Nykynuorten vaikeudet

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten se juttu, että meillä nuorilla ei ole todellakaan samaa mahdollisuutta, kuin vanhemmillamme oli meitä jo nuorempina. Pätkätöillä ei saa lainaa asuntoon ja pääse näin vakaammalle taloudelle. Vanhemmillani oli jo asunto, kun vanhin veljeni oli vauva ja he olivat tuolloin 20v. Tuolloinkin riitti, että isäni kävi töissä, joka tuolloin oli vielä hanttihommaa. Elintasoni viistää maata, jos suhteutetaan vanhempieni sen ajan elintasoon samanikäisinä. Eläkkeeltä ja suojatyöpaikoista on helppo kitistä, että nykynuoret ovat laiskoja ja ahdistuvat turhasta, kun itse on kaikki saatu vain hakemalla. Hohhoijaa.. Kannattaa avata niitä silmiään vähän ja katsella ympärilleen ja etenkin katsoa tämän nykyajan silmin, eikä 70- ja 80-luvun silmin. Kyllä kai nykynuoret vaikuttavat olevan laiskoja, jos ajattelee nykyajan olevan yhtä helppoa, kuin 40 vuotta sitten. Silloin haasteet eivät olleet arki- ja työelämässä. Oli niitä haasteita silloinkin, vaan ne eivät olleet sellaisia, joita tarvitsisi kohdata päivittäin ja todeta, että huomenna taas.

M24

Ihan oikeasti, parikymppisenä sinulla ei ole mitään kosketuspintaa siihen, millaista on ollut elää parikymppisenä vaikka 20v tai 30v tai 40v sitten. Monet asiat voivat olla eri tavalla mutta teet niin naiveja yleistyksiä, että väkisinkin hymyilyttää. Vaikken itsekään ole kuin 35. En silti esiinny asiantuntijana omien vanhempieni nuoruuden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä, että ihmiset ovat nyt heikompia kuin vaikka itse ollessani nuori aikuinen (olen 39, eli en mikään ikäloppu). Meillä oli ihan kunnia-asia kotoa muuttaessa, että omilla ollaan ja pärjätään. Käytiin opintojen ohella töissä (kyllä, ihan hanttihommia) jotta sai vuokrat maksettua ja silti valmistuttiin ihan tavoiteajassa. Ja ehdittiin sitä opiskelijabileet yms myös käydä.

Siitä paljon puhutusta epävarmuudesta en oikein tiedä. Ei itselle ollut mitenkään itsestäänselvää, että oman alan töitä tyrkytetään. Pätkää tuli tehtyä melkein vuosikymmen ennenkuin sain reilusti päälle 30-vuotiaana ensimmäisen vakityön. Näin se on mennyt aika monella ikätoverilla myös. Silti on uskallettu tehdä lapset, asuntolaina alkaa olla viimeisessä neljänneksessä ja ylipäätään on uskallettu elää.

Olen sinun ikäinen (no, vuotta vanhempi) ja näen täysin päinvastoin asian. Meillä oli parempi opintotuki kuin nykynuorilla. Sitä sai pidempään ja opintoja vitkutettiin vuositolkulla kun ei uskallettu valmistua. Opintojen kestoa ei rajoitettu. Todella moni sai opiskelijoiden toimeentulotutkimusten mukaan vanhempien tukea opiskeluun.

Eli lyhyesti: olet väärässä!

Vanhemmat tukevat tänä päivänä myös, osaa enemmän, osaa vähemmän mutta ei se ole mikään asia, joka "ennen oli paremmin". Opintotukea sai noin 6 vuotta.

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä se, kun näkee mihin itsellä oli muksuna mahdollisuuksia, mutta omille lapsille ei voi tarjota kuin ilmastonmuutosta. Ennen korkeakoulutettu oli työttömänä vain omasta tahdostaan, nykyään jokaiseen duuniin on kymmeniä kyvykkäitä maistereita ja tohtoreita hakemassa

Noin asiat olivat viimekis 80-luvulla. Siitä on jo 30 vuotta. Silti moni edelleenkin haluaa lisätä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkoja, vaikkei niistä valmistuneille ole töitä. Samalla nuorille opetetaan kotona, että kannattaa uskoa unelmiinsa ja opiskella, mikä kiinnostaa. Pitäisikö alkaa kannustamaan työllistävien opintojen pariin?

