Lue keskustelun säännöt.
Jos mies sanoo, että "side kavereihin on ikuinen, kumppaneita saattaa mennä ja tulla" niin mitä ajattelisit?
05.11.2019 |
Olisitko jotenkin loukkaantunut? Jos mies arvostaa kaveresuhteitaan ja luottamuksia niissä, lojaaliutta ja uskollisuutta erittäin korkealle. "Koska kaveria ei jätetä eikä kaveri koskaan jätä". On tietysti sitä mieltä, että on normaalia että kumppanin vietetään eniten aikaa ja kumppanin kanssa on romanttinen rakkaussuhde. Kaverinsa kanssa rakkaussuhde on vahva, mutta ei tietenkään romanttinen.
Kommentit (135)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikuinen? Jos mies puhuu sanalla ikuinen, hän ei ole oikein hahmottanut rajallisuuttaan.
Vain uskovaisilla on ikuinen elämä.
Antaisitko nyt vielä kontekstin sille, missä mies näin sanoin. En ole noin koskaan sanonut, mutta tämä kieltämättä nousi mieleen suhteen alussa, kun kumppani pyrki rajaamaan kaverit ulos elämästäni ja vetosi siihen, että parisuhteen tulee olla tärkein suhde.
Niinhän se on. Ollaan miehen kanssa molemmat tuota mieltä, ja hyvin toimii suhde.
Totta hän puhuu. Ymmärrän kyllä jos sinulle tulee siitä olo ettet ole yhtä arvokas kuin ne kaverit. Mutta pitää yrittää kohdella kumppaniaan yhtä hyvin kuin kohtelisi kaveriaan, niin toisen oma ongelma jos ei sinua arvosta vain koska olet vastakkaista sukupuolta tai koska teillä on ollut intiimi suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli haluat miehen eksät synttäreille ja muutenkin elämään mukaan?
Mä kyllä aattelen suhteitakin kavereina. Jos romanttinen puoli päättyy, niin kaveruus jää silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikuinen? Jos mies puhuu sanalla ikuinen, hän ei ole oikein hahmottanut rajallisuuttaan.
Vain uskovaisilla on ikuinen elämä.
Sä todella tajusit nyt pointin.
No niinhän niitä kavereitakin saattaa mennä ja tulla. Ei se kaveruus pysy millään muotoa samanlaisena, jos toinen esimerkiksi muuttaa toiselle puolen maapalloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa suoraan sanottuna vähän lapselliselta "äijäilyltä". Sellaista nousuhumalaista hehkutusta kun lätkäjengin saunaillassa kaulaillaan ja vannotaan että koskaan ei erota.
Seuraavalla viikolla yksi menee yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Hyvä kun enää edes moikataan.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä aattelen suhteitakin kavereina. Jos romanttinen puoli päättyy, niin kaveruus jää silti.
Sä voit ajatella näin ja joillakin kumppanit jääkin kavereiksi, mutta aika harvoin ne eksät jäävät pyörimään kavereiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen mies saisi mennä. En aio elää enää toista kertaa miehen kanssa, joka kykenee muodostamaan emotionaalisia suhteita vain toisiin miehiin. Siinä jää naisen rooli melko kapeaksi.
Ystävä parempi sana tässä kuin kaveri, muuten kuulostaa kaveriporukoissa viihtyvältä ja epäkypsältä ja naisia esineellistävältä.
Ystävyys on upea asia, ja onnekkaita ovat he, jotka osaavat kehittää entisen suhteensa ystävyydeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olisi sitten goodbye. Kaverit on ilman muuta tärkeitä ja ystävyyssuhteita täytyy pitää yllä, mutta en haluaisi elää ihmisen kanssa, jolle olen vain joku tuleva ja menevä.
Minun mielestä juuri kaveri on sellainen vähän tyhjänpäiväinen, ihan kiva ihmissuhde, ehkä vaikka koulukaveri, työkaveri, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin kun on jotain yhteistä (se koulu, työpaikka, harrastus) ja sitten kun se yhteinen juttu loppuu, se menee menojaan. Ehkä moikataan kun nähdään, ehkä ei.
Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla parisuhteessa, tulisi sellainen olo, että se sanoja haluaa, että "tiedän paikkani". Ja se paikka ei ole hänen mielestä kovin korkealla. Minä taasen arvostan itseäni hyvinkin paljon, joten menisin sitten. Varmaan hänelle sitten tulee taas uusi kumppani saman tien. Itse taas en ajatellut kierrättää kovin montaa parisuhdetta elämäni aikana, enkä ihan helpolla parisuhteeseen menekään.
No ei niitä kavereita kannata hukata. Vaikka parisuhde päättyisikin, joskus jopa ikävästi toisen kuolemaan, eikä mihinkään pettämiseen tms. niin on se hyvä pitää välit kavereihinkin, ettei sitten jää ihan yksin.
Hankala tuohon on sanoa. Jos ihmisella on kokemusta siita, etta parisuhteet jotenkin aina kaantyvat happamiksi hyvasta alusta riippumatta, niin helposti voi noin ajatella. En nyt heti alkaisi dissaamaan miesta, vaan katsoa ajan kanssa. Parhaassa tapauksessa luottamus parisuhteisiin kasvaa.
Sinansa on totta, ettei kaverisuhteetkaan aina ole hyvia. Niissa on kaikenlaatuisia ja parhaimmillaan varmaan ne ovat kestavampia ja vilpittomampia kuin monet parisuhteet, niissa kun ei ole tarvetta sellaiseen joko-tai ajatteluun, vaan tilaa voi antaa enemman eika tarvitse neuvotella esim kaytannon asioista ollenkaan. Toisaalta samalla tavalla voivat olla hyvaksikayttoon tai suoranaiseen valehteluun perustuvia, tai joskus on kyse vain sopivasta samanlaisesta elamantilanteesta muttei sen suuremmasta sielunveljeydesta.
Ymmärrän oikein hyvin. Joku aika sitten tavattiin yhdellä nuoruuden porukalla. Siihen kuuluu minä ja bestikseni. Bestis on mies, minä oon nainen. Siinä sitten illan mittaan yksi otti esille, että miksi minä ja "Pekka" ei olla pari, kun me aina oltiin kuin paita ja peppu ja kaikessa yhtä. Ja että tunnutaan olevan edelleen.
Niin eipä siinä tarvinnut kuin katsoa Pekkaa silmiin ja heti oli sama vastaus molemmilla mielessä. Että parisuhteet tulee ja menee, mutta meidän ystävyys on ikuista. Kyllä. Ollaan toisillemme rakkaat ja tärkeät. Eri tavalla kuin romanttisen rakkauden jakava kumppani. Ja molemmat kyllä ollaan erottu, toinen muutamaankin kertaan... Mutta se vaan on niin, että en koe "Pekkaan" minkäänlaista seksuaalista vetovoimaa eikä hän minuun. Aikuisuuden aikainen ystävyys on lähinnä, että tavataan pari kertaa vuodessa, yleensä joulun seutuun ja kesälomilla lapsuuden kotikonnuilla. Muuten joskus soitellaan ja viestitellään. Joskus perheiden kanssa tapaamisia. Mutta silti. Ystävyys on, ja erittäin syvä keskinäinen rakkaus ja kunnioitus. Minä rakastan aviomiestäni ja jaan arjen ja elämän hänen kanssaan. Mutta "Pekka" on se, jolle aina soitan, jos minulle tapahtuu jotain kivaa. Koska "Pekka" tuntee minut ja tietää, miksi se asia on juuri minulle kauhean merkityksellinen. No okei puhun lähinnä työhön ja ammatillisuuteen liittyvistä jutuista. Toki järisyttävät perheasiat kuten vaikka raskaudet, on ensimmäisenä kerrottu puolisolle. Mutta puoliso on atk-alan asiantuntijatehtävissä, minä ja "Pekka" ollaan molemmat humanistisilla aloilla.
Että ymmärrän kyllä mitä miehesi tarkoittaa. Ja sanon sulle, että ei tuollaisesta kannata olla mustasukkainen.
Se on tosiasia. Romanttinen rakkaus ja parisuhde loppuu paljon helpommin kuin pitkäaikaiseen tuntemiseen ja yhteiseen historiaan perustuvat kaverisuhteet.