman vanhemman kesken.
Lapsi on herraties kuinka monta päivää ja tuntia hoidossa siellä vuodessa, ja osa vanhemmista ei voi vartiksi vaivautua paikalle kerran vuodessa. Säälittävää.
Miksi se sen vaatii? Eikö voi vaan hoitaa työtään siellä työpaikalla, sen sijaan että se työaika käytetään siitä työstä keskustelemisern ja sen keskustelemisen kirjaamiseen? Ja itse homma jää tekemättä, kun ollaan niin kovasti asiantuntijoita.
Kyllä kai se äiti tuon tietää ilman että hänen pitää sinne tulla kesken oman työpäivänsä. Tee sinä se oma hommasi ja anna äidin tehdä oma hommansa. Jeesus.
Minkälaisen "järjettömän vasu-virkamieskoneiston" kuvittelet pyörittävän vasukeskusteluja? Todellisuudessa on se yksi opettaja, joka toki juttelee lasten asioista oman tiiminsä ja tarvittaessa esim. veon/eri terapeuttien (puhe/toiminta) kanssa. Havainnot kirjataan vasuun sellaisena aikana, kun opettajan poissaolo ryhmästä vaikuttaa toimintaan mahdollisimman vähän. Kun asiat on kirjattu ylös, ne on jokaisen lapsen kanssa työskentelevän helppo tarkistaa papereista eikä niiden toteuttaminen ole yksistään kenenkään muistin varassa. Lapsen oikeudet toteutuvat paremmin. Jos ryhmän henkilökunnassa tapahtuu muutoksia tai jos lapsi siirtyy ryhmästä toiseen/vaihtaa päiväkotia/siirtyy kouluun, tiedot seuraavat mukana ja ovat apuna seuraaville lapsen kanssa työskenteleville aikuisille.
Vanhemman kanssa keskustelu auttaa molempia osapuolia tutustumaan lapseen paremmin. Voidaan vaikkapa huomata, että kotona jokin asia sujuu hienosti/taito on vahva, mutta ryhmässä toimiessa ei onnistukaan/pääse esiin. Silloin päiväkodin henkilökunta tietää, miten tukea lasta tässä asiassa hoitopäivän aikana. Tai vanhemmat eivät ole huomanneet, että lasta voisi myös kotona kannustaa omatoimisuuteen tietyissä asioissa, jotka lapsi päiväkodissa jo hallitsee, mutta kotona vielä tehdään lapsen puolesta. Lasta helpottaa, kun kotona ja päiväkodissa toimitaan samalla tavalla.
Siitä on säädetty laki. On suunniteltu, muokattu ja säädetty.
Saatu voimaan.
Sitten se on mennyt koko kunnallisen virkakoneiston läpi. Sitä valvotaan. Päivitetään. Sille on luotu valitusportaikko.
Päiväkodissa joka ryhmässä täti suunnittelee 20-30 lapselle sen toteuttamisen, aikatauluttaa, käy keskustelut, kirjaa, raportoi vanhemmille ja johtajalle, arkistoi. Toimittaa lähetteitä eri viranomaisille, seuraa niitä ja päivittää.
Ja niin edelleen. Loputon paperinpyöritys.
Ja lapsesta ja perheestä kertyy ja kertyy ja kertyy aineistoa ties kenen käsiin. Ja työntekijät etääntyy lapsesta ja perheestä ja alkaa asioida vain sen mapin kanssa. Niiden kanssa pystyy pyörittämään työtä vaikka lapsiakaan ei olisi.
Työntekijät etääntyvät siitä oikeasta työstään ja siirtyvät arvioijiksi ja kaikki perustuu papereihin.
Kenen täti sinun lapsesi päiväkodissa kävi pyörittelemässä paperit?
Minä opettajana omalla työpaikallani ehdotan omien työvuorojeni ja lasten hoitoaikojen mukaan vasukeskusteluajat ja valmistelen omalta osaltani paperit. Vasukeskustelun aikana kirjaan yhdessä keskustellut asiat, vanhemmat tarkistavat ja kuittaavat paperit saman tien, tulostan paperit neuvolaa varten ja vanhemmat hoitavat ne neuvolaan. En kirjoita lähetteitä minnekään. Neuvolapalautteen luen ja laitan lapsen vasun kanssa kansioon. Lasten tavoitteet siirretään ryhmävasuun, joka on toiminnan suunnittelun perusta. Sen mukaan suunnitellaan toiminta, jota olen toteuttamassa päivittäin lapsiryhmässä poislukien SAK-aika, jota on n. 1h/päivä. Se on ajoitettu esim. nukkariaikaan.
Naurettavaa.
Mikä tässä erityisesti naurattaa?
Tuo järkyttävä pätemisen tarve.
Mitä pätemistä siinä on, että vastaan minulle esitettyyn kommenttiin ja oikaisen siinä esiin tulleita vääriä käsityksiä?
Siinä on että yksinkertaisesta työstä on kehitetty järkyttävä naurettava asiantuntijatyö. Päivähoidossa on tarkoitus hoitaa lapsia kun vanhemmat käy töissä, palvella perheitä verovaroin. Nyt siitä on tullut itsestään pyörivä ikiliikkuja, jonne veronmaksajien kuuluu toimittaa materiaalia ja hyppii ja pomppii käskystä.
Kauanko olet ollut vastuussa esim. 24 hengen lapsiryhmän päivittäisestä toiminnasta ja jokaisen lapsen hyvinvoinnista päiväkotipäivän aikana?
Ja tähän ”ongelmaan” auttaa siis nyt mielestäsi se että lisätään muuta kuin lastenhoitotyötä ja unohdetsan koko päivähoidon perusajatus?
Ja sn sijaan että sinne ryhmääb saataisiin järkeä, sepustellaan raportteja loputtomiin ja kirjataan itsestäänselvyyksiä?
Mihin ongelmaan? Kysyin yökokemuksestasi varhaiskasvatuksessa. Lapsiryhmän toiminnan sujuvuuden ja lasten hyvinvoinnista huolehtimisen kannalta pidän vasukeskusteluja oikein hyvinä, samoin suunnitteluajan järjestäminen tukee todellakin varhaiskasvatuksen perusajatusta. Raporttien sepustelu ja itsestäänselvyyksien kirjaaminen on sitten jotain, joka ei kuulu toimenkuvaani.
Lapsista huolehtimiseen tarvitaan tervettä maalaisjärkeä. Ja sitä ei tässä suossa ole pätkääkään.
Ja ei, ei ole yökokemusta.
Miten ihmeessä vanhemman kanssa lapsen asioista keskusteleminen sulkee automaattisesti maalaisjärjen käytön täysin pois kuvioista?
Mutta jos koet noin suurta huolta ja ahdistusta asiasta, niin vie ihmeessä huoltasi eteenpäin tahoille, jotka siihen voivat vaikuttaa. Av:llä murehtiminen tuskin edistää asiaa mitenkään.
Se että sinä käytät työaikasi siihen että märehdit itsestäänselvyyksiä edestakaisin ja kirjaat niitä ja monistat jne on kaikki pois siitä työstä, jota sinun pitäisi tehdä.
Esimerkki: sen sijaan että käytät neljä tuntia siihen, että suunnittelet, kutsut, merkitset, raportoit, keskustelet, jankkaat, jankkaat ja kirjoitat ja monistat tietoa siitä, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, sinä vaan annat hänelle kirjan.
Kerroin jo, miten käytän työaikani ja miten suunnitteluaika siihen sijoittuu. On ikävää jos et pysty sisäistämään lukemaasi.
Se, että olen n. puoli tuntia kestäneessä vasukeskustelussa vanhempien kanssa todennut ja kirjannut, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, ei estä minua antamasta Ristoirmelille kirjaa. Sen lisäksi voin tehdä paljon muutakin, joka tukee Ristoirmelin kiinnostusta kirjaimiin. Kun se kaikki lukee ryhmävasussa, kaikki muutkin ryhmän aikuiset tietävät Ristoirmelin kiinnostuksesta vaikka minä jäisin pitkälle sairaslomalle ja tilalleni tulisi sijainen.
Se pelkkä keskustelu vie puoli tuntia, siihen oäälle ne kaikki oheistoiminnor niin ollaan jo useissa tunneissa. Vaikka laskettaisiin että se vie vain kolme tuntia per pää, sitä naurettava ajanhukkaa tulee 75-100 tuntia. Ja tää vain yks vasu. Kaikki muu pelleily sittwn lisäksi.
Okei, en jaksa enää jankata SINUN kanssasi, joten sovitaan, että sinä tiedät tarkasti ja minua paremmin, kuinka käytän työaikani = jankkaamiseen, jankkaamiseen, kopioimiseen ja pelleilyyn. Tästä lähtien keskityn siis vain pitämään lapset hengissä päivän ajan, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Kirjaimista kiinnostuneelle lyön kirjan käteen ja käsken opetella siitä. Neuvoa kysyvän vanhemman käsken käyttää maalaisjärkeä. Olet opettanut minut hyvin ja koen valaistuneeni, kiitos siitä!
Onpa aikuista käytöstä asiantuntijalta! ”Jos en saa tehdä mitä haluan, en tee mitään” ja jalanpoljentaa päälle. Ja sinä kasvatat taaperoille asiallisia vuorovaikutustaitoja?
Missä sanoin, että en tee mitään? Eikö tässä ketjussa ole miljoonaan kertaan todettu, että kaikki varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän ulkopuolella tehtävä työ on huuhaata ja henkilökunnan egon pönkittämistä. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen toiminnalle on teidän mukaanne samoin järjetöntä, koska lasten hengissä pitäminen ja peppujen pesu on työmme ydin. Jos siis huomenna palautan lapset hengissä ja puhtain takamuksin vanhemmilleen, niin olen tehnyt tasan tarkkaan sen, mitä halusitte. Vai eikö se nyt sitten riitäkään?
Niin hyvä käytösmalli. Lisää lapsellista kiukuttelua.
😂😂😂😂
Toisen työn mitätöinti, ammattitaidon väheksyminen ja asiallisten kommenttien ohittaminen/kuittaaminen omalla mutuilulla onkin sellaista aikuismaista keskustelua, josta ilmeisesti pitäisi ottaa mallia.
En minä ole mutuillut.
Ja olen veronmaksajana sinun työnantajasi joten minulla on täysi oikeus kyseenalaistaa naurettava huuhaasi.
"Naurettava huuhaani" perustuu lakiin. Kuten sanoin jo aiemmin, jos toivot lakiin muutosta, vie asiaa eteenpäin lain säätäjille. Voit vedota siinäkin kohdassa verojen maksamisen mukanaan tuomaan työnantajan rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Me vanhemmat emme halua lähihoitajia joista on nyt tullut ”varhaiskasvatuksen asiantuntijoita” joille jo pelkkä potalla käynti on arviointilanne jolla pitää olla pedagoginen tavoite.
Me haluamme lämmintä hyvää terveellistä peruspäivähoitoa, kiitos."
Paras kasvatustavoite on olla huolehtiva ja välittävä ja turvallinen aikuinen lapselle päivähoidon aikana.
Ei tiuskiva ja ilkeällä äänellä komentava kun itseä vähän vetuttaa ja väsyttää valittu ammattiala ja lasten idiootit vanhemmat joiden paskamaisuus kostetaan lapselle hoidon aikana tylyllä ja kylmällä käytöksellä ja keskitytään sen sijaan suosikkivanhempien jälkikasvulle lepertelyyn. Päivähoitoalalla on seassa Dr Jekyll /MRS Hydeja. Ja kyllähän heistä tulisi kertoa enemmän keskittyen valintakokeisiin alalle kuin jostain vasukeskusteluista. Ollaan mielinkielin hyvähoitaja naamari päällä kun vanhemmat hakee lapsen ja heti kun häipyy näköpiiristä niin todellinen hapan ja tyly naama paljastuu. Mukavaa päivää pikku piltille vaan!
MISSÄ MUUTEN VIIPYY AVOIN ANONYYMI SÄÄNNÖLLINEN PALAUTEBOXI HOITAJISTA ESIMIEHILLE TYYLIIN KASVATUSTAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN JA ASETTAMINEN SEKÄ PERUSHOIDON LAADULLISUUDEN TOTEUTUMINEN ARJESSA?
Ja samanlainen palauteboxi vanhemmista. Nyt kun kuka vaan saa hankkia lapsia vaikka ei pitäisi
Lääkäriliiton julkaisemassa Lääkärilehdessä oli kerran erään lastenpsykiatrian dosentin laatima artikkeli koskien lastenpsykiatrisia sairauksia ja ongelmia, ongelmien syy on 90-95%:sti vanhemmissa ainakin tuonne kouluikään saakka, lapsesta kuin lapsesta saadaan psyykkisesti sairas jos tarpeeksi hankala lapsuus vuorovaikutusongelmineen on taustalla. Lastenpsykiatri harmittelikin sitä että auton ajamista varten tarvitsee läpäistä yhteiskunnan vaatimat kokeet saadakseen ajo-oikeuden, mutta kuka vain saa hankkia lapsia ilman minkäänlaisia vaatimuksia ja pilata uuden syntyneen ihmisen elämän omilla toimillaan.
Ja yli 90% vanhemmista kasvattaa lapsistaan henkisesti terveitä täyspäisiä lapsia vaikka ei ainuttakaan vasua olisi käyty.
Eikä minulla sinänsä vasuja vastaan, mutta kun resurssit on tiukat, ne kannattaisi kohdistaa olennaiseen - ajan ja huomion antamiseen lapselle.
Joo, ei niillä vasuilla estetä lasten psyykkistä sairastumista, ongelma on se, että kuka vain saa hankkia lapsen ilman mitään vaatimuksia ja pilata uuden syntyvän ihmisen elämän. Esim. adoption osalta on äärimmäisen tiukat vaatimukset adoptiovanhempien osalta että saavat adoptoida yhtään lasta.
Ongelmaan on toki äärimmäisen vaikea puuttua, lastensuojelu on ylikuormittunut nyky-yhteiskunnan ongelmien takia, huostaanotot hankalia ratkaisuja jne.
Joissakin yhteiskunnissa tehtiin kokeiluja ratkaista ongelma ihan hyvälläkin menestyksellä tuossa 1930-luvun lopulla, myös Ruotsissa ja Suomessa oli erilaisia ohjelmia parantaa kansakunnan tilannetta tältä osin että osa ihmisistä ei saanut mahdollisuutta lisääntyä vaan mahdollisuus evättiin yhteiskunnan toimesta.
Tehokasta jälkeähän nytkin on aikaansaatu tällä stasimeiningillä. Kukaan ei halua enää lapsia, kun vanhemmuus on tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, jotka ovat päiväkodissa 20h, koska olen itse yrittäjä ja teen töitä kotona. Mies kokopäivätyössä. Viime syksynä oli kaikilla lapsilla ensin Lapsi puheeksi keskustelu ja sitten Vasut, eli siis mies otti lounasaikaan kuudesti vapaata töistä. Eikä siinä mitään, mutta olimme täyttäneet paperit siten että niihin ei ollut oikein mitään lisättävää.
Ärsyttää myös ne "tavoitteet varhaiskasvatukselle". Meillä ei ole mitään tavoitteita. Tai no, tavoite on se, että lapset pidetään hengissä sen 20h, että saan tehtyä töitä sen aikaa. Mutta sitähän ei voi siihen kirjoittaa, vaan pitää keksiä hienoja ryhmäytymisiä ja vuorovaikutustaitoja. Ärsyttävää.
Niin, teillä vanhemmilla ei ole muita tavoitteita ja tarpeita päivähoidolle kuin että lapsi pysyy hengissä. Melko kylmää omaa lasta kohtaan. Se turhanpäiväisenä pitämäsi ryhmäytyminen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen saattaa olla lapsesi päiväkodissa viihtymisen ja ystävyyssuhteiden syntymisen kannalta hyvinkin merkittävä asia. Tuskin kuitenkaan sinulle on se ja sama, istuuko lapsesi päiväkotivuotensa yksin nurkassa katselemassa muiden tekemisiä vai leikkii ja nauraa kavereiden kanssa?
Vaatiiko tuollainen tämän järjettömän vasu-virkamieskoneiston? Ei vaadi. Vaatii vain tervettä järkeä.
Ei vaadi järjetöntä vasu-virkamieskoneistoa. Mutta vaatii kyllä yhden keskustelun päiväkodin henkilökunnan jäsenen ja lapsen oman vanhemman kesken.
Lapsi on herraties kuinka monta päivää ja tuntia hoidossa siellä vuodessa, ja osa vanhemmista ei voi vartiksi vaivautua paikalle kerran vuodessa. Säälittävää.
Miksi se sen vaatii? Eikö voi vaan hoitaa työtään siellä työpaikalla, sen sijaan että se työaika käytetään siitä työstä keskustelemisern ja sen keskustelemisen kirjaamiseen? Ja itse homma jää tekemättä, kun ollaan niin kovasti asiantuntijoita.
Kyllä kai se äiti tuon tietää ilman että hänen pitää sinne tulla kesken oman työpäivänsä. Tee sinä se oma hommasi ja anna äidin tehdä oma hommansa. Jeesus.
Minkälaisen "järjettömän vasu-virkamieskoneiston" kuvittelet pyörittävän vasukeskusteluja? Todellisuudessa on se yksi opettaja, joka toki juttelee lasten asioista oman tiiminsä ja tarvittaessa esim. veon/eri terapeuttien (puhe/toiminta) kanssa. Havainnot kirjataan vasuun sellaisena aikana, kun opettajan poissaolo ryhmästä vaikuttaa toimintaan mahdollisimman vähän. Kun asiat on kirjattu ylös, ne on jokaisen lapsen kanssa työskentelevän helppo tarkistaa papereista eikä niiden toteuttaminen ole yksistään kenenkään muistin varassa. Lapsen oikeudet toteutuvat paremmin. Jos ryhmän henkilökunnassa tapahtuu muutoksia tai jos lapsi siirtyy ryhmästä toiseen/vaihtaa päiväkotia/siirtyy kouluun, tiedot seuraavat mukana ja ovat apuna seuraaville lapsen kanssa työskenteleville aikuisille.
Vanhemman kanssa keskustelu auttaa molempia osapuolia tutustumaan lapseen paremmin. Voidaan vaikkapa huomata, että kotona jokin asia sujuu hienosti/taito on vahva, mutta ryhmässä toimiessa ei onnistukaan/pääse esiin. Silloin päiväkodin henkilökunta tietää, miten tukea lasta tässä asiassa hoitopäivän aikana. Tai vanhemmat eivät ole huomanneet, että lasta voisi myös kotona kannustaa omatoimisuuteen tietyissä asioissa, jotka lapsi päiväkodissa jo hallitsee, mutta kotona vielä tehdään lapsen puolesta. Lasta helpottaa, kun kotona ja päiväkodissa toimitaan samalla tavalla.
Siitä on säädetty laki. On suunniteltu, muokattu ja säädetty.
Saatu voimaan.
Sitten se on mennyt koko kunnallisen virkakoneiston läpi. Sitä valvotaan. Päivitetään. Sille on luotu valitusportaikko.
Päiväkodissa joka ryhmässä täti suunnittelee 20-30 lapselle sen toteuttamisen, aikatauluttaa, käy keskustelut, kirjaa, raportoi vanhemmille ja johtajalle, arkistoi. Toimittaa lähetteitä eri viranomaisille, seuraa niitä ja päivittää.
Ja niin edelleen. Loputon paperinpyöritys.
Ja lapsesta ja perheestä kertyy ja kertyy ja kertyy aineistoa ties kenen käsiin. Ja työntekijät etääntyy lapsesta ja perheestä ja alkaa asioida vain sen mapin kanssa. Niiden kanssa pystyy pyörittämään työtä vaikka lapsiakaan ei olisi.
Työntekijät etääntyvät siitä oikeasta työstään ja siirtyvät arvioijiksi ja kaikki perustuu papereihin.
Kenen täti sinun lapsesi päiväkodissa kävi pyörittelemässä paperit?
Minä opettajana omalla työpaikallani ehdotan omien työvuorojeni ja lasten hoitoaikojen mukaan vasukeskusteluajat ja valmistelen omalta osaltani paperit. Vasukeskustelun aikana kirjaan yhdessä keskustellut asiat, vanhemmat tarkistavat ja kuittaavat paperit saman tien, tulostan paperit neuvolaa varten ja vanhemmat hoitavat ne neuvolaan. En kirjoita lähetteitä minnekään. Neuvolapalautteen luen ja laitan lapsen vasun kanssa kansioon. Lasten tavoitteet siirretään ryhmävasuun, joka on toiminnan suunnittelun perusta. Sen mukaan suunnitellaan toiminta, jota olen toteuttamassa päivittäin lapsiryhmässä poislukien SAK-aika, jota on n. 1h/päivä. Se on ajoitettu esim. nukkariaikaan.
Naurettavaa.
Mikä tässä erityisesti naurattaa?
Tuo järkyttävä pätemisen tarve.
Mitä pätemistä siinä on, että vastaan minulle esitettyyn kommenttiin ja oikaisen siinä esiin tulleita vääriä käsityksiä?
Siinä on että yksinkertaisesta työstä on kehitetty järkyttävä naurettava asiantuntijatyö. Päivähoidossa on tarkoitus hoitaa lapsia kun vanhemmat käy töissä, palvella perheitä verovaroin. Nyt siitä on tullut itsestään pyörivä ikiliikkuja, jonne veronmaksajien kuuluu toimittaa materiaalia ja hyppii ja pomppii käskystä.
Kauanko olet ollut vastuussa esim. 24 hengen lapsiryhmän päivittäisestä toiminnasta ja jokaisen lapsen hyvinvoinnista päiväkotipäivän aikana?
Ja tähän ”ongelmaan” auttaa siis nyt mielestäsi se että lisätään muuta kuin lastenhoitotyötä ja unohdetsan koko päivähoidon perusajatus?
Ja sn sijaan että sinne ryhmääb saataisiin järkeä, sepustellaan raportteja loputtomiin ja kirjataan itsestäänselvyyksiä?
Mihin ongelmaan? Kysyin yökokemuksestasi varhaiskasvatuksessa. Lapsiryhmän toiminnan sujuvuuden ja lasten hyvinvoinnista huolehtimisen kannalta pidän vasukeskusteluja oikein hyvinä, samoin suunnitteluajan järjestäminen tukee todellakin varhaiskasvatuksen perusajatusta. Raporttien sepustelu ja itsestäänselvyyksien kirjaaminen on sitten jotain, joka ei kuulu toimenkuvaani.
Lapsista huolehtimiseen tarvitaan tervettä maalaisjärkeä. Ja sitä ei tässä suossa ole pätkääkään.
Ja ei, ei ole yökokemusta.
Miten ihmeessä vanhemman kanssa lapsen asioista keskusteleminen sulkee automaattisesti maalaisjärjen käytön täysin pois kuvioista?
Mutta jos koet noin suurta huolta ja ahdistusta asiasta, niin vie ihmeessä huoltasi eteenpäin tahoille, jotka siihen voivat vaikuttaa. Av:llä murehtiminen tuskin edistää asiaa mitenkään.
Se että sinä käytät työaikasi siihen että märehdit itsestäänselvyyksiä edestakaisin ja kirjaat niitä ja monistat jne on kaikki pois siitä työstä, jota sinun pitäisi tehdä.
Esimerkki: sen sijaan että käytät neljä tuntia siihen, että suunnittelet, kutsut, merkitset, raportoit, keskustelet, jankkaat, jankkaat ja kirjoitat ja monistat tietoa siitä, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, sinä vaan annat hänelle kirjan.
Kerroin jo, miten käytän työaikani ja miten suunnitteluaika siihen sijoittuu. On ikävää jos et pysty sisäistämään lukemaasi.
Se, että olen n. puoli tuntia kestäneessä vasukeskustelussa vanhempien kanssa todennut ja kirjannut, että Ristoirmeli on kiinnostunut kirjaimista, ei estä minua antamasta Ristoirmelille kirjaa. Sen lisäksi voin tehdä paljon muutakin, joka tukee Ristoirmelin kiinnostusta kirjaimiin. Kun se kaikki lukee ryhmävasussa, kaikki muutkin ryhmän aikuiset tietävät Ristoirmelin kiinnostuksesta vaikka minä jäisin pitkälle sairaslomalle ja tilalleni tulisi sijainen.
Se pelkkä keskustelu vie puoli tuntia, siihen oäälle ne kaikki oheistoiminnor niin ollaan jo useissa tunneissa. Vaikka laskettaisiin että se vie vain kolme tuntia per pää, sitä naurettava ajanhukkaa tulee 75-100 tuntia. Ja tää vain yks vasu. Kaikki muu pelleily sittwn lisäksi.
Okei, en jaksa enää jankata SINUN kanssasi, joten sovitaan, että sinä tiedät tarkasti ja minua paremmin, kuinka käytän työaikani = jankkaamiseen, jankkaamiseen, kopioimiseen ja pelleilyyn. Tästä lähtien keskityn siis vain pitämään lapset hengissä päivän ajan, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Kirjaimista kiinnostuneelle lyön kirjan käteen ja käsken opetella siitä. Neuvoa kysyvän vanhemman käsken käyttää maalaisjärkeä. Olet opettanut minut hyvin ja koen valaistuneeni, kiitos siitä!
Onpa aikuista käytöstä asiantuntijalta! ”Jos en saa tehdä mitä haluan, en tee mitään” ja jalanpoljentaa päälle. Ja sinä kasvatat taaperoille asiallisia vuorovaikutustaitoja?
Missä sanoin, että en tee mitään? Eikö tässä ketjussa ole miljoonaan kertaan todettu, että kaikki varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän ulkopuolella tehtävä työ on huuhaata ja henkilökunnan egon pönkittämistä. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen toiminnalle on teidän mukaanne samoin järjetöntä, koska lasten hengissä pitäminen ja peppujen pesu on työmme ydin. Jos siis huomenna palautan lapset hengissä ja puhtain takamuksin vanhemmilleen, niin olen tehnyt tasan tarkkaan sen, mitä halusitte. Vai eikö se nyt sitten riitäkään?
Niin hyvä käytösmalli. Lisää lapsellista kiukuttelua.
😂😂😂😂
Toisen työn mitätöinti, ammattitaidon väheksyminen ja asiallisten kommenttien ohittaminen/kuittaaminen omalla mutuilulla onkin sellaista aikuismaista keskustelua, josta ilmeisesti pitäisi ottaa mallia.
En minä ole mutuillut.
Ja olen veronmaksajana sinun työnantajasi joten minulla on täysi oikeus kyseenalaistaa naurettava huuhaasi.
"Naurettava huuhaani" perustuu lakiin. Kuten sanoin jo aiemmin, jos toivot lakiin muutosta, vie asiaa eteenpäin lain säätäjille. Voit vedota siinäkin kohdassa verojen maksamisen mukanaan tuomaan työnantajan rooliin.
Kyllä minä sen tiedän. Minä en tässä ole se tyhmä idiootti. Sinä olet. Into piukeana haaskaat verovaroja hössötykseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi ne pitää pitää fyysisesti siellä paikan päällä.
Missäs sitten
puhelimitse, skypellä?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kokenut keskustelut hyviksi, vaikka omalla lapsella onkin mennyt kaikki hyvin. Ihanaa silti hetkeksi istua alas juttelemaan rauhassa oman lapsen kuulumiset, kun kuitenkin aina hakiessa kuulumisten vaihto on niin nopeaa.
Sama, kyllä jokaisella pitäisi olla kiinnostusta omaa lasta kohtaan, jos lapsi on kehittynyt normaalisti niin mikä oli sen parempi tilanne. Eikö omaa lasta voi vaikka kehua siitä mitä hän osaa? Miten vaikeaa muka on asettaa lapselle tavoitteet? Nää on kuitenkin lapsen elämässä iso asia, että nähdään oikeasti mihin sitä apua tarvitaan ja minkä verran? Tuskin tällä puolien lapset osaavat vaikka luistella tai hiihtää ja miten suuri osuus näiden taitojen oppimisen kohdalla on päivähoidolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itsellä on aika vaativa työ ja mietityttää kyllä kovasti miten kaiken lapsiin liittyvän lisärumban siihen yhdistäisi. Siis ihan sairasteluista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä (nämäkin kuulemma pakko hoitaa julkisella eikä yksityisellä tai muuten tehdään lasu?), neuvoloista, harrastuksista, kerhoista, leirikoulukeräyksistä, vanhempainilloista ja muista keskusteluista.. Kaikki nämä toki aina livenä eikä etänä vaikka se olisi mahdollista, keskellä päivää ja sijainti milloin missäkin kuusessa.. Sen lisäksi että lapsiperhearki jo itsessään on rankkaa. Ja vielä jos olis useampi lapsi... en tiedä jaksaisinko.
Ei vasu-keskusteluun ole mikään pakko osallistua, ei ole mitään lakia, mikä velvottaisi vanhemman osallistumaan vasu-keskusteluun, joten siitä voi kyllä kieltäytyä, eikä mitään ongelmia siitä seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin jälkikäteen kun itse mietin omaa lapsuuttani päivähoidossa, olen kiitollinen, ettei tuollaisia vasuja ollut. Toki hyötyäkin niistä olisi voinut olla ja mahdollisiin ongelmiin olisi ehkä päästy kiinni. Asia ei ole mustavalkoinen. Mutta missä ne paperit olisivat nyt? Olisinko saanut ne haltuuni täysi-ikäisenä? Miksi minulta ei olisi kysytty lupaa, haluanko, että minua tarkkaillaan ja havainnoista muotoillaan kirjallinen raportti?
En pitäisi sellaisesta toiminnasta nyt aikuisena, enkä pidä ajatuksesta, että olisin ollut sellaisen toiminnan kohteena lapsena. Tarkoitus on hyvä ja ihana, mutta sekä tietosuoja että yksityisyyden suoja menevät minulla psyykkisen ja sosiaalisen kartoitukseni edelle.
Tilanne olisi toinen, jos kärsisin jostain sairaudesta, vaikkapa psyykkisestä, johon itse hakisin apua. Mutta tuollainen tavoitekeskeinen ja tietoinen henkilön tarkkailu ja kehittäminen plus itsereflektio tuntuu kyllä edelleen vieraalta vaikka kuinka lukisin varhaiskasvatuslakia myönteisellä mielellä.
Ihan selkeästi on kerrottu paperin alalaidassa että paperi tuhotaan 6 vuoden jälkeen.
Minkä tietäisit jos olisit nykyjään vasukeskusteluissa käynyt.
Älä valehtele. Olen viimeksi ollut vasukeskustelussa toissa viikolla, eikä paperissa mainittu mitään tuollaista.
Ja vasu-"keskustelun" voi käydä myös lennosta, esim. lapsenhaku tilanteessa päiväkodin työntekijä voi antaa vanhemmalle valmiiksi täyttämänsä vasu-lapun luettavaksi ja kysyä, että onko vanhempi samaa mieltä ja jos on, niin nimet vaan alle. Vie ehkä 10-15 minuuttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha tätä on jankata sillä vasu on käytävä jokaisen lapsen kohdalla, on sitten "tarpeen" tai ei. Sen määrää vakalaki.
Ei tästä voi pk.n henkilökuntaa syyttää, tämä on yksi lukuisista työtehtävistä mikä vaan on tehtävä!
On mullakin hoidossa lapsia, joiden kohdalla ei ole mitään huolta ja vähän pitää vanhempien kanssa miettiä, mikä se tavoite toiminnalle on, jotta lapsi siinä saisi tukea esim. mielenkiinnon kohteidensa harjoittamiseen. Mutta tehtävä tämäkin on. Vasuajat on ollut helposti sovittavissa klo 8-16 välisenä aikana, vanhemmat on pystyneet sopimaan töissä. Ymmärrän, että on työpaikkoja, joissa voi olla hankalampaa. Mutta keskustellen ja joustaen varmasti löytyy sopiva aika. Joudutaan itsekin töissä ryhmien kesken miettimään esim. ulkoiluvalvonnat uusiksi jos jollain vasu esim. klo 15.30. Eikä vanhemmat tiedä, eikä tarvikaan tietää, mitä kaikkea pikkusälää meidän päiviin kuuluu. Uskokaa, paljon, teille näkymätöntä, ette edes voi aavistaa 😂.
Huomenna viimeinen vasukeskustelu, huh ja onneksi 😃!
Mutta eikö kannattas herätellä keskustelua että asiaa järkeistettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
"Kaipaan äitini lapsuuden puistotätejä ja oman lapsuuteni päivähoitoa.
Varhaiskasvatusta sen sijaan en haluaisi rahoittaa ensin verorahoin ja sitten vielä korkeimman maksuluokan päivähoitomaksuin omille mukuloilleni. Se että kirjataan jatkuvasti allekirjoituksia ja arkistointia vaativiin papereihin, että kaikki ok ja Minttu-Maarit tykkää leikkiä kivillä on rahojen sekä kaikkien aikuisten arvokkaan ajan haaskuuta.
Varhaiskasvattajat voisivat kasvattaa ongelmatapauksia, ja normaaleja lapsia voisi hoitaa hoitajat."
Kyllä.
Tuosta tulee tehdä kansalaisaloite.
Kuka sen sitten määrittelee että mikä on ongelmatapaus ja mikä normaali? Vanhemmille ei tätä asiaa ainakaan voi jättää, koska tosi monen vanhemman on vaikea myöntää jos lapsi onkin se ongelmallinen. Eli jonkun asiantuntijan pitäisi sitten arvioida, lokeroidaanko lapsi normaaliksi vai ongelmalliseksi.
Ja kun tuota kirjoitustani luitte, niin varmaan ymmärsitte jo lukiessa, miten hirveältä kuulostaa jos lähdetään leimaamaan jo alle kouluikäisiä lapsia ongelmallisiksi. "Tarkkis-päiväkoti".
Ketkä kaikki niitä muuten voi lukea näitä lapseni tietoja sieltä koneilta jos ne kerran sinne tallennetaan. Alkaa hiukan arveluttaa. Ei sill etä olisi mitään salattavaa tai silleen mutta silti onhan tää aika outoa että kaikkien perheiden ehkä arkaluontoisiakin asioita on jossain koneiden uumenissa kaikkien nähtävillä. Ja kun nää kirjaamisetkin on kiinni siitä millainen ope tai vastaava siinä on mukana . Kaikki ei aina ole ihan ammattimaisiakaan ehkä niissä kirjaamisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kokenut keskustelut hyviksi, vaikka omalla lapsella onkin mennyt kaikki hyvin. Ihanaa silti hetkeksi istua alas juttelemaan rauhassa oman lapsen kuulumiset, kun kuitenkin aina hakiessa kuulumisten vaihto on niin nopeaa.
Sama, kyllä jokaisella pitäisi olla kiinnostusta omaa lasta kohtaan, jos lapsi on kehittynyt normaalisti niin mikä oli sen parempi tilanne. Eikö omaa lasta voi vaikka kehua siitä mitä hän osaa? Miten vaikeaa muka on asettaa lapselle tavoitteet? Nää on kuitenkin lapsen elämässä iso asia, että nähdään oikeasti mihin sitä apua tarvitaan ja minkä verran? Tuskin tällä puolien lapset osaavat vaikka luistella tai hiihtää ja miten suuri osuus näiden taitojen oppimisen kohdalla on päivähoidolla?
Mihin tuossa tarkalleen ottaen tarvitaan sitä vasua? Tai ylipäätään päiväkotia?
Vierailija kirjoitti:
Ketkä kaikki niitä muuten voi lukea näitä lapseni tietoja sieltä koneilta jos ne kerran sinne tallennetaan. Alkaa hiukan arveluttaa. Ei sill etä olisi mitään salattavaa tai silleen mutta silti onhan tää aika outoa että kaikkien perheiden ehkä arkaluontoisiakin asioita on jossain koneiden uumenissa kaikkien nähtävillä. Ja kun nää kirjaamisetkin on kiinni siitä millainen ope tai vastaava siinä on mukana . Kaikki ei aina ole ihan ammattimaisiakaan ehkä niissä kirjaamisissa.
Ainakaan meidän kunnassa ei vasuja mihinkään koneelle tallennetta, mutta se kyllä merkataan että vasukeskustelu on käyty ja päivämäärä, koska sitä asiaa tarkkaillaan. Jos vanhempi kieltäytyy täysin siitä pika-vasustakin, niin sitten ymmärtääkseni voi merkata, että vanhempi kieltäytyi vasu-keskustelusta.
Varsinainen vasu on paperinen ja pidetään visusti lukkojen takana, arkistoidaan jokuseksi vuodeksi (en nyt muista kuinka moneksi) ja sitten hävitetään, luultavasti silppurin kautta.
Pitkä ketju muttei ole tainnut oikein selvitä mihin näitä vasuja pohjimmiltaan tarvitaan.
Ammattialan edustajtkin tuntuvat vain kuittaavan että kun on käsketty tehdä niin tehdään :Ö
Toisen työn mitätöinti, ammattitaidon väheksyminen ja asiallisten kommenttien ohittaminen/kuittaaminen omalla mutuilulla onkin sellaista aikuismaista keskustelua, josta ilmeisesti pitäisi ottaa mallia.