Mitkä alat työllistävät varmasti tulevaisuudessa? Ei kellään ole sellaista kristallipalloa. Luuletko, että kaikille olisi töitä, jos nuoret sankoin joukoin siirtyisivät ammattikoulualoille? 

Saitko itse opiskella alaa, jota halusit vai pakotettiinko sinut lähihoitajaksi tai siivoojaksi? Siitä ei seuraa mitään hyvää, jos ihmiset eivät saa hakeutua mieleisilleen aloille. Vaikka käytit sanaa 'kannustaa', rivien välistä on selkeästi luettavissa, että mielestäsi nuoret eivät saisi mennä yliopistoon, tai vain jokin valittu eliitti saisi tehdä niin. Muita yritettäisiin "kannustaa" (lue: painostaa) valitsemaan muita aloja. 

Siksi toisekseen (tai kolmanneksi) haluatko Suomesta todella maan, jossa koulutetaan lähinnä suorittavan työn tekijöitä? Muualla maailmassa mennään ihan eri suuntaan. 

Minusta on aina hassua, että ihmiset, jotka ovat jo tehneet ammatinvalintansa, ja ovat kaiken lisäksi itse korkeasti koulutettuja, alkavat määräillä, että muut eivät saa valita samoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En yleistä kun kerron omasta lapsuudesta 70 luvulla. Rikkaiden ja köyhien lapset oli samalla viivalla, kaikki oli kavereita materiaalista huolimatta.

Miksi tätä yläpeukutetaan? Ihan kuin 70-luvulla ei olisi ollut koulukiusaamista. Kyllä vain oli, eikä siihen puututtu sitäkään vähää, mitä nykyisin. 

En itse tiedä 70-luvusta, mutta 80-luvulla kyllä ihan opettajatkin osallistuivat avoimeen kiusaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten se juttu, että meillä nuorilla ei ole todellakaan samaa mahdollisuutta, kuin vanhemmillamme oli meitä jo nuorempina. Pätkätöillä ei saa lainaa asuntoon ja pääse näin vakaammalle taloudelle. Vanhemmillani oli jo asunto, kun vanhin veljeni oli vauva ja he olivat tuolloin 20v. Tuolloinkin riitti, että isäni kävi töissä, joka tuolloin oli vielä hanttihommaa. Elintasoni viistää maata, jos suhteutetaan vanhempieni sen ajan elintasoon samanikäisinä. Eläkkeeltä ja suojatyöpaikoista on helppo kitistä, että nykynuoret ovat laiskoja ja ahdistuvat turhasta, kun itse on kaikki saatu vain hakemalla. Hohhoijaa.. Kannattaa avata niitä silmiään vähän ja katsella ympärilleen ja etenkin katsoa tämän nykyajan silmin, eikä 70- ja 80-luvun silmin. Kyllä kai nykynuoret vaikuttavat olevan laiskoja, jos ajattelee nykyajan olevan yhtä helppoa, kuin 40 vuotta sitten. Silloin haasteet eivät olleet arki- ja työelämässä. Oli niitä haasteita silloinkin, vaan ne eivät olleet sellaisia, joita tarvitsisi kohdata päivittäin ja todeta, että huomenna taas.

M24

Jep isovanhempani saivat työuransa aikana hankittua velattoman kolmion Helsingistä hyvältä alueelta, vaikka kummallakaan ei ollut juuri mitään koulutusta. Lisäksi riitti rahaa kahden lapsen kasvattamiseen ja meidän lastenlasten hyysäämiseen. Vaikka korkeakoulutettuna miehenä saisinkin korkeakoulutetun naisen, ei meillä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia samaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten se juttu, että meillä nuorilla ei ole todellakaan samaa mahdollisuutta, kuin vanhemmillamme oli meitä jo nuorempina. Pätkätöillä ei saa lainaa asuntoon ja pääse näin vakaammalle taloudelle. Vanhemmillani oli jo asunto, kun vanhin veljeni oli vauva ja he olivat tuolloin 20v. Tuolloinkin riitti, että isäni kävi töissä, joka tuolloin oli vielä hanttihommaa. Elintasoni viistää maata, jos suhteutetaan vanhempieni sen ajan elintasoon samanikäisinä. Eläkkeeltä ja suojatyöpaikoista on helppo kitistä, että nykynuoret ovat laiskoja ja ahdistuvat turhasta, kun itse on kaikki saatu vain hakemalla. Hohhoijaa.. Kannattaa avata niitä silmiään vähän ja katsella ympärilleen ja etenkin katsoa tämän nykyajan silmin, eikä 70- ja 80-luvun silmin. Kyllä kai nykynuoret vaikuttavat olevan laiskoja, jos ajattelee nykyajan olevan yhtä helppoa, kuin 40 vuotta sitten. Silloin haasteet eivät olleet arki- ja työelämässä. Oli niitä haasteita silloinkin, vaan ne eivät olleet sellaisia, joita tarvitsisi kohdata päivittäin ja todeta, että huomenna taas.

M24

Ihan oikeasti, parikymppisenä sinulla ei ole mitään kosketuspintaa siihen, millaista on ollut elää parikymppisenä vaikka 20v tai 30v tai 40v sitten. Monet asiat voivat olla eri tavalla mutta teet niin naiveja yleistyksiä, että väkisinkin hymyilyttää. Vaikken itsekään ole kuin 35. En silti esiinny asiantuntijana omien vanhempieni nuoruuden suhteen.

Selviäähän nuo nyt jo pelkästään tilastoja tiiraamalla, eikä sitä tarvitse edes olla kaltaisesi elämää jo paljon nähnyt täti-ihminen tietääkseen miten radikaalisti esimerkiksi työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien saatossa. 

t.eri

Ihmettelevä nuori kirjoitti:

Olen myös sitä mieltä että toimeentulotuella pitäisi olla 6kk raja jolloin olisi pakko ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Miksi vitussa näin ei ole? Eikö ole tarjota työpaikkoja?

Ei ole työpaikkoja. 

Herää sinäkin todellisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä, että ihmiset ovat nyt heikompia kuin vaikka itse ollessani nuori aikuinen (olen 39, eli en mikään ikäloppu). Meillä oli ihan kunnia-asia kotoa muuttaessa, että omilla ollaan ja pärjätään. Käytiin opintojen ohella töissä (kyllä, ihan hanttihommia) jotta sai vuokrat maksettua ja silti valmistuttiin ihan tavoiteajassa. Ja ehdittiin sitä opiskelijabileet yms myös käydä.

Siitä paljon puhutusta epävarmuudesta en oikein tiedä. Ei itselle ollut mitenkään itsestäänselvää, että oman alan töitä tyrkytetään. Pätkää tuli tehtyä melkein vuosikymmen ennenkuin sain reilusti päälle 30-vuotiaana ensimmäisen vakityön. Näin se on mennyt aika monella ikätoverilla myös. Silti on uskallettu tehdä lapset, asuntolaina alkaa olla viimeisessä neljänneksessä ja ylipäätään on uskallettu elää.

Olen sinun ikäinen (no, vuotta vanhempi) ja näen täysin päinvastoin asian. Meillä oli parempi opintotuki kuin nykynuorilla. Sitä sai pidempään ja opintoja vitkutettiin vuositolkulla kun ei uskallettu valmistua. Opintojen kestoa ei rajoitettu. Todella moni sai opiskelijoiden toimeentulotutkimusten mukaan vanhempien tukea opiskeluun.

Eli lyhyesti: olet väärässä!

Vanhemmat tukevat tänä päivänä myös, osaa enemmän, osaa vähemmän mutta ei se ole mikään asia, joka "ennen oli paremmin". Opintotukea sai noin 6 vuotta.

Nyt opintotukea saa lyhyemmän aikaa ja opintorahan taso on selvästi pienempi ja lainan osuus suurempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleistät siis uhden tapauksen perusteella kaikki teinit piloille kasvatetuiksi? Entäpä jos kyseinen tapaus on ongelma myös omassa perheessä. Mikä olisi mielestäsi oikea tapa kasvattaa?

Kaikki teinit ei ongelmatapauksia mutta valitettavasti osa nykynuorista pahemman kerran. Kasvatus alkaa varhaisessa vaiheessa vaippaiästä asti, osalla vanhemmistakin käytöstapojen puutetta mikä osaltaan selittää sen että jälkikasvun perseilyt katsotaan hyväksyvästi läpi sormien

Onko sinulla lähdettä väitteilesi?

Oman havaintoni mukaan tåmän päivän nuorilla on yhä enemmän tietoa ja osaamista, käyttävät vähemmän alkoholia, eivät tupakoi, kiusaaminen on puolittunut, rikosten määrä vähentynyt.

Helsingissä ainakin valtaosa mainitsemista asioistasi jäänyt vanhemmilta ja virkavallalta tietämättä. On kotibileitä joissa ryypätään vanhempien ollessa matkoilla. Nuoret eivät samassa määrin kaduilla ryyppää joten jää huomaamatta. Helsingin eliittilukioissakin kannabis suosiossa, osassa myös nuuska. Suuri osa kiusaamistapauksista sellaisia mihin ei puututa joten ei näy tilastoissa. Sitten ihmetellään kun on ahdistuneita nuoria. On kiusattuna olemista, päihteet, hengailut ja orastavat suhteet sovitettava määriteltyyn rytmiin ja ulkoisiin paineisiin pärjätä koulussa ja tulevaisuudessa työelämässä. Moni lukioikäinenkään ei osaa vielä sanoa mitä haluavat tulevaisuudessa valinnanmahdollisuuksien edessä muttei välttämättä olla valmiita pitkäjänteisesti tekemään töitä mahdollisuuksien maksimoimiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä, että ihmiset ovat nyt heikompia kuin vaikka itse ollessani nuori aikuinen (olen 39, eli en mikään ikäloppu). Meillä oli ihan kunnia-asia kotoa muuttaessa, että omilla ollaan ja pärjätään. Käytiin opintojen ohella töissä (kyllä, ihan hanttihommia) jotta sai vuokrat maksettua ja silti valmistuttiin ihan tavoiteajassa. Ja ehdittiin sitä opiskelijabileet yms myös käydä.

Siitä paljon puhutusta epävarmuudesta en oikein tiedä. Ei itselle ollut mitenkään itsestäänselvää, että oman alan töitä tyrkytetään. Pätkää tuli tehtyä melkein vuosikymmen ennenkuin sain reilusti päälle 30-vuotiaana ensimmäisen vakityön. Näin se on mennyt aika monella ikätoverilla myös. Silti on uskallettu tehdä lapset, asuntolaina alkaa olla viimeisessä neljänneksessä ja ylipäätään on uskallettu elää.

Olen sinun ikäinen (no, vuotta vanhempi) ja näen täysin päinvastoin asian. Meillä oli parempi opintotuki kuin nykynuorilla. Sitä sai pidempään ja opintoja vitkutettiin vuositolkulla kun ei uskallettu valmistua. Opintojen kestoa ei rajoitettu. Todella moni sai opiskelijoiden toimeentulotutkimusten mukaan vanhempien tukea opiskeluun.

Eli lyhyesti: olet väärässä!

Vanhemmat tukevat tänä päivänä myös, osaa enemmän, osaa vähemmän mutta ei se ole mikään asia, joka "ennen oli paremmin". Opintotukea sai noin 6 vuotta.

Nyt opintotukea saa lyhyemmän aikaa ja opintorahan taso on selvästi pienempi ja lainan osuus suurempi.

No ainakin sitä lainaa saa ihan ruhtinaallisen paljon verrattuna aiempaan.

Nykynuoret on sekaisin koska elämä pyörii internetissä ja somessa. Ihminen on vieraantunut todellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä, että ihmiset ovat nyt heikompia kuin vaikka itse ollessani nuori aikuinen (olen 39, eli en mikään ikäloppu). Meillä oli ihan kunnia-asia kotoa muuttaessa, että omilla ollaan ja pärjätään. Käytiin opintojen ohella töissä (kyllä, ihan hanttihommia) jotta sai vuokrat maksettua ja silti valmistuttiin ihan tavoiteajassa. Ja ehdittiin sitä opiskelijabileet yms myös käydä.

Siitä paljon puhutusta epävarmuudesta en oikein tiedä. Ei itselle ollut mitenkään itsestäänselvää, että oman alan töitä tyrkytetään. Pätkää tuli tehtyä melkein vuosikymmen ennenkuin sain reilusti päälle 30-vuotiaana ensimmäisen vakityön. Näin se on mennyt aika monella ikätoverilla myös. Silti on uskallettu tehdä lapset, asuntolaina alkaa olla viimeisessä neljänneksessä ja ylipäätään on uskallettu elää.

Olen sinun ikäinen (no, vuotta vanhempi) ja näen täysin päinvastoin asian. Meillä oli parempi opintotuki kuin nykynuorilla. Sitä sai pidempään ja opintoja vitkutettiin vuositolkulla kun ei uskallettu valmistua. Opintojen kestoa ei rajoitettu. Todella moni sai opiskelijoiden toimeentulotutkimusten mukaan vanhempien tukea opiskeluun.

Eli lyhyesti: olet väärässä!

Vanhemmat tukevat tänä päivänä myös, osaa enemmän, osaa vähemmän mutta ei se ole mikään asia, joka "ennen oli paremmin". Opintotukea sai noin 6 vuotta.

Nyt opintotukea saa lyhyemmän aikaa ja opintorahan taso on selvästi pienempi ja lainan osuus suurempi.

Lainasta saa 40% anteeksi, jos valmistuu tavoiteajassa. Mikä huomioiden "ilmaisen" rahan määrä on varsin ruhtinaallinen verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseenkin (en tarkkaan muista milloin tuo uudistus tuli, mutta ei sitä silloin ollut, kun itse opiskelin, valmistuin 2004).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleistät siis uhden tapauksen perusteella kaikki teinit piloille kasvatetuiksi? Entäpä jos kyseinen tapaus on ongelma myös omassa perheessä. Mikä olisi mielestäsi oikea tapa kasvattaa?

Kaikki teinit ei ongelmatapauksia mutta valitettavasti osa nykynuorista pahemman kerran. Kasvatus alkaa varhaisessa vaiheessa vaippaiästä asti, osalla vanhemmistakin käytöstapojen puutetta mikä osaltaan selittää sen että jälkikasvun perseilyt katsotaan hyväksyvästi läpi sormien

Onko sinulla lähdettä väitteilesi?

Oman havaintoni mukaan tåmän päivän nuorilla on yhä enemmän tietoa ja osaamista, käyttävät vähemmän alkoholia, eivät tupakoi, kiusaaminen on puolittunut, rikosten määrä vähentynyt.

Helsingissä ainakin valtaosa mainitsemista asioistasi jäänyt vanhemmilta ja virkavallalta tietämättä. On kotibileitä joissa ryypätään vanhempien ollessa matkoilla. Nuoret eivät samassa määrin kaduilla ryyppää joten jää huomaamatta. Helsingin eliittilukioissakin kannabis suosiossa, osassa myös nuuska. Suuri osa kiusaamistapauksista sellaisia mihin ei puututa joten ei näy tilastoissa. Sitten ihmetellään kun on ahdistuneita nuoria. On kiusattuna olemista, päihteet, hengailut ja orastavat suhteet sovitettava määriteltyyn rytmiin ja ulkoisiin paineisiin pärjätä koulussa ja tulevaisuudessa työelämässä. Moni lukioikäinenkään ei osaa vielä sanoa mitä haluavat tulevaisuudessa valinnanmahdollisuuksien edessä muttei välttämättä olla valmiita pitkäjänteisesti tekemään töitä mahdollisuuksien maksimoimiseen

Ei siihen kiusaamiseen ennenkään puututtu joten miksi luulet, että ne aiemmat kiusaamiset näkyisi sen paremmin tilastoissa??? Ja ennenkin nuoret ryyppäsi kotibileissä, se ei ole mikään uusi keksintö. Juomista selvitetään säännöllisesti erilaisin tutkimuksin ja kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että juominen nuorilla on vähentynyt.

Aborttien määrästä on kyllä tarkat tiedot ja yksiselitteisesti nykynuorilla on vähemmän abortteja ja raskauksia kuin aiemmilla nuorisosukupolvilla.

Sama vitun ihmettelevä nuori kirjoitti:

Jonkun kommentissa luki että ”Köyhät katsovat tosi-tv:ta ja ovat 24/7 kiinni peleissä ja älypuhelimissa. Hyväosaiset ja vauraat ovat työelämässä ja keskittyvät itsensä henkiseen kehittämiseen.” ANTEEKS MITÄ VITTU TOSSA LUKEE? Tarkoita että vain köyhät katsovat toi-tv:tä ja ovat kiinni peleissä? MISSÄ VITUN VIORELLA SÄÄ ASUT? Jotkut ovat saaneet pelaamisesta AMMATIN. Uskon myös että rikkaammat katsovat myös tosi-tv:tä. Mutta ymmärän vain tuon 24/7. Kyllä monet nuoret pelaavat paljon ja se vaikuttaa sosiaaliseen elämään niinkuin myös usein koulunkäyntiin. Muttä siis mitenkäs vitussa tuolla työelämässä kehitytään henkisesti???? 1. Menet töihin 2. Opettelet työpaikan käytännöt 3. Tutustun muihin ihmisiin työpaikalla 4. Teet omassa päässäsi yhdistelmi mitä ikinä sitten teetkin ja päätät kenen kanssa viihdyit prhaiten työpikalla (jos et kenenkään vaihda työpaikkaa jos se häritsee) 5. Saat tehdystä työstä palkan

Mitenkä se näkyy kun on kehittynyt henkisesti? Ei suutu niin helposti? Mutta eikös sekin ole luonne kysymys kuinka helposti suuttuu, mielestäni vain kaikki helposti suuttuvat ovat LIIAN TYHMIÄ puhuakseen normaalisti perus asioista. Otetaan myös puheeksi henkiseltä puolelta herkkänahkaisuus. MITENKÄ ON MAHDOLLISTA ETTÄ JOKU VOI OTTAA ITSEENSÄ JONKUN MUUN KUIN LÄHEISEN IHMISEN HAUKKUMISESTÄ YMS... SE HENKILÖ EI LIITY SUN ELÄMÄÄN MITENKÄÄN EIKÄ TULE LIITTYMÄÄN JOTEN ANNA MUIDEN HUUDELLA EINE KAUAA JAKSA JOS SUOKAAN EI KIINNOSTA NIIDEN HUUDOT

Muista hengittää välillä. Tunteitaan ei kannata tuoda keskusteluun, tai keskustelu muutttuu tuolla tavalla hieman asiattomaksi. Haukuit kaikki helposti suuttuvat tyhmiksi, mikä on mielestäni aika bumerangi ilmaus kohdallasi 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten se juttu, että meillä nuorilla ei ole todellakaan samaa mahdollisuutta, kuin vanhemmillamme oli meitä jo nuorempina. Pätkätöillä ei saa lainaa asuntoon ja pääse näin vakaammalle taloudelle. Vanhemmillani oli jo asunto, kun vanhin veljeni oli vauva ja he olivat tuolloin 20v. Tuolloinkin riitti, että isäni kävi töissä, joka tuolloin oli vielä hanttihommaa. Elintasoni viistää maata, jos suhteutetaan vanhempieni sen ajan elintasoon samanikäisinä. Eläkkeeltä ja suojatyöpaikoista on helppo kitistä, että nykynuoret ovat laiskoja ja ahdistuvat turhasta, kun itse on kaikki saatu vain hakemalla. Hohhoijaa.. Kannattaa avata niitä silmiään vähän ja katsella ympärilleen ja etenkin katsoa tämän nykyajan silmin, eikä 70- ja 80-luvun silmin. Kyllä kai nykynuoret vaikuttavat olevan laiskoja, jos ajattelee nykyajan olevan yhtä helppoa, kuin 40 vuotta sitten. Silloin haasteet eivät olleet arki- ja työelämässä. Oli niitä haasteita silloinkin, vaan ne eivät olleet sellaisia, joita tarvitsisi kohdata päivittäin ja todeta, että huomenna taas.

M24

Ihan oikeasti, parikymppisenä sinulla ei ole mitään kosketuspintaa siihen, millaista on ollut elää parikymppisenä vaikka 20v tai 30v tai 40v sitten. Monet asiat voivat olla eri tavalla mutta teet niin naiveja yleistyksiä, että väkisinkin hymyilyttää. Vaikken itsekään ole kuin 35. En silti esiinny asiantuntijana omien vanhempieni nuoruuden suhteen.

Selviäähän nuo nyt jo pelkästään tilastoja tiiraamalla, eikä sitä tarvitse edes olla kaltaisesi elämää jo paljon nähnyt täti-ihminen tietääkseen miten radikaalisti esimerkiksi työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien saatossa. 

t.eri

No linkitäpä joku tilasto (ei siis mikään iltasanomien artikkeli), mikä selkeästi osoittaa, että tämän päivän noin 20v on hankalampi elämä kuin vaikkapa 30v sitten. Vastineeksi voin laittaa sitten tilastoja, jotka kertovat täysin päinvastaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä, että ihmiset ovat nyt heikompia kuin vaikka itse ollessani nuori aikuinen (olen 39, eli en mikään ikäloppu). Meillä oli ihan kunnia-asia kotoa muuttaessa, että omilla ollaan ja pärjätään. Käytiin opintojen ohella töissä (kyllä, ihan hanttihommia) jotta sai vuokrat maksettua ja silti valmistuttiin ihan tavoiteajassa. Ja ehdittiin sitä opiskelijabileet yms myös käydä.

Siitä paljon puhutusta epävarmuudesta en oikein tiedä. Ei itselle ollut mitenkään itsestäänselvää, että oman alan töitä tyrkytetään. Pätkää tuli tehtyä melkein vuosikymmen ennenkuin sain reilusti päälle 30-vuotiaana ensimmäisen vakityön. Näin se on mennyt aika monella ikätoverilla myös. Silti on uskallettu tehdä lapset, asuntolaina alkaa olla viimeisessä neljänneksessä ja ylipäätään on uskallettu elää.

Olen sinun ikäinen (no, vuotta vanhempi) ja näen täysin päinvastoin asian. Meillä oli parempi opintotuki kuin nykynuorilla. Sitä sai pidempään ja opintoja vitkutettiin vuositolkulla kun ei uskallettu valmistua. Opintojen kestoa ei rajoitettu. Todella moni sai opiskelijoiden toimeentulotutkimusten mukaan vanhempien tukea opiskeluun.

Eli lyhyesti: olet väärässä!

Vanhemmat tukevat tänä päivänä myös, osaa enemmän, osaa vähemmän mutta ei se ole mikään asia, joka "ennen oli paremmin". Opintotukea sai noin 6 vuotta.

Nyt opintotukea saa lyhyemmän aikaa ja opintorahan taso on selvästi pienempi ja lainan osuus suurempi.

Lainasta saa 40% anteeksi, jos valmistuu tavoiteajassa. Mikä huomioiden "ilmaisen" rahan määrä on varsin ruhtinaallinen verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseenkin (en tarkkaan muista milloin tuo uudistus tuli, mutta ei sitä silloin ollut, kun itse opiskelin, valmistuin 2004).

Ei saa vaan tietyn summan ylittävältä osalta. Silti suurin osa lainasta pitää maksaa takaisin. 15 vuotta sitten selvästi suurin osa valmistui ilman penniäkään opintolainaa.

Ilmaisesta rahasta: et sitten näe yli vuoden pidempää opintotukea ilmaisena rahana? Ja isompaa opintorahan tasoa, josta ei tartte maksaa mitään takaisin toisin kuin lainasta.

Vierailija kirjoitti:

Kuten vanhus oli ihmetellyt masennuksia kun ennen otettiin sitten itseä niskasta kiinni ja sisuunnuttiin kun tuli vaikeuksia ja mentiin harmaan kiven läpi sanonnat.

Kyllä tässä kovasti koitetaan kiven läpi mennä mutta pakko välillä pysähtyä kysymään itseltään miksi. Uusi kivi siellä vain on edessä eikä ikinä mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret on sekaisin koska elämä pyörii internetissä ja somessa. Ihminen on vieraantunut todellisuudesta.

Valitat sinä internetin sosiaalisessa mediassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleistät siis uhden tapauksen perusteella kaikki teinit piloille kasvatetuiksi? Entäpä jos kyseinen tapaus on ongelma myös omassa perheessä. Mikä olisi mielestäsi oikea tapa kasvattaa?

Kaikki teinit ei ongelmatapauksia mutta valitettavasti osa nykynuorista pahemman kerran. Kasvatus alkaa varhaisessa vaiheessa vaippaiästä asti, osalla vanhemmistakin käytöstapojen puutetta mikä osaltaan selittää sen että jälkikasvun perseilyt katsotaan hyväksyvästi läpi sormien

Onko sinulla lähdettä väitteilesi?

Oman havaintoni mukaan tåmän päivän nuorilla on yhä enemmän tietoa ja osaamista, käyttävät vähemmän alkoholia, eivät tupakoi, kiusaaminen on puolittunut, rikosten määrä vähentynyt.

Helsingissä ainakin valtaosa mainitsemista asioistasi jäänyt vanhemmilta ja virkavallalta tietämättä. On kotibileitä joissa ryypätään vanhempien ollessa matkoilla. Nuoret eivät samassa määrin kaduilla ryyppää joten jää huomaamatta. Helsingin eliittilukioissakin kannabis suosiossa, osassa myös nuuska. Suuri osa kiusaamistapauksista sellaisia mihin ei puututa joten ei näy tilastoissa. Sitten ihmetellään kun on ahdistuneita nuoria. On kiusattuna olemista, päihteet, hengailut ja orastavat suhteet sovitettava määriteltyyn rytmiin ja ulkoisiin paineisiin pärjätä koulussa ja tulevaisuudessa työelämässä. Moni lukioikäinenkään ei osaa vielä sanoa mitä haluavat tulevaisuudessa valinnanmahdollisuuksien edessä muttei välttämättä olla valmiita pitkäjänteisesti tekemään töitä mahdollisuuksien maksimoimiseen

Ei siihen kiusaamiseen ennenkään puututtu joten miksi luulet, että ne aiemmat kiusaamiset näkyisi sen paremmin tilastoissa??? Ja ennenkin nuoret ryyppäsi kotibileissä, se ei ole mikään uusi keksintö. Juomista selvitetään säännöllisesti erilaisin tutkimuksin ja kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että juominen nuorilla on vähentynyt.

Aborttien määrästä on kyllä tarkat tiedot ja yksiselitteisesti nykynuorilla on vähemmän abortteja ja raskauksia kuin aiemmilla nuorisosukupolvilla.

Näkyvä kiusaaminen pysynyt vuosikaudet samana. Sen lisäksi viime vuosina lisääntynyt nettikiusaaminen. On kaikenlaisia sometilejä, foorumeja ja puhelin appeja joilla hetkessä vetää terveeltä ja tasapainoiselta nuorelta matto jalkojen alta anonyymein kirjoituksin, kuvin ja videoin joilla itsetuntoa romutetaan sekä mainetta pilataan ilman että aikuiset ovat tietoisia

Vanhukset jaksaa kivasti unohtaa jatkuvan elinkustannusten nousun. Nyt en puhu mistään älypuhelimista, nehän alkaa olla halpoja, vaan ihan siitä että saa katon pään päälle ja jotain suuhun.