Jos mies sanoo, että "side kavereihin on ikuinen, kumppaneita saattaa mennä ja tulla" niin mitä ajattelisit?

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa pian 15 vuotta. Tutustuin mieheeni jo nuorena. Ensimmäiset vuodet opiskelimme kumpikin tahoillamme, matkustelimme usein erikseen ja asuimme välillä eri maissa. Lopulta muutimme yhteen. En mitenkään pysty sanomaan, missä vaiheessa aloin ajatella että hän olisi yhtään enemmän kuin tämänhetkinen seurustelukumppanini. Ehkä joskus viidennen yhteisen vuoden kohdalla? Seitsemäntenä menimme kihloihin ja yhdeksäntenä naimisiin. Ja samat ystävät olivat rinnallani silloin kuten ovat edelleen.

Siksi tuntuu oudolta, kun joku ketjussa väittää ettei edes voisi olla ihmisen kanssa, josta ajattelisi mahdollisesti eroavansa. Miten sen voi tietää niin varmasti ja kuinka pian?

Kaikkien näiden yhteisten vuosien jälkeen voin jo sanoa, että tämä parisuhde on jollain tavalla ikuisesti osa minua - vaikka mieheni ottaisi ja lähtisi yllättäen - koska meillä on lapset, talo, hänen sukulaisensa ovat monet minulle läheisiä jne.

Mutta nuorena olisin todennut ihan samoin kuin ap:n miesystävä, ainakin siinä tapauksessa että mieheni olisi esimerkiksi vaatinut minua olemaan tapaamatta ystäviäni tai muuten koettanut rajoittaa yhteydenpitoani heihin.

Jos on ollut jonkun kanssa yhdessä vasta vähän aikaa, niin ei kait sitten voi tietää varmasti, että tämä on itselle juuri se oikea kumppani. Mutta jos on oltu sen aikaa yhdessä, että tuntee toisen jo hyvin. Jos siinä vaiheessa ajattelee, että me varmasti tullaan eroamaa. Kait tälle epäilylle on joku syy? Miksi ei silloin jo eroaisi ja etsisi itselle jonkun sopivamman kumppanin? Eihän sitä varmasti voi tietää, ettei ikinä eroaisi kumppanista, mutta miksi olla sellaisen kanssa yhdessä, jonka kanssa ei näe yhteistä tulevaisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä juuri kaveri on sellainen vähän tyhjänpäiväinen, ihan kiva ihmissuhde, ehkä vaikka koulukaveri, työkaveri, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin kun on jotain yhteistä (se koulu, työpaikka, harrastus) ja sitten kun se yhteinen juttu loppuu, se menee menojaan. Ehkä moikataan kun nähdään, ehkä ei.

Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla parisuhteessa, tulisi sellainen olo, että se sanoja haluaa, että "tiedän paikkani". Ja se paikka ei ole hänen mielestä kovin korkealla. Minä taasen arvostan itseäni hyvinkin paljon, joten menisin sitten. Varmaan hänelle sitten tulee taas uusi kumppani saman tien. Itse taas en ajatellut kierrättää kovin montaa parisuhdetta elämäni aikana, enkä ihan helpolla parisuhteeseen menekään.

Sinulle siis on ensiarvoisen tärkeää, että olet ylempi tasoinen ja tärkeämpi kuin miehen ystävät? Kai tämän tomerasti miehelle ilmaiset ja jos jotain vastaan pullikoidaan niin otat seuraavan tentattavan eteesi nöyristelemään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä juuri kaveri on sellainen vähän tyhjänpäiväinen, ihan kiva ihmissuhde, ehkä vaikka koulukaveri, työkaveri, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin kun on jotain yhteistä (se koulu, työpaikka, harrastus) ja sitten kun se yhteinen juttu loppuu, se menee menojaan. Ehkä moikataan kun nähdään, ehkä ei.

Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla parisuhteessa, tulisi sellainen olo, että se sanoja haluaa, että "tiedän paikkani". Ja se paikka ei ole hänen mielestä kovin korkealla. Minä taasen arvostan itseäni hyvinkin paljon, joten menisin sitten. Varmaan hänelle sitten tulee taas uusi kumppani saman tien. Itse taas en ajatellut kierrättää kovin montaa parisuhdetta elämäni aikana, enkä ihan helpolla parisuhteeseen menekään.

Sinulle siis on ensiarvoisen tärkeää, että olet ylempi tasoinen ja tärkeämpi kuin miehen ystävät? Kai tämän tomerasti miehelle ilmaiset ja jos jotain vastaan pullikoidaan niin otat seuraavan tentattavan eteesi nöyristelemään?

Sivusta, mutta joo kyllä jos haluat noin asian esittää. Minä olen rakkauteni elämän priotriteetti - joka kohdassa. Ja hän minun. Tästä ei tarvitse keskustella, jos suhde on rakkaussuhde, on asia itsestäänselvyys.

Jaa a ehkä miehillä on tollasia kaveruuksia. Naiset kavereina ei oo yhtä luotettavia. Kyllä puoliso sitten kannattaa olla 1

Tällainen infantiili mies saa minun puolestani hengailla yksin ikuisessa kaveriporukassaan. En kiinostu lainkaan sellaisista.

Ärsyynnyin joskus tuosta miesystäväni lauseesta ja vamppasin miehen best friendin.

Aika helposti se oli entinen ystävyys. Niin meinasi olla suhteemmekin, mutta ei sitten lopulta ollutkaan.

Että se niistä ikuisista ystävyyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä juuri kaveri on sellainen vähän tyhjänpäiväinen, ihan kiva ihmissuhde, ehkä vaikka koulukaveri, työkaveri, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin kun on jotain yhteistä (se koulu, työpaikka, harrastus) ja sitten kun se yhteinen juttu loppuu, se menee menojaan. Ehkä moikataan kun nähdään, ehkä ei.

Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla parisuhteessa, tulisi sellainen olo, että se sanoja haluaa, että "tiedän paikkani". Ja se paikka ei ole hänen mielestä kovin korkealla. Minä taasen arvostan itseäni hyvinkin paljon, joten menisin sitten. Varmaan hänelle sitten tulee taas uusi kumppani saman tien. Itse taas en ajatellut kierrättää kovin montaa parisuhdetta elämäni aikana, enkä ihan helpolla parisuhteeseen menekään.

Sinulle siis on ensiarvoisen tärkeää, että olet ylempi tasoinen ja tärkeämpi kuin miehen ystävät? Kai tämän tomerasti miehelle ilmaiset ja jos jotain vastaan pullikoidaan niin otat seuraavan tentattavan eteesi nöyristelemään?

Oikeassa parisuhteessa näin on itsestään selvästi, eikä sitä tarvitse mitenkään erikseen ilmaista. -eri

Vierailija kirjoitti:

Tällainen infantiili mies saa minun puolestani hengailla yksin ikuisessa kaveriporukassaan. En kiinostu lainkaan sellaisista.

Eli haluat miehen joka hylkää kaverinsa ja sitten jätät tämän täyteen yksinäisyyteen?

Ajattelisin että mies on rehellinen ja lojaali. Potentiaalinen kumppani jos olisin itse nainen tai homo.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyynnyin joskus tuosta miesystäväni lauseesta ja vamppasin miehen best friendin.

Aika helposti se oli entinen ystävyys. Niin meinasi olla suhteemmekin, mutta ei sitten lopulta ollutkaan.

Että se niistä ikuisista ystävyyksistä.

Tein tuon saman vuosikymmen sitten 😂 Hyvin kelpasi nusaista ”ystävän” naista. Siinä meni sekä ”parisuhde” että ”ystävyys”. Vieläkin naurattaa kuinka typerä mies. 😂😂😂

Aika outoihin muotoihin ootte saaneet väänneltyä tätä :)

Itse miehenä sanoisin että menee noin ainakin omalla kohdalla. Minulla on 2 henkilöä jotka lasken tuon kriteerin mukaan, ollut jo 26 vuotta. Suhteita tosiaan tulee ja menee, eikä tuo sulje pois sitä että asenteet suhteeseen olisivat olleet jotenkin vajaavaiset.

Joku kun löytää sielunkumppanin niin kyllähän sen huomaa että panostaa siihen 100% prosenttia, arvostan ja ymmärrän. Tässä kohtaa kannattaa huomioida että kaveriin ei välttämättä pidetä edes kunnolla yhteyttä vuosiin. Omalla kohdalla on ollut jopa 5-10 vuoden taukoja, koska perhettä tulee jne. joka vie aikaa ja omistautumista kaverilta. Mutta kun jälleen otetaan yhteyttä niin homma jatkuu suoraan siitä mihin se vuosia sitten jäi, ei mielensäpahoittamista tai muutakaan vaan kaveruus jatkuu.

Tässä hommassa tosiaan karsiutuu 99% kavereista jo pois ja jäljelle jää vain ne "todelliset".

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko nyt vielä kontekstin sille, missä mies näin sanoin. En ole noin koskaan sanonut, mutta tämä kieltämättä nousi mieleen suhteen alussa, kun kumppani pyrki rajaamaan kaverit ulos elämästäni ja vetosi siihen, että parisuhteen tulee olla tärkein suhde. 

Työkseen somea hämmentävä Sanoma Media Finland Oy:n palkollinen on löytänyt kontekstin alla olevasta keskustelusta. Tarvitsee viettää vain pari päivää sohvalla jalka kipsissä nettiä selaillen, kun jo huomaa, miten palstaa generoidaan ja moderoidaan.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3589189/jaan-toiseksi-miehen-siskolle

Ajattelisin, että miehelle kaverit ovat tärkeimpiä. Ei kannata kiintyä mieheen liikaa.

Mitä sitä toista sitten omimaan.

Sopisi hyvin. En jaksaisi kiehnätä kenessäkään kiinni kokoajan. Myös minulla on omat harrastukset ja menot.

Kyllä mulle parisuhde on se tärkein ja miehelleni myös. Jos hän ajattelisi toisella tapaa, hänestä ei olisi tullut minun miestäni.

Vierailija kirjoitti:

Pashkaa. Itselle myös mies on kaveri ja toisaalta mikä tahansa kaverisuhde voi päättyä milloin vain. Mikään ei ole ikuista.

Et tiedä mitään todellisesta ystävyyssuhteesta. Parisuhteet voivat päättyä, esimerkiksi pettämiseen tai eroon jonka aiheuttaa monet eri asiat kuten tuloerot, ihastumiset, näkemyserot seksissä tai asumismuodoissa. Ystävyyssuhteet eivät pääty koska tuollaisissa asioissa ei riidellä ikinä.

Eli hän sanoi että "bros before hos".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen infantiili mies saa minun puolestani hengailla yksin ikuisessa kaveriporukassaan. En kiinostu lainkaan sellaisista.

Eli haluat miehen joka hylkää kaverinsa ja sitten jätät tämän täyteen yksinäisyyteen?

Minun kanssani mies ei ole koskaan yksin.

Ihmettelen kyllä ihmisiä, jotka elää koko elämänsä samoilla kulmilla niin että on edes kaukaisestikkaan mahdollista olla lapsuuden ystävien kanssa ikuisia ystäviä. Asuinpaikat , elämäntilanteen ja kaverit vaihtuu tilanteen mukaan. Esim. Omat lapsuudenystäväni asuvat eri puolilla maailmaa, eikä juuri mitään yhteyttä ole heihin, koska elämässä ei ole ollut aikoihin mitään yhteistä hyvin erilaisten elämänpolkujen ja tilanteiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pashkaa. Itselle myös mies on kaveri ja toisaalta mikä tahansa kaverisuhde voi päättyä milloin vain. Mikään ei ole ikuista.

Et tiedä mitään todellisesta ystävyyssuhteesta. Parisuhteet voivat päättyä, esimerkiksi pettämiseen tai eroon jonka aiheuttaa monet eri asiat kuten tuloerot, ihastumiset, näkemyserot seksissä tai asumismuodoissa. Ystävyyssuhteet eivät pääty koska tuollaisissa asioissa ei riidellä ikinä.

Hyvin monet ystävyyssuhteet päättyvät siihen kun joku saa oikean parisuhteen mielukuvitusparisuhteen sijaan, opiskelupaikan tai työpaikan toiselta paikkakunnalta tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pashkaa. Itselle myös mies on kaveri ja toisaalta mikä tahansa kaverisuhde voi päättyä milloin vain. Mikään ei ole ikuista.

Et tiedä mitään todellisesta ystävyyssuhteesta. Parisuhteet voivat päättyä, esimerkiksi pettämiseen tai eroon jonka aiheuttaa monet eri asiat kuten tuloerot, ihastumiset, näkemyserot seksissä tai asumismuodoissa. Ystävyyssuhteet eivät pääty koska tuollaisissa asioissa ei riidellä ikinä.

Hyvin monet ystävyyssuhteet päättyvät siihen kun joku saa oikean parisuhteen mielukuvitusparisuhteen sijaan, opiskelupaikan tai työpaikan toiselta paikkakunnalta tms.

Miksi ne päättyisivät ? Jos päättyy niin fine, mutta turha tuossa yhteydessä on puhua mistään oikeasta ystävyydestä. Tottakai elämä vie kaikkia minne sattuu, mutta ainakin omalla kohdalla niillä ei ole ollut vaikutusta vaikka ystävä olisi muuttanut muutamaksi vuodeksi toiselle puolelle maapalloa.

En sitten onko tämä jotenkin harvinaista että on muutama ystävä läpi koko elämän... tai eihän sitä vielä voi sanoa...