Muualla Euroopassa opiskellaan isoja tärkeitä kieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa... Suomessa opiskellaan... no tiedätte kyllä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle suomalaiselle teettää ongelmia oppia uusia kieliä, ei minkäänlaista kielipäätä.
Parempi olisi jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, energian voisi sitten laittaa siihen mistä itse kiinnostunut, voisi vielä sen vieraan kielen oppiakin.

Itse olen matkustellesani ranskassa sekä saksassa tavannut monia palveluammatissa toimivia jotka vaan puhuivat oman maansa kieltä. Sekä nuoria että vanhoja.

.

Aika lailla fakta on se että suurin osa niistä joita ei ruotsin opiskelu yhtään nappaa ei myöskään opiskele kauhean ahkerasti mitään muutakaan. Eikä varsinkaan niitä muita kieliä.

Ruotsia hyvin osaavat oppilaat ovat yleensä hyviä myös muissa aineissa ja muissa kielissä.

Se ei auta että sen opettelee hyvin jos sitä ei koulun jälkeen mihinkään tarvitse. En edes jaksa enää väittää että osaisin ruotsia vaikka arvosanat niin näyttää.

Tämä pätee ihan jokaiseen opiskeltuun kieleen. Ei se koulussa opiskeltu ranska tai saksakaan pysy päässä jos sitä ei käytä.

Mutta jos se kielen säilyminen huolestuttaa niin on olemassa oikein helppoja tapoja ylläpitää sitä. Lukee vaikkapa sen kielisiä kirjoja ja katsoo leffoja ilman tekstitystä. Ei minun englantinikaan pysyisi yllä jos en sitä aktiivisesti itse tukisi. Niin harvoin joutuu kuitenkin arjessakaan englantia käyttämään.

Ruotsiakin on siis helppo pitää yllä itse jos vain haluaa.

Sitä omaa halua ei kysytä, kun ruotsi on kyseessä.

Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle suomalaiselle teettää ongelmia oppia uusia kieliä, ei minkäänlaista kielipäätä.
Parempi olisi jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, energian voisi sitten laittaa siihen mistä itse kiinnostunut, voisi vielä sen vieraan kielen oppiakin.

Itse olen matkustellesani ranskassa sekä saksassa tavannut monia palveluammatissa toimivia jotka vaan puhuivat oman maansa kieltä. Sekä nuoria että vanhoja.

.

Aika lailla fakta on se että suurin osa niistä joita ei ruotsin opiskelu yhtään nappaa ei myöskään opiskele kauhean ahkerasti mitään muutakaan. Eikä varsinkaan niitä muita kieliä.

Ruotsia hyvin osaavat oppilaat ovat yleensä hyviä myös muissa aineissa ja muissa kielissä.

Se ei auta että sen opettelee hyvin jos sitä ei koulun jälkeen mihinkään tarvitse. En edes jaksa enää väittää että osaisin ruotsia vaikka arvosanat niin näyttää.

Tämä pätee ihan jokaiseen opiskeltuun kieleen. Ei se koulussa opiskeltu ranska tai saksakaan pysy päässä jos sitä ei käytä.

Mutta jos se kielen säilyminen huolestuttaa niin on olemassa oikein helppoja tapoja ylläpitää sitä. Lukee vaikkapa sen kielisiä kirjoja ja katsoo leffoja ilman tekstitystä. Ei minun englantinikaan pysyisi yllä jos en sitä aktiivisesti itse tukisi. Niin harvoin joutuu kuitenkin arjessakaan englantia käyttämään.

Ruotsiakin on siis helppo pitää yllä itse jos vain haluaa.

Englantia tarvitsen joka päiväisessä elämässäni, se sujuu kuin itsestään. Ruotsi nyt suoraan sanottuna on turha joten en sen takia ala katsomaan elokuvia. Englanniksi luen koska alkuperäisellä kielellä on teksti usein paljon kauniimpaa ja avutuu eri tavalla, en tätäkään ala vaihtamaan turhan kielen takia koska kirjat ja elokuvat ovat viihdettä jos minulla on niille aikaa. Onhan se nyt aika paljon jos pitää omaa vapaa-aikaa aikuisena alkaa muuttamaan siksi että koulussa on pakotettu opiskelemaan jotain mitä ei tarvitse.

Tuosta kuvasta näkee ainakin sen, mikä jo tiedetäänkin, että suomalaisten vieraiden kielten taito on korkeammalla tasolla kuin muilla eurooppalaisilla. Välimeren väki ei osaa äidinkielensä lisäksi oikein mitään kieltä, ehkä lähinnä tönkköä rallienglantia pystyvät hieman solkkaamaan. Muutama yrittää sen lisäksi opiskella kuvan mukaan jotain kolmattakin kieltä, mutta ei näytä paljoa kiinnostavan ja kuten tiedetään oppimäärät ovat olemattomia.

Mutta kuten tiedämme, saksa, englanti, hollanti ja ruotsi nyt ovat sama kieli, joten en näe ongelmaa ruotsin opiskelussa. Itse aikoinaan opiskelin koulussa englannin, saksan ja ruotsin ja ne tukevat toisiaan mukavasti. Hollanti tuli muutamaa vuotta myöhemmin työn kautta tosi helposti alla olevan tuhdin germaanisten kielten pohjan ansiosta.

Valittajat valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuvassahan on virhe. Ruotsi ei ole Suomessa "foreign language".

Samalla perusteella englanti ei ole Intiassa "foreign language" ja siellä sentään enkkua puhuu suurempi prosentti, kuin ruotsia suomessa.

Venäjälläkin ennen äidinkielenä puhutut suomensukuiset kielet on todettu turhiksi kieliksi, joista on vain haittaa suurelle ja mahtavalle rodinalle. Niinpä ne ovatkin näivettyneet pois.

Englannin ylivallan levittäytyessä yli maanpiirin suomen ja ruotsin kieli tulevat kokemaan saman kohtalon, ellemme me pienten kielten puhujat pidä huolta toisistamme ja tue kieltemme olemassaoloa.

Ainakaan minä en pidä Venäjän mallia mitenkään ihailtavana. Suomen tasa-arvoinen, vähemmistöjä kunnioittava kielipolitiikka on minusta hienoa ja ehdottomasti puolustamisen arvoista.

Joku epäisänmaallinen Suomen vihaaja, Venäjän, Ruotsin ja Ahvenanmaan mallien kritiikitön ihailija voi toki olla toista mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Taas tällainen ketju, jossa jotkut tuulettavat laiskuuttaan, alemmuuskompleksejaan ja harhaisia luulojaan. Me nyt vain elämme yhteiskunnassa, jossa puhutaan useita kieliä ja jossa on tietyt  perustuslaissa määritellyt viralliset kielet, ja jo siitä syystä ruotsia pitää opiskella Suomessa. Maailmassa on ihan tarpeeksi kriisejä sen vuoksi, että enemmistöt ovat ryhtyneet sortamaan vähemmistöjään. Suomenkielinen enemmistö on vuosien kuluessa sortanut myös saamenkielisiä eikä pitänyt huolta karjalan kielenkään säilymisestä silloin. kun evakkoja asutettiin.  Omasta puolestani sanon, että olen hyötynyt ruotsin taidoistani paljon niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

Kerrohan nyt kuitenkin se, miten ensimmäiset 50 vuotta maan itsenäisyydestä selvittiin ilman pakollisia ruotsin opintoja vaikka 1) perustuslaissa oli kaksikielisyys määrätty, 2) ruotsinkielisiä oli huomattavasti isompi osuus maan väestöstä.

Meikälaiskimus kävi muuten kaksi vuotta kansalaisopiston saksan keskustekursseja, virkistääkseni kesken jätettyä D-saksaa. Yhteensä neljän vuoden saksan opintojen (ja paljon saksankielisellä alueella keikkaa tehneenä) puhun huomattavasti parempaa saksaa kuin 6+1 vuoden jälkeen ruotsia. On nääs motivaatio oppua/puhua saksaa kun avaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ja näkyy ihan realistisesti lompakon paksuuntumisena. Silti en voi olla ajattelematta että ebtäs jos tuon 6+1 vuotta olisikin voinut käyttää juuri Saksaan...

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin 1980-luvulla yläkoulussa ja lukiossa kahden kotimaisen lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa. Lapseni opiskelivat näiden lisäksi japania ja italiaa 2010-luvulla. Ja pitkää matematiikkaa.

Ilmeisesti teillä ja lapsillanne on ongelmana lähinnä kognitiivisen kapasiteetin niukkuus. Teille pitäisì olla semmoinen sovellettu koulu, jossa opitaan niukkoja sisältöjä kertaamisen avulla.

Niin noh - tyttäreni meni 9.6 kA:lla luonnontieteelliseen lukioon ja harmittelee minimaalisen kielen aiheuttamaa turhaa kuormaa, vaikka saakin siitäkin kiitettäviä. Ilmeisesti kapasiteettia ei ole oppia kieliä vaikka enkku ja A2-saksa kahden numeron kiitettäviä nekin. Suppeita muita kokonaisuuksiakin (pitkät matkat etc) tuntuu ymmärtäväb ihan kiitettävästi.

Olennaista on se, mihin vähät tuntonsa käyttää, mieluiten kuitenkin oikeasti hyödylliseen. Täkäläinen pakkoruotsi ei täytä millään muotoa hyödyllisen käsitettä - vai turhaanko ruotsinkieliset nostivat metakan Seinäjoen hoitohenkilöstön kyvyttömyydestä toimia ymmärrettävästi ruotsinkielisten potilaiden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes pakkoruotsittajien hokema "onhan Islannissakin pakkotanska" ei pidä paikkaansa, koska tanskaa lukee vain vähän yli puolet oppilaista.

Loput opiskelevat sitten joko ruotsia tai norjaa, jotka todennäköisesti myös kuuluvat mielestäsi ns tarpeettomiin tai turhiin kieliin.

"Studying English and Danish (or another Scandinavian language) is mandatory for students in compulsory schools[3] and also part of many secondary-level study programmes, so knowledge of the two languages is widespread. Other foreign languages frequently studied include German, Spanish and French."

Tiedätkös syyn? Islannissa ei ole juurikaan opiskelumahdollisuuksia ja he ovat sopineet, että islantilaiset menevät muihin skandimaihin jatko-opintoihin. Siksi jokin skandikieli on pakollista. Tällä ei voi mitenkään perustella Suomen pakkoruotsia, koska kaikilla aloilla on opintoja tarjolla suomen kielellä.

Ei se ensijainen peruste ole opiskelumahdollisuudet muissa skandinavian maissa vaan islantilaisten halu kielellisesti ja kulttuurillisesti kuulua skandinaviseen yhteisöön ja laajemmin pohjoismaihin. Islannissa pienuudestaan huolimatta opiskelumahdollisuudet ovat laajat, yliopistoissa on 25 tiedekuntaa ja myös ulkomailta tullaan Islantiin opiskelemaan, ulkomaisten opiskelijoiden määrä liikkuu jossain 1500 paikkeilla ja se on aika paljon noin pienessä maassa. 

Ja islantilaisillehan skandikielet on sukukieliä, joten kyseessä ei edes ole täysin vieraan kielen opiskelu (kuten ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille).

Mä olen ruotsin lisäksi opiskellut englantia, saksaa, ranskaa, italiaa ja japania. Ihan siksi, että kielipäätä löytyy ja tykkään oppia uutta. En koe, että ruotsin opiskelu olisi ollut pois mistään muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes pakkoruotsittajien hokema "onhan Islannissakin pakkotanska" ei pidä paikkaansa, koska tanskaa lukee vain vähän yli puolet oppilaista.

Loput opiskelevat sitten joko ruotsia tai norjaa, jotka todennäköisesti myös kuuluvat mielestäsi ns tarpeettomiin tai turhiin kieliin.

"Studying English and Danish (or another Scandinavian language) is mandatory for students in compulsory schools[3] and also part of many secondary-level study programmes, so knowledge of the two languages is widespread. Other foreign languages frequently studied include German, Spanish and French."

Tiedätkös syyn? Islannissa ei ole juurikaan opiskelumahdollisuuksia ja he ovat sopineet, että islantilaiset menevät muihin skandimaihin jatko-opintoihin. Siksi jokin skandikieli on pakollista. Tällä ei voi mitenkään perustella Suomen pakkoruotsia, koska kaikilla aloilla on opintoja tarjolla suomen kielellä.

Ja islantilaisillehan skandikielet on sukukieliä, joten kyseessä ei edes ole täysin vieraan kielen opiskelu (kuten ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille).

Ei se ensijainen peruste ole opiskelumahdollisuudet muissa skandinavian maissa vaan islantilaisten halu kielellisesti ja kulttuurillisesti kuulua skandinaviseen yhteisöön ja laajemmin pohjoismaihin. Islannissa pienuudestaan huolimatta opiskelumahdollisuudet ovat laajat, yliopistoissa on 25 tiedekuntaa ja myös ulkomailta tullaan Islantiin opiskelemaan, ulkomaisten opiskelijoiden määrä liikkuu jossain 1500 paikkeilla ja se on aika paljon noin pienessä maassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle suomalaiselle teettää ongelmia oppia uusia kieliä, ei minkäänlaista kielipäätä.
Parempi olisi jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, energian voisi sitten laittaa siihen mistä itse kiinnostunut, voisi vielä sen vieraan kielen oppiakin.

Itse olen matkustellesani ranskassa sekä saksassa tavannut monia palveluammatissa toimivia jotka vaan puhuivat oman maansa kieltä. Sekä nuoria että vanhoja.

.

Aika lailla fakta on se että suurin osa niistä joita ei ruotsin opiskelu yhtään nappaa ei myöskään opiskele kauhean ahkerasti mitään muutakaan. Eikä varsinkaan niitä muita kieliä.

Ruotsia hyvin osaavat oppilaat ovat yleensä hyviä myös muissa aineissa ja muissa kielissä.

Se ei auta että sen opettelee hyvin jos sitä ei koulun jälkeen mihinkään tarvitse. En edes jaksa enää väittää että osaisin ruotsia vaikka arvosanat niin näyttää.

Tämä pätee ihan jokaiseen opiskeltuun kieleen. Ei se koulussa opiskeltu ranska tai saksakaan pysy päässä jos sitä ei käytä.

Mutta jos se kielen säilyminen huolestuttaa niin on olemassa oikein helppoja tapoja ylläpitää sitä. Lukee vaikkapa sen kielisiä kirjoja ja katsoo leffoja ilman tekstitystä. Ei minun englantinikaan pysyisi yllä jos en sitä aktiivisesti itse tukisi. Niin harvoin joutuu kuitenkin arjessakaan englantia käyttämään.

Ruotsiakin on siis helppo pitää yllä itse jos vain haluaa.

Englantia tarvitsen joka päiväisessä elämässäni, se sujuu kuin itsestään. Ruotsi nyt suoraan sanottuna on turha joten en sen takia ala katsomaan elokuvia. Englanniksi luen koska alkuperäisellä kielellä on teksti usein paljon kauniimpaa ja avutuu eri tavalla, en tätäkään ala vaihtamaan turhan kielen takia koska kirjat ja elokuvat ovat viihdettä jos minulla on niille aikaa. Onhan se nyt aika paljon jos pitää omaa vapaa-aikaa aikuisena alkaa muuttamaan siksi että koulussa on pakotettu opiskelemaan jotain mitä ei tarvitse.

No sitten se ruotsin taidon ruostuminen on ihan oma valinta josta ei kannata syyttää sitä kieltä vaan omaa huonoa motivaatiota. Ja edelleen kysymys oli siitä, olisitko sen kummemmin jaksanut pitää yllä jonkun muun kielen osaamista jos ruotsin sijaan olisitkin opiskellut vaikka ranskaa tai espanjaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin 1980-luvulla yläkoulussa ja lukiossa kahden kotimaisen lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa. Lapseni opiskelivat näiden lisäksi japania ja italiaa 2010-luvulla. Ja pitkää matematiikkaa.

Ilmeisesti teillä ja lapsillanne on ongelmana lähinnä kognitiivisen kapasiteetin niukkuus. Teille pitäisì olla semmoinen sovellettu koulu, jossa opitaan niukkoja sisältöjä kertaamisen avulla.

Niin noh - tyttäreni meni 9.6 kA:lla luonnontieteelliseen lukioon ja harmittelee minimaalisen kielen aiheuttamaa turhaa kuormaa, vaikka saakin siitäkin kiitettäviä. Ilmeisesti kapasiteettia ei ole oppia kieliä vaikka enkku ja A2-saksa kahden numeron kiitettäviä nekin. Suppeita muita kokonaisuuksiakin (pitkät matkat etc) tuntuu ymmärtäväb ihan kiitettävästi.

Olennaista on se, mihin vähät tuntonsa käyttää, mieluiten kuitenkin oikeasti hyödylliseen. Täkäläinen pakkoruotsi ei täytä millään muotoa hyödyllisen käsitettä - vai turhaanko ruotsinkieliset nostivat metakan Seinäjoen hoitohenkilöstön kyvyttömyydestä toimia ymmärrettävästi ruotsinkielisten potilaiden kanssa?

Jokaisella meistä on koulussa aineita jotka kokee itselleen turhiksi ja siksi "turhaksi kuormaksi". Jostain syystä vain ruotsi on kuitenkin sellainen jota vaaditaan jatkuvasti siksi poistettavaksi. Itse en koskaan kokenut tarvitsevani vaikkapa uskontoa mihinkään vaikka sitä luettiin joka ikinen vuosi 1. luokasta lukion viimeisiin (ja sain siitä yleensä kympin). En silti vaadi sen poistoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin 1980-luvulla yläkoulussa ja lukiossa kahden kotimaisen lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa. Lapseni opiskelivat näiden lisäksi japania ja italiaa 2010-luvulla. Ja pitkää matematiikkaa.

Ilmeisesti teillä ja lapsillanne on ongelmana lähinnä kognitiivisen kapasiteetin niukkuus. Teille pitäisì olla semmoinen sovellettu koulu, jossa opitaan niukkoja sisältöjä kertaamisen avulla.

Niin noh - tyttäreni meni 9.6 kA:lla luonnontieteelliseen lukioon ja harmittelee minimaalisen kielen aiheuttamaa turhaa kuormaa, vaikka saakin siitäkin kiitettäviä. Ilmeisesti kapasiteettia ei ole oppia kieliä vaikka enkku ja A2-saksa kahden numeron kiitettäviä nekin. Suppeita muita kokonaisuuksiakin (pitkät matkat etc) tuntuu ymmärtäväb ihan kiitettävästi.

Olennaista on se, mihin vähät tuntonsa käyttää, mieluiten kuitenkin oikeasti hyödylliseen. Täkäläinen pakkoruotsi ei täytä millään muotoa hyödyllisen käsitettä - vai turhaanko ruotsinkieliset nostivat metakan Seinäjoen hoitohenkilöstön kyvyttömyydestä toimia ymmärrettävästi ruotsinkielisten potilaiden kanssa?

Seinäjoella suurin ongelma on asenne. Siellä oikein lietsotaan hurrivihaa, ja hyvä ettei turpaansa saa, kun keskellä päivää siellä puhuu kaverin kanssa ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. 

Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä. 

Kun viranhakija hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. 

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole. Hän ei voi hakea Jyväskylässä avoinna olevaa paikkaa, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista. Ahvenanmaan maakuntahallinto on tehnyt hänelle karhunpalveluksen.

Mutta kysymys onkin, että onko sen jyväskyläläisen sairaanhoitajan ruotsi tarpeeksi hyvä, jotta hän voisi palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi. Jos hän on käyttänyt sitä ruotsia Jyväskylässä tasan kerran työssään, luuletko, että se kieli on niin hyvässä kunnossa, että hän näppärästi siirtyy siitä käyttämään ruotsia joka päivä. Ja kelpaako se koulussa hankittu kieli niille närpiöläisille. Miksi siitä Vaasan sairaalasta tuli niin suuri haloo, jos se suomenkielisten kielitaito riittäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. 

Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä. 

Kun viranhakija hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. 

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole. Hän ei voi hakea Jyväskylässä avoinna olevaa paikkaa, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista. Ahvenanmaan maakuntahallinto on tehnyt hänelle karhunpalveluksen.

Mutta kysymys onkin, että onko sen jyväskyläläisen sairaanhoitajan ruotsi tarpeeksi hyvä, jotta hän voisi palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi. Jos hän on käyttänyt sitä ruotsia Jyväskylässä tasan kerran työssään, luuletko, että se kieli on niin hyvässä kunnossa, että hän näppärästi siirtyy siitä käyttämään ruotsia joka päivä. Ja kelpaako se koulussa hankittu kieli niille närpiöläisille. Miksi siitä Vaasan sairaalasta tuli niin suuri haloo, jos se suomenkielisten kielitaito riittäisi?

Se kielitaito ei varmasti ole heti ensimmäisenä päivänä niin hyvä että kaikki sujuisi helposti. Mutta koska siellä on ne "pohjat" olemassa, kieli aktivoituu varsin nopeasti kun sitä joutuu käyttämään joka päivä. Tiedän monta ihmistä jotka ovet menneet töihin toiseen pohjoismaahan heikolla kouluruotsilla ja varsin nopeasti kieli on alkanut sujua riittävästi että on pärjännyt töissä.

Kyse on edelleen siitä että koulu tarjoaa kaikille riittävätä "pohjat" joista voi sitten ponnistaa eteenpäin jos sitä taitoa tarvitaan töissä tai opiskelussa.

Vierailija kirjoitti:

Taas tällainen ketju, jossa jotkut tuulettavat laiskuuttaan, alemmuuskompleksejaan ja harhaisia luulojaan. Me nyt vain elämme yhteiskunnassa, jossa puhutaan useita kieliä ja jossa on tietyt  perustuslaissa määritellyt viralliset kielet, ja jo siitä syystä ruotsia pitää opiskella Suomessa. Maailmassa on ihan tarpeeksi kriisejä sen vuoksi, että enemmistöt ovat ryhtyneet sortamaan vähemmistöjään. Suomenkielinen enemmistö on vuosien kuluessa sortanut myös saamenkielisiä eikä pitänyt huolta karjalan kielenkään säilymisestä silloin. kun evakkoja asutettiin.  Omasta puolestani sanon, että olen hyötynyt ruotsin taidoistani paljon niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

Parasta laittaa saame, karjala ja meän-kieli pakkokieliksi, ettei vahingossakaan sorreta ketään? Tosin jotenkin epäilen, että saamelaiset saisivat sen käännettyä jotenkin sorroksi itseään kohtaan...

Hassua, että nämä pakollista ruotsinkieltä kannattavat ihmiset tuntuvat aina haukkuvan vastakkaisen näkemyksen omaavia ihmisiä. Puhutaan ruotsia osaamattomien laiskuudesta ja tyhmyydestä, ja samalla tuuletetaan omaa neroutta ja kyvykkyyttä. Sehän on ihan normaalia. Ihan kuin niiden ruotsia osaamattomien joukossa ei olisi ketään fiksuja tyyppejä, jotka osaisivat muita kieliä.

T. Englantia, portugalia ja latinaa puhuva typerys

Vierailija kirjoitti:

Kyllä suomalainen kykenee oppimaan muutamankin kielen

Osa porukasta ei opi edes englantia kunnolla. Sitten kun siihen lätkäistään ruotsi päälle, niin putoavat kelkasta. Aivan älytöntä. Ennemmin kannattaisi satsata siihen enkkuun ja muita kieliä tarjolle, mutta valinnaisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. 

Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä. 

Kun viranhakija hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. 

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole. Hän ei voi hakea Jyväskylässä avoinna olevaa paikkaa, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista. Ahvenanmaan maakuntahallinto on tehnyt hänelle karhunpalveluksen.

Mutta kysymys onkin, että onko sen jyväskyläläisen sairaanhoitajan ruotsi tarpeeksi hyvä, jotta hän voisi palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi. Jos hän on käyttänyt sitä ruotsia Jyväskylässä tasan kerran työssään, luuletko, että se kieli on niin hyvässä kunnossa, että hän näppärästi siirtyy siitä käyttämään ruotsia joka päivä. Ja kelpaako se koulussa hankittu kieli niille närpiöläisille. Miksi siitä Vaasan sairaalasta tuli niin suuri haloo, jos se suomenkielisten kielitaito riittäisi?

Se kielitaito ei varmasti ole heti ensimmäisenä päivänä niin hyvä että kaikki sujuisi helposti. Mutta koska siellä on ne "pohjat" olemassa, kieli aktivoituu varsin nopeasti kun sitä joutuu käyttämään joka päivä. Tiedän monta ihmistä jotka ovet menneet töihin toiseen pohjoismaahan heikolla kouluruotsilla ja varsin nopeasti kieli on alkanut sujua riittävästi että on pärjännyt töissä.

Kyse on edelleen siitä että koulu tarjoaa kaikille riittävätä "pohjat" joista voi sitten ponnistaa eteenpäin jos sitä taitoa tarvitaan töissä tai opiskelussa.

Mutta eihän tuossa systeemissä ole mitään järkeä. Se maksaa ihan tuhottomasti rahaa eikä sillä edes synny kunnolla kieltä osaavia ihmisiä. Ahvenanmaalla ei viitsitä opiskella suomea, koska se supistaa kielitaitoa, joten siellä ei olla huolissaan siitä, että joku voisi sieltä lähteä joskus mantereelle töihin.

Ja miksi Suomen pitäisi valmistaa ihmisiä töihin jonnekin muualle kuin Suomeen?

Ruotsinkielisillä on mielestäni oikeus saada tärkeät palvelut omalla kielellään, mutta ei sitä näin kuuluisi hoitaa. Olisi paljon järkevämpää, että hommat voitaisiin hoitaa esimerkiksi puhelintulkkauksen kautta, kun toivomalla, että se kymmenen vuotta sitten yliopistoruotsin käynyt lääkäri muistaisi siitä kielestä yhtään mitään. Koska realistisin odotus on, että jos sitä kieltä ei joudu päivittäin käyttämään, ei sitä osaa (ainakaan mitään alaan liittyvää erikoissanastoa). 

Vierailija kirjoitti:

Voi tokkiisa, kyllä me nauretaan 10 - 20v päästä kuinka tyhmiä olemme olleet kun olemme pitäneet pakkoruotsin. Luulen, että se poistetaan 10-20v aikana. Täällä itäsuomessa venäjänkielen opiskelu olisi tärkeää tai ainakin hyödyllistä, kuulen sitä melkein päivittäin kaupoissa, olen ollut töissä kaupassa jossa kävi paljon venäläisasiakkaita ja jopa tiekyltit on täällä suomeksi ja venäjäksi ei ruotsiksi.

Ruotsin opiskelu ei estä venäjän opiskelua millään tavalla. Opetussuunnitelmaan on varattu tilaa sekä toisen kotimaisen että vieraan kielen opiskelulle, eli siihen mahtuvat kumpikin, ruotsi ja venäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin 1980-luvulla yläkoulussa ja lukiossa kahden kotimaisen lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa. Lapseni opiskelivat näiden lisäksi japania ja italiaa 2010-luvulla. Ja pitkää matematiikkaa.

Ilmeisesti teillä ja lapsillanne on ongelmana lähinnä kognitiivisen kapasiteetin niukkuus. Teille pitäisì olla semmoinen sovellettu koulu, jossa opitaan niukkoja sisältöjä kertaamisen avulla.

Niin noh - tyttäreni meni 9.6 kA:lla luonnontieteelliseen lukioon ja harmittelee minimaalisen kielen aiheuttamaa turhaa kuormaa, vaikka saakin siitäkin kiitettäviä. Ilmeisesti kapasiteettia ei ole oppia kieliä vaikka enkku ja A2-saksa kahden numeron kiitettäviä nekin. Suppeita muita kokonaisuuksiakin (pitkät matkat etc) tuntuu ymmärtäväb ihan kiitettävästi.

Olennaista on se, mihin vähät tuntonsa käyttää, mieluiten kuitenkin oikeasti hyödylliseen. Täkäläinen pakkoruotsi ei täytä millään muotoa hyödyllisen käsitettä - vai turhaanko ruotsinkieliset nostivat metakan Seinäjoen hoitohenkilöstön kyvyttömyydestä toimia ymmärrettävästi ruotsinkielisten potilaiden kanssa?

Jokaisella meistä on koulussa aineita jotka kokee itselleen turhiksi ja siksi "turhaksi kuormaksi". Jostain syystä vain ruotsi on kuitenkin sellainen jota vaaditaan jatkuvasti siksi poistettavaksi. Itse en koskaan kokenut tarvitsevani vaikkapa uskontoa mihinkään vaikka sitä luettiin joka ikinen vuosi 1. luokasta lukion viimeisiin (ja sain siitä yleensä kympin). En silti vaadi sen poistoa.

Uskonto on pakollinen vain kirkkoon kuuluville, joten edes uskonto ei ole yhtä ehdoton pakko kuin pakkoruotsi.

Pakkoruotsi on tosiaan ainoa pakollinen aine, jonka pakollisuutta kansan suuri enemmistö vastustaa, niin ehkä kritiikkiin on oikeastikin aihetta. Kyseessä on ainoa aine, joka on a) pakollista jokaisella kouluasteella ala-asteelta yliopistoon saakka opintoalasta riippumatta b) ainoa pakollinen nimetty kieli (englanti ei ole pakollista) ja c) ainoa pakollinen ei-universaali aine (esim. matematiikka on pakollista kaikkialla).