Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Kuolinpesien perkaamisen ihanuus
Nyt meni hermot ja sen kyllä huomaa
03.11.2019 |
Minkälaisia urakoita teille on tullut perintönä? Kauanko olette käyttäneet aikaa?
Täällä meneillään täyteen ahdetun omakotitalon tyhjäys, enemmän ja vähemmän tarpeellista
tavaraa on kerätty nurkkiin viidenkymmenen vuoden ajan. Useampi kuukausi pyykkäystä, perkaamista,
pakkaamista ja kuljettelua jo takana ja ainakin toinen mokoma vielä edessä. Loputon suo...
Irtaimen myymistä alan ammattilaisille ei voinut edes harkita, kun eivät tee kauppoja joista katetta ei kerry.
Erimielisyydet toimintatavoista ja aikatauluista pisteenä iin päällä...
Miten te olette hoitaneet näitä hamstereiden huusholleja? Menikö hermot?
Jäikö paskat niskaan toisten lusmuillessa ja kärttäessä kermoja päältä?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tyhjensin yksin omakotitalon joka oli niin täynnä kuin olla voi. Kolmannes sekajätettä mutta loput ihan kelvollista tavaraa pesun ja puhdistuksen jälkeen. Pöly ja tunkkaisuus teetti kovasti työtä, ei jotain tekstiilejä
vaikka voi mihkään lahjoittaa suoraan kaapista. Naamari ja hanskatpiti olla koko ajan. Kuukausitolkulla meni jos laskee täysiksi työpäiviksi. Laskutin kuolinpesältä työn ja marinaa tuli kun luulivat että kilttinä en saa pidettyä puoliani.Mä en astmaatikkona edes suostuisi menemään moiseen sikolättiin. Onneksi ei tule tarvettakaan, koska pidetään ihan itse huolta siitä, ettei vanhempien tarvitse asua missään läävässä.
Perheitä ja vanhempia on erilaisia, välit katkeavat tai on hyvä pitää etäisyyttä ihan terveys/turvallisuussyistä.
Sisarukset saattavat tulla kohdelluksi hyvinkin eriarvoisesti eikä sen vuoksi haluta olla yhteyksissä.
Sitten kun palataan vuosien jälkeen loppusiivousta tekemään niin ne kultatytöt ja pojat on miniöineen/miehineen/passattuine jälkeläisineen "pitäneet mammasta niin kovasti huolta ja hoivanneet"
ettei vainajan huushollia roinapaljoudelta ja pölyltä ole tunnistaa. Vanhus on loppuun asti passannut ja jaellut vähistä rahoistaan kaiken, pärjännyt kun pärjättävä on ollut. Roinapaljouden perkaaminen sitten jää sille poissaolleelle kun muut ovat vuosien saatossa muka niin kovasti nähneet vaivaa. Tämä on tullut nähtyä sivusta monet kerrat ja itsekin koettu.Onko tällaisten vainajien talot sitten sen arvoisia, että ne kannattaa käydä itse tyhjentämässä? Lahjoittaa mieluummin vaikka VPK:lle poltettavaksi.
Ei ne tiilitaloja polta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tyhjensin yksin omakotitalon joka oli niin täynnä kuin olla voi. Kolmannes sekajätettä mutta loput ihan kelvollista tavaraa pesun ja puhdistuksen jälkeen. Pöly ja tunkkaisuus teetti kovasti työtä, ei jotain tekstiilejä
vaikka voi mihkään lahjoittaa suoraan kaapista. Naamari ja hanskatpiti olla koko ajan. Kuukausitolkulla meni jos laskee täysiksi työpäiviksi. Laskutin kuolinpesältä työn ja marinaa tuli kun luulivat että kilttinä en saa pidettyä puoliani.Mä en astmaatikkona edes suostuisi menemään moiseen sikolättiin. Onneksi ei tule tarvettakaan, koska pidetään ihan itse huolta siitä, ettei vanhempien tarvitse asua missään läävässä.
Perheitä ja vanhempia on erilaisia, välit katkeavat tai on hyvä pitää etäisyyttä ihan terveys/turvallisuussyistä.
Sisarukset saattavat tulla kohdelluksi hyvinkin eriarvoisesti eikä sen vuoksi haluta olla yhteyksissä.
Sitten kun palataan vuosien jälkeen loppusiivousta tekemään niin ne kultatytöt ja pojat on miniöineen/miehineen/passattuine jälkeläisineen "pitäneet mammasta niin kovasti huolta ja hoivanneet"
ettei vainajan huushollia roinapaljoudelta ja pölyltä ole tunnistaa. Vanhus on loppuun asti passannut ja jaellut vähistä rahoistaan kaiken, pärjännyt kun pärjättävä on ollut. Roinapaljouden perkaaminen sitten jää sille poissaolleelle kun muut ovat vuosien saatossa muka niin kovasti nähneet vaivaa. Tämä on tullut nähtyä sivusta monet kerrat ja itsekin koettu.Onko tällaisten vainajien talot sitten sen arvoisia, että ne kannattaa käydä itse tyhjentämässä? Lahjoittaa mieluummin vaikka VPK:lle poltettavaksi.
Ei ne tiilitaloja polta :D
Ai pahus, en tullut ajatelleeksi tuota :D Mutta joo, mua ei mikään mahti maailmassa saisi menemään siivoamaan jotain rotanpaskaista mörskää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Jos on sen turboahdetun tuvan lisäksi varallisuutta pankissa tollanen sata tonttua tai pari niin soppa on valmis.
Kukaan ei halua luopua mutta romuläjän kanssa ei haluta olla tekemisissä. Voi olla myös selvittämättömiä ennakkoperintöjä, hukassa olevia arvoesineitä joiden takia asia on taas monimutkaisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Jos on sen turboahdetun tuvan lisäksi varallisuutta pankissa tollanen sata tonttua tai pari niin soppa on valmis.
Kukaan ei halua luopua mutta romuläjän kanssa ei haluta olla tekemisissä. Voi olla myös selvittämättömiä ennakkoperintöjä, hukassa olevia arvoesineitä joiden takia asia on taas monimutkaisempaa.
Miksei siitä sadasta tontusta sitten pistäisi osan talon tyhentämiseen? Selvittämättömistä ennakkoperinnöistä taas tuskin on mitään dokumenttia,jos siis tarkoitit, että turboahdetusta tuvasta etsitään todisteita ennakkoperinnöistä. Hukassa olevat arvoesineet on tietty toinen juttu ja jos haluaa sellaisia etsiä, niin tupa on tyhjennettävä itse. Mutta sekään ei takaa, että tyhjentäjä olisi rehellinen ja ilmoittaisi muille perillisille löytämistään esineistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
Eikun himohamstraus :D
Vierailija kirjoitti:
Tässä olisi ehkä uudenlainen yrityspalvelu, kuolinpesän tyhjennys? Vai onko näitä?
Muissa maissa on systeemi että yritys järkkää talossa myyjäiset, kirpparin ikään kuin. Ja loput sitten kai vaan lahjoitetaan pois.
Kyllä tällaiselle palvelulle varmasti olisi tilausta. Moni perillinenhän asuu satojen kilometrien päässä vanhemmistaan ja joka työpaikasta ei noin vain lähdetäkään järjestelemään asioita viikkokausiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
No mä en edelleenkään ymmärrä, millä tavalla on suurempaa rakkautta vainajia kohtaan tyhjentää sellainen mörskä itse kuin antaa jonkun firman tyhjentää. Kaatopaikallehan ne himohamstraajan romut kuitenkin suurimmaksi osaksi päätyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
No mä en edelleenkään ymmärrä, millä tavalla on suurempaa rakkautta vainajia kohtaan tyhjentää sellainen mörskä itse kuin antaa jonkun firman tyhjentää. Kaatopaikallehan ne himohamstraajan romut kuitenkin suurimmaksi osaksi päätyvät.
No tämä tuntemani tapaus ei esimerkiksi omista yhtäkään kuvaa isästään, suvustaan tai omasta lapsuudestaan. Siellä ovat kaikki romun seassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eno ei tehnyt viimeisen 20 vuoden aikana eläessään töiden ohella muuta kuin ryyppäsi. Kaikki ruoskat mitä hänelle ikinä kertyi8 heitti tuvan lattialle. Voitte kuvitella miltä siellä näytti ja haisi. Eipä sillä mitään tee, eikä sitä kukaan osta, mutta onneksi se meni statukseen asumiskelvoton. Hieno juoma tuo viina kun tuolla tavalla aivot tuhoaa.
Miten tuolla perusteella tulee asumiskelvottomuuden leima?
Vai oliko talo muutenkin rempallaan eli kaatumassa päälle ja lattia lahonnut puhki?
Jäi mietityttämään kun voi tulla meilläkin yksi tuollainen paikka siivottavaksi :(Se on puinen rintamamiestalo ja joo lattia siitä on jo laho, ettei sitä voi mitenkään pelastaa. Siellä on paskottu, kustu, poltettu tupakkaa ja juotu viinaa 20-30 vuotta putkeen, että ei sitä voi mitenkään enää pelastaa. Oli mulla setä saatana.
500 viinapulloa sieltä löytyi, että on kyllä ollut aika kova tenuttamaan. No eikai sellasessa humalassa se ympäristön siivoaminen kiinnosta. Kustu pulloihin ja paskottu sankoihin. Ihan uskomatonta touhua. Että sellaista se alkoholismi voi "parhaimmillaan" olla.
Ja jostain syystä tässä maassa monet ihannoivat tuollaista holtitonta alkoholinkäyttöä. Työpaikoillakin näkee tätä ylpeilyä, että miten on alkoholista huumaantuneena sekoiltu ja sitten täristään ja oksennellaan vieroitusoireissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki juutu joka kynttilänjalkaan tai latvatähteen vaikka pitkällä aikavälillä pesää perkaisivatkin.
Välttämättä ei haluta ketään vierasta kaivelemaan vainajan elämää tai perheen salaisuuksia.
Joillekin voi olla myös henksesti hyvin tärkeä prosessi. Sitä ei välttämättä tajua tunnekylmät uraputkityypit
joille tärkeää on vain saada hommat pikaisesti pois päiväjärjestyksestä ja ennenkaikkea rahat äkkiä tilille.Joo, teillä on var-mas-ti ihan hyytäviä salaisuuksia...... *hih*
Mutta tehkää vaan asiasta vaikeaa kun siitä näytte tykkäävän.
Kyllä niitä salaisuuksia vaan on ihmisillä. Pumpulissa kasvaneethan ei tämmöisiä ymmärrä.
Joillakinhan voi olla kirjaimellisesti luuranko kaapissa, eli toistaiseksi selvittämättömästi kadonneen henkilön jäännökset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostettiin talo maineen jo kymmenenvuotta aikaisemmin tältä hamstraajalta mutta sovittiin että sai olla talossa vapaasti. Kun setä kuoli niin talon tyhjennys oli kyllä aika karseeta.
Varattiin vaatteet jotka sai heittää roskiin homman lopuksi. Paljon säkkejä ja hyvät hanskat. Jossakin kohtaa kun väsyneenä taas tungin roskia säkkiin ja pysähdyin. Kovettuneen vanhan sadetakin olin tunkenut säkkiin mutta en tunnistanut sen alta löytynyttä turkista. Heteken tujiotuksen jälkeen välähti mitä pidin käsissäni ”muumioitunut rotta”.
Yksi sukulainen halusi olla apuna ja hän keräsi tuolta talosta itselleen tavaraakin ja vei kotiinsa (lamppuja, astioita, postimerkkejä jne). Itse en pystynyt tuomaan mitään kotiin. Liian likaista, kuolleiden eläinten luurankoja ym tavaroiden seassa. Mutta lajittelin sentään lasit, metallit ym ja toimitin kaiken sinne mihin kuuluu.
Valitettavasti palokunta ei suostunut polttamaan taloa koska tie liian lähellä. Odottaa edelleen purkamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
No mä en edelleenkään ymmärrä, millä tavalla on suurempaa rakkautta vainajia kohtaan tyhjentää sellainen mörskä itse kuin antaa jonkun firman tyhjentää. Kaatopaikallehan ne himohamstraajan romut kuitenkin suurimmaksi osaksi päätyvät.
No tämä tuntemani tapaus ei esimerkiksi omista yhtäkään kuvaa isästään, suvustaan tai omasta lapsuudestaan. Siellä ovat kaikki romun seassa.
No mä nyt tarkoitin tilanteita, joissa himohamstraajan romut on täysin merkityksettömiä himohamstraajan eläessä, mutta tämän kuollessa muuttuvatkin niin tärkeiksi, että on suurta rakkautta vainajaa kohtaan käydä itse siivoamassa turboahdettu tupa. Eri juttu tietenkin, jos siellä läävässä on oikeasti jotain tavaroita, mitä haluaa itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin talo maineen jo kymmenenvuotta aikaisemmin tältä hamstraajalta mutta sovittiin että sai olla talossa vapaasti. Kun setä kuoli niin talon tyhjennys oli kyllä aika karseeta.
Varattiin vaatteet jotka sai heittää roskiin homman lopuksi. Paljon säkkejä ja hyvät hanskat. Jossakin kohtaa kun väsyneenä taas tungin roskia säkkiin ja pysähdyin. Kovettuneen vanhan sadetakin olin tunkenut säkkiin mutta en tunnistanut sen alta löytynyttä turkista. Heteken tujiotuksen jälkeen välähti mitä pidin käsissäni ”muumioitunut rotta”.
Yksi sukulainen halusi olla apuna ja hän keräsi tuolta talosta itselleen tavaraakin ja vei kotiinsa (lamppuja, astioita, postimerkkejä jne). Itse en pystynyt tuomaan mitään kotiin. Liian likaista, kuolleiden eläinten luurankoja ym tavaroiden seassa. Mutta lajittelin sentään lasit, metallit ym ja toimitin kaiken sinne mihin kuuluu.
Valitettavasti palokunta ei suostunut polttamaan taloa koska tie liian lähellä. Odottaa edelleen purkamista.
Tuollainen urakka on mullakin edessä himohamstraajan kotona. Kukaan ei ole käynyt sisällä ainakaan viiteentoista vuoteen, rottia vilahtelee päivälläkin pihalla. En tiedä edes uskallanko mennä sinne, rotathan tulevat päälle, jos tuntevat itsensä uhatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
No mä en edelleenkään ymmärrä, millä tavalla on suurempaa rakkautta vainajia kohtaan tyhjentää sellainen mörskä itse kuin antaa jonkun firman tyhjentää. Kaatopaikallehan ne himohamstraajan romut kuitenkin suurimmaksi osaksi päätyvät.
No tämä tuntemani tapaus ei esimerkiksi omista yhtäkään kuvaa isästään, suvustaan tai omasta lapsuudestaan. Siellä ovat kaikki romun seassa.
No mä nyt tarkoitin tilanteita, joissa himohamstraajan romut on täysin merkityksettömiä himohamstraajan eläessä, mutta tämän kuollessa muuttuvatkin niin tärkeiksi, että on suurta rakkautta vainajaa kohtaan käydä itse siivoamassa turboahdettu tupa. Eri juttu tietenkin, jos siellä läävässä on oikeasti jotain tavaroita, mitä haluaa itselleen.
Tuskinpa sitä kukaan suurena rakkaudenosoituksena pitää. Varmaan moni ostaisi tyhjäämispalvelun, mutta kun sellaisia ei ole. Ne kuolinpesän tyhjentäjät vievät vain arvokkaat päältä pois, tämmöinen palvelu puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka.
Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.
Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.
Niin, joskus voisi miettiä, kannattaisiko huolehtia vanhempiensa hyvinvoinnista heidän elinaikanaan eikä siivota kuoleman jälkeen järkyttäviä sotkuja, joiden keskellä vanhukset ovat joutuneet elämänsä viimeiset vuodet asumaan.
Homohamstraus on sairaus, jolle on diagnoosinumerokin. Ei se tule vasta vanhuksena, vaan on vaikuttanut perhesuhteisiin koko elämän ajan. Ei pääse noihin taloihin kynnystä pitemmälle lähiomaisetkaan, mutta mitään ei pysty tekemään, koska hoitoon ei saa.
No mä en edelleenkään ymmärrä, millä tavalla on suurempaa rakkautta vainajia kohtaan tyhjentää sellainen mörskä itse kuin antaa jonkun firman tyhjentää. Kaatopaikallehan ne himohamstraajan romut kuitenkin suurimmaksi osaksi päätyvät.
No tämä tuntemani tapaus ei esimerkiksi omista yhtäkään kuvaa isästään, suvustaan tai omasta lapsuudestaan. Siellä ovat kaikki romun seassa.
No mä nyt tarkoitin tilanteita, joissa himohamstraajan romut on täysin merkityksettömiä himohamstraajan eläessä, mutta tämän kuollessa muuttuvatkin niin tärkeiksi, että on suurta rakkautta vainajaa kohtaan käydä itse siivoamassa turboahdettu tupa. Eri juttu tietenkin, jos siellä läävässä on oikeasti jotain tavaroita, mitä haluaa itselleen.
Tuskinpa sitä kukaan suurena rakkaudenosoituksena pitää. Varmaan moni ostaisi tyhjäämispalvelun, mutta kun sellaisia ei ole. Ne kuolinpesän tyhjentäjät vievät vain arvokkaat päältä pois, tämmöinen palvelu puuttuu.
Mä oletin kommentoijan 65 pitävän ja hänelle vastasinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.
Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?
Tee tääkö joku paremmin?Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?
Jos on sen turboahdetun tuvan lisäksi varallisuutta pankissa tollanen sata tonttua tai pari niin soppa on valmis.
Kukaan ei halua luopua mutta romuläjän kanssa ei haluta olla tekemisissä. Voi olla myös selvittämättömiä ennakkoperintöjä, hukassa olevia arvoesineitä joiden takia asia on taas monimutkaisempaa.Miksei siitä sadasta tontusta sitten pistäisi osan talon tyhentämiseen? Selvittämättömistä ennakkoperinnöistä taas tuskin on mitään dokumenttia,jos siis tarkoitit, että turboahdetusta tuvasta etsitään todisteita ennakkoperinnöistä. Hukassa olevat arvoesineet on tietty toinen juttu ja jos haluaa sellaisia etsiä, niin tupa on tyhjennettävä itse. Mutta sekään ei takaa, että tyhjentäjä olisi rehellinen ja ilmoittaisi muille perillisille löytämistään esineistä.
No ei tullut mieleen että vaikka joku laittaisi pesän varoista tyhjennykseen vaikka mitä niin joku toinen osakas ei sitten pennin latia. Oli rahallista varallisuutta paljon tai ei niin jallittaminen tavalla tai toisella on enempi sääntö kuin poikkeus. Jos sovitaan että yhdessä tehdään ja joku aloittaa niin muita ei koskaan näykkään paitsi hakemassa haluamiaan tavaroita(niitä ainoita jolla jotain arvoa). Jos sovitaan että joku hoitaa homman ja sille maksetaan niin sitten ruvetaan känisemään kun maksun aika koittaa. Vänkytetään että eihän se noin paljo voi maksaa, me oltