Muualla Euroopassa opiskellaan isoja tärkeitä kieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa... Suomessa opiskellaan... no tiedätte kyllä
Kommentit (103)
Ruotsia tarvitsee vain ja ainoastaan ruotsin kielisellä alalla, paikkakunnilla ja Ruotsissa silloin kun jotkut paikalliset ei osaa englantia yleensä vanhemmat ihmiset, nuoret kyllä osaa. Jos ei matkaile Ruotsissa tai sen kielisillä alueilla siitä ei ole hyötyä
Ruotsin kieli SAATTAA avata ovia pohjoismaihin, MUTTA ei ole valtion tehtävä päättää, mitä ovia nuoremme lähtevät aukomaan. Emme edes virallisesti ole osa mitään "pohjoismaita" (siis jotain valtioliittoa), vaan ainoa virallinen viitekehyksemme on EU.
Hyvällä ruotsinkielellä pärjää aika hyvin kaikissa pohjoismaissa, esim norjaa ymmärtää luettuna täysin ja puhuttunakin usein jos oma ruotsin taso on hyvä. Tanskan kanssa voi olla enemmän vaikeuksia mutta sielläkin siitä on ihan reippaasti hyötyä vaikkei mitään henkeviä keskusteluja voisikaan käydä. Eli ei se ruotsi nyt ihan turha kieli kumminkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä ruotsinkielellä pärjää aika hyvin kaikissa pohjoismaissa, esim norjaa ymmärtää luettuna täysin ja puhuttunakin usein jos oma ruotsin taso on hyvä. Tanskan kanssa voi olla enemmän vaikeuksia mutta sielläkin siitä on ihan reippaasti hyötyä vaikkei mitään henkeviä keskusteluja voisikaan käydä. Eli ei se ruotsi nyt ihan turha kieli kumminkaan ole.
Niin? Mietipä, kuinka paljon enemmän ihmisiä ymmärtää saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää...
Mikä järki on pakottaa jokainen opiskelemaan yhtä pikkuruista kieltä, jota ehkä joku joskus saattaa vähäsen tarvita?
Miksi pakkoruotsittajien on niin vaiketa myöntää sitä, miten perverssiä Suomen kielipolitiikka on? Tuostakin kartasta näkyy hyvin, että vastavaa älyttömyyttä ei ole missään. Kaikkialla muualla opiskellaan jotain isoja ja tarpeellisia kieliä ja hyvin harvassa paikassa pakotetaan mitään tiettyä kieltä opiskelemaan. Ja silloinkin se pakkokieli on joku iso merkittävä kieli (tai Irlannin tapauksessa kansan oma alkuperäinen kieli).
Missään muualla ei pakoteta opiskelemaan pientä tarpeetonta ja kansalle vierasta kieltä!
Tulevaisuudessa (ja jo nyt) ruotsin osaaminen on työnhaussa valtti, kun yhä pienempi osa väestöstä sitä osaa. Niinpä me ruotsin osaajat voimme valita useista vaihtoehdoista, kun taas kielitaidottomat näkevät vain sulkeutuvia ovia edessään.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa (ja jo nyt) ruotsin osaaminen on työnhaussa valtti, kun yhä pienempi osa väestöstä sitä osaa. Niinpä me ruotsin osaajat voimme valita useista vaihtoehdoista, kun taas kielitaidottomat näkevät vain sulkeutuvia ovia edessään.
Mihin kuvittelet tulevaisuudessa sitä ruotsia tarvittavan? Yleisistä kielitaitovaatimuksista joudutaan väkisikin m-muuton vuoksi tinkimään ja ruotsi on todellakin käytännössä se, jonka vaatimuksesta ensimmäisenä luovutaan, koska sitä ei tosiasiassa tarvita missään. Jopa ruotsinkielisten rakastama Stockmann on lopunut myyjien ruotsintaitovaatimuksesta, yhä useammalta myyjältä puuttuu Ruotsin lippu nimikyltistä.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa (ja jo nyt) ruotsin osaaminen on työnhaussa valtti, kun yhä pienempi osa väestöstä sitä osaa. Niinpä me ruotsin osaajat voimme valita useista vaihtoehdoista, kun taas kielitaidottomat näkevät vain sulkeutuvia ovia edessään.
Kyllä työnantaja ottaa sen, joka osaa esim. saksaa, venäjää tai kiinaa. Nimittäin näihin maihin ei bisnestä tehdä englanniksi. Sen sijaan kaikki ruotsalaiset puhuvat hyvää englantia eivätkä he vaadi keneltäkään ruotsin osaamista. Tämä harhakäsitys on tullut siitä, että suomenruotsalaiset sitä vaativat. Ruotsalaisille englanti on ihan ok, pienenä kieliryhmänä he suhtautuvat englannin käyttöön yhtä luontevasti kuin suomalaisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa (ja jo nyt) ruotsin osaaminen on työnhaussa valtti, kun yhä pienempi osa väestöstä sitä osaa. Niinpä me ruotsin osaajat voimme valita useista vaihtoehdoista, kun taas kielitaidottomat näkevät vain sulkeutuvia ovia edessään.
Hah, no saahan sitä haaveilla.
Totuus kuitenkin on, että ruotsin pakollisuudesta luovutaan ensimmäisenä ja isompia, tärkeämpiä kieliä osaavat ovat haluttuja työmarkkinoilla. Enkä itse ole hakeutumassakaan mihinkään ruotsinkauppaan vaan sellaiseen, jossa minun kielitaitoani tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Edes pakkoruotsittajien hokema "onhan Islannissakin pakkotanska" ei pidä paikkaansa, koska tanskaa lukee vain vähän yli puolet oppilaista.
Loput opiskelevat sitten joko ruotsia tai norjaa, jotka todennäköisesti myös kuuluvat mielestäsi ns tarpeettomiin tai turhiin kieliin.
"Studying English and Danish (or another Scandinavian language) is mandatory for students in compulsory schools[3] and also part of many secondary-level study programmes, so knowledge of the two languages is widespread. Other foreign languages frequently studied include German, Spanish and French."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes pakkoruotsittajien hokema "onhan Islannissakin pakkotanska" ei pidä paikkaansa, koska tanskaa lukee vain vähän yli puolet oppilaista.
Loput opiskelevat sitten joko ruotsia tai norjaa, jotka todennäköisesti myös kuuluvat mielestäsi ns tarpeettomiin tai turhiin kieliin.
"Studying English and Danish (or another Scandinavian language) is mandatory for students in compulsory schools[3] and also part of many secondary-level study programmes, so knowledge of the two languages is widespread. Other foreign languages frequently studied include German, Spanish and French."
Tiedätkös syyn? Islannissa ei ole juurikaan opiskelumahdollisuuksia ja he ovat sopineet, että islantilaiset menevät muihin skandimaihin jatko-opintoihin. Siksi jokin skandikieli on pakollista. Tällä ei voi mitenkään perustella Suomen pakkoruotsia, koska kaikilla aloilla on opintoja tarjolla suomen kielellä.
Ja islantilaisillehan skandikielet on sukukieliä, joten kyseessä ei edes ole täysin vieraan kielen opiskelu (kuten ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille).
Vierailija kirjoitti:
Minä luin koulussa englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa ja italiaa. Kirjoitin L:n englannista, ruotsista ja ranskasta.
Miten niin, Suomen koiluissa ei voi lukea monia kieliä?
Olisiko kannattanut opetella myös suomi ja oikeinkirjoitus?
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa (ja jo nyt) ruotsin osaaminen on työnhaussa valtti, kun yhä pienempi osa väestöstä sitä osaa. Niinpä me ruotsin osaajat voimme valita useista vaihtoehdoista, kun taas kielitaidottomat näkevät vain sulkeutuvia ovia edessään.
Kuinkas paljon ovia luulet sulkeutuvan meikä-inssiltä, kun suht sujuva saksa ja auttava ranskakin luonnistuu...
Annan ihan mielelläni näiden pohjoisten ovien sulkeutua, kun tuolla etelässä on "hieman" isompi ovi aukeamassa ensi kesän jälkeen. Kiitos saksan taidon.
Mä olen kohta viiskymppinen, asunut ja tehnyt töitä maailmalla. Koskaan en ole ruotsin kieltä tarvinnut eikä kukaan sen perään kysynyt. Ei Suomessa eikä Suomen ulkopuolella. Mitään ovia ei ole koskaan sulkeutunut. Ne ruotsin kieliset joutuvat myös opiskelemaan englantia, saksaa ja ranskaa ja opiskelevat niitä myös.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kohta viiskymppinen, asunut ja tehnyt töitä maailmalla. Koskaan en ole ruotsin kieltä tarvinnut eikä kukaan sen perään kysynyt. Ei Suomessa eikä Suomen ulkopuolella. Mitään ovia ei ole koskaan sulkeutunut. Ne ruotsin kieliset joutuvat myös opiskelemaan englantia, saksaa ja ranskaa ja opiskelevat niitä myös.
Itse olen töissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa ja teen jatkuvasti yhteistyötä ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa. Kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä kysellyt ruotsin taidon perään, englanti on työkieli.
Kyllähän englanti on iso kieli, eikä kukaan kiellä opiskelemasta myös muita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän englanti on iso kieli, eikä kukaan kiellä opiskelemasta myös muita kieliä.
Miksi vain Suomessa kaikki pakotetaan opiskelemaan pientä ja tarpeetonta kieltä?
Muistathan kuitenkin, että kyseisessä kaaviossa puhutaan vain yläasteesta (jota käyvien ikävuodet toki vaihtelevat hiukan maittain). Lukiossa suomalaiset nuoret taas opiskelevat kuitenkin vähintään englantia ja ruotsia, sekä hyvin usein myös jotain muuta kieltä, kuten saksaa tai ranskaa. Esimerkiksi Italiassa sen sijaan lukio alkaa Suomen kahdeksannen luokan aikaan, ja suurin osa nuorista opiskelee tästä lähtien vain hyvin huonotasoista englantia ja jonkin verran latinaa. Vaikka Suomen pakkoruotsi saattaakin valitettavasti estää joitain oppilaita valitsemasta lisää kieliä, eivät asiat ole muissa maissa välttämättä sen paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni puhuu ruotsia äidinkielekseen maailmassa ja kuinka moni puhuu saksaa tai ranskaa? Suomessa pitäisi Ruotsin sijaan opetella toisena kielenä venäjää eikä ruotsia tai sitten saksaa. Jopa hollannin kieltä puhuu maailmassa suurempi joukko ihmisiä kuin ruotsia. Oisko viidenneksi puhutuin kieli ja englantia vois opetella enemmän, ja hankkia opettajia jotka osaavat sitä enkkua opettaa.
Niin ja siis tuon hollannin kielen otin mukaan tähän koska belgiassa sitä opiskellaan toisena kotimaisena kielenä. Mutta siis on kuitenkin paljon puhutumpi kieli maailmassa kuin ruotsi. Niiden opiskeltavien kielten kun pitäisi valikoitua hyödyn mukaan. Missä ihmeessä tarvitaan ruotsia kun ruotsalaiset haluavat mieluummin puhua englantia suomalaisten kanssa kuin ruotsia.
Eivät ruotsinkieliset väkisin sitä englantia halua puhua, vaan tuo johtuu tietysti vain siitä, että nämä pakkoruotsista itkijät eivät ole viitsineet opetella sitä ruotsia kunnolla.
Suomi on osa EU:ta, joka on nykyisin meidän työ- ja opiskelualueemme.
Ruotsin kieli EI avaa ovia esim. Tanskaan, sillä tanskalaiset kommunikoivat ruotsalaisten kanssa englanniksi.