Miksi avioliitossa olevien pitäisi tehdä testamentti toistensa hyväksi?

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuude…

Tuossa on tietoa omaisuudenjaosta kuoleman jälkeen. Varsinaisesti puoliso ei peri mitään, vaan hänellä on avio-oikeus, jolloin se paljonko hän saa riippuu hänen omasta omaisuudestaan sillä hetkellä. 

Kannattaa kysyä omasta tilanteesta juristilta, hoituu yhdellä käynnillä, jos testamentin haluaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Vierailija kirjoitti:

Missä laissa on määrätty, että leski saisi aina puolet vainajalta jääneestä varallisuudesta?

- Minä en sellaista lakia tunne

Lakimies 

Monesti lesket luulee omistavansa kaikesta puolet. Myös vainajan omaisuudesta. Saaden siis käytännössä 3\4 lasten kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

Leskin 50% on koko yhteenlasketusta omaisuudesta. Se ei ole 50% kaikista erillisistä omaisuuseristä. Kaikesta siis ei saa puolia, vaikka miten haluaisi. Siksi tehdään ositus ja katsotaan mikä kenellekin kuuluu. On omaisuuseriä, joista lesken omistusosuus on 0%.

Nuorten ihmisten nimenomaan kannattaisi tehdä keskinäinen testamentti (sellainen, mikä sulkisi omaisuuden lesken uuden puolison avio-osuuden ulkopuolelle). Jos jäät nuorena leskeksi ja alaikäiset lapset perivät puolet omaisuudesta, niin saat heidän edunvalvojansa pitkäaikaiseksi päättäjäksi perheen raha-asioihin. Sen lisäksi lapset jäävät opiskeluaikanaan paitsi monista tukimuodoista, joita heidän kaverinsa nauttivat. Lapsillahan on omaisuutta. Näillä kavereilla on lisäksi vielä kaksi vanhempaa tukemassa. Ensiasunnon hankkimiseen saadut edutkin voiivat jäädä vain haaveeksi heille, jos omaisuutena on liian suuri osuus asunnosta, mummonmökistä tai muusta sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

Leskin 50% on koko yhteenlasketusta omaisuudesta. Se ei ole 50% kaikista erillisistä omaisuuseristä. Kaikesta siis ei saa puolia, vaikka miten haluaisi. Siksi tehdään ositus ja katsotaan mikä kenellekin kuuluu. On omaisuuseriä, joista lesken omistusosuus on 0%.

Siksipä juuri se keskinäinen testamentti on hyvä tehdä. 

Enkä väittänytkään että joka tavarasta saa puolet :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

Leskin 50% on koko yhteenlasketusta omaisuudesta. Se ei ole 50% kaikista erillisistä omaisuuseristä. Kaikesta siis ei saa puolia, vaikka miten haluaisi. Siksi tehdään ositus ja katsotaan mikä kenellekin kuuluu. On omaisuuseriä, joista lesken omistusosuus on 0%.

Siksipä juuri se keskinäinen testamentti on hyvä tehdä. 

Enkä väittänytkään että joka tavarasta saa puolet :D

Ei tavarasta, vaan myös kiinteistöistä, osakkeista, pankkitileistä jne.

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Ei peri, vaan saa YHTEENLASKETUSTA omaisuudesta puolet. Jos lesken oma omaisuus on suurempi kuin vainajan, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Eri vastaa.

Eli A: 300 000     B: 100 000 

Osituksessa ilman testamenttia B:lle tulee tasinkona 100 000 eli B:llä 200 000.

Lapset jakavat A:n eli saavat 100 000 ja 100 000.

Jos keskinäinen testamentti. Lapset saavat lakiosansa eli 100 000 eurosta puolet siis lapsille 50 000 ja 50 000. '

AA

Ja B:lle siis 300 000 

AA

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

Tämän takia meillä on miehen kanssa tuollainen testamentti. Testamentti raukeaa vain jos erotaan elossa.  Pelkkä nimmari riittää siihen toiseen paperiin vaan sitten, joka allekirjoitetaan samaan aikaan kun eropaperit. Tämä selitettiin meidän molempien lapsille, jotka ovat täysi-ikäisiä nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

Leskin 50% on koko yhteenlasketusta omaisuudesta. Se ei ole 50% kaikista erillisistä omaisuuseristä. Kaikesta siis ei saa puolia, vaikka miten haluaisi. Siksi tehdään ositus ja katsotaan mikä kenellekin kuuluu. On omaisuuseriä, joista lesken omistusosuus on 0%.

Siksipä juuri se keskinäinen testamentti on hyvä tehdä. 

Enkä väittänytkään että joka tavarasta saa puolet :D

Ei tavarasta, vaan myös kiinteistöistä, osakkeista, pankkitileistä jne.

Höpöhöpö, puolet omaisuudesta ja se voidaan erikseen sopia, mitä kukin saa.

Esimerkiksi leski ja kaksi perillistä,  omaisuus on 10 000 euron arvoinen auto, 20 000 € mökki, 40 000€ asunto ja 30 000€ rahaa, yhteensä siis 100 000€. Leski saa puolet, eli esimerkiksi asunnon ja auton = 50 000€, perinnöksi menee mökki ja rahat, josta toinen perillinen saa kokonaisen mökin 20 000€ + 5 000€ = 25 000€ ja toinen perillinen saa pelkkää rahaa 25 000€. 

Ukko37:lle tiedoksi, että Suomen lain mukaan ei ole mitään väliä sillä, onko omaisuus hankittu ennen avioliittoa vai sen aikana. Ei ole väliä silläkään, onko itse ansaittua vai perittyä, jos testamentin tekijä ei ole rajannut puolisoa ulkopuolelle.

Jos parilla on yhteinen yritys, ja lapset ovat vielä pieniä, kannattaa tehdä keskinäinen testamentti. Jos jompikumpi kuolee, niin jäljelle jäänyt perii vainajan niin suurelta osin kuin mahdollista. Lasten lakiosan voi sitten maksaa näille rahana.

Tällä järjestelyllä leski pystyy pyörittämään yritystä ilman, että lapset tulisivat osaomistajiksi, jolloin edunvalvojalta joutuisi jatkuvasti pyytämään mielipidettä yrityksen hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Tässä on varmaan ajateltu niin, että kun koko roska siirtyy testamentilla leskelle, ei ensin suoriteta ositusta, eli leski ei saisi tasinkoa, vaan perisi vainajan kokonaan.

Näin ajatellen ilman testamenttia lapset perisivät sen ensin kuolleen kokonaan, joka on 300 000, mutta koska lakiosuus on puolet, he saisivat lakiosuutena 150 000 € (siis yhteensä).

Mutta tokihan tasinko lasketaan ensin ja leski perii sitten omistusoikeustestamentilla sen tasingon yli jäävän osuuden ja maksaa ainoastaan siitä perintöverot, ei tasingosta.

Jolloin lasten lakiosa on tuo 100 000 € (yhteensä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

Leskin 50% on koko yhteenlasketusta omaisuudesta. Se ei ole 50% kaikista erillisistä omaisuuseristä. Kaikesta siis ei saa puolia, vaikka miten haluaisi. Siksi tehdään ositus ja katsotaan mikä kenellekin kuuluu. On omaisuuseriä, joista lesken omistusosuus on 0%.

Siksipä juuri se keskinäinen testamentti on hyvä tehdä. 

Enkä väittänytkään että joka tavarasta saa puolet :D

Ei tavarasta, vaan myös kiinteistöistä, osakkeista, pankkitileistä jne.

Tajuan kyllä, ja siksipä meillä on se testamentti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Tässä on varmaan ajateltu niin, että kun koko roska siirtyy testamentilla leskelle, ei ensin suoriteta ositusta, eli leski ei saisi tasinkoa, vaan perisi vainajan kokonaan.

Näin ajatellen ilman testamenttia lapset perisivät sen ensin kuolleen kokonaan, joka on 300 000, mutta koska lakiosuus on puolet, he saisivat lakiosuutena 150 000 € (siis yhteensä).

Mutta tokihan tasinko lasketaan ensin ja leski perii sitten omistusoikeustestamentilla sen tasingon yli jäävän osuuden ja maksaa ainoastaan siitä perintöverot, ei tasingosta.

Jolloin lasten lakiosa on tuo 100 000 € (yhteensä)

Aaaa…. Nyt tajusin. 

Mielestäni helpoin tapa on aina miettiä, että lakiosa on puolet perintöosuudesta. Eli puolet siitä, mitä saisivat ilman ilman testamenttia. 

Toisin sanoen aina osuus jaetaan kahdella: jos kaksi lasta 1/2 x 0,5, jos kuusi lasta niin 1/6 x 0,5. 

AA

Jos on avioehto, niin leskelle jää oma omaisuutensa, mutta vainajan omaisuuden perii yhteiset lapset. Asumisoikeus jää yhteiseen kotiin, vaikka leskellä ei olisi pennin hyrrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Joo, minulle oli epäselvää se, miten tasinko vaikuttaa lakiosaan. Eli onko lakiosa (yhteensä) puolet vainajan omaisuudesta vai lasketaanko ensin tasinko leskelle ja onko lakiosa (yhteensä) puolet siitä, mitä jää jäljelle tasingon maksamisen jälkeen. Tämä ongelma tuli kyllä mieleeni laslelmaa tehdessäni. Yritin etsiä asiasta tietoa ja luin ainakin viisi eri lakitietosivua, joissa käsiteltiin keskinäistä testamenttia ja lakiosaa. Missään niistä ei kuitenkaan kerrottu, miten tämä asia menee eikä myöskään esitetty laskelmaa, josta asian olisi voinut päätellä.

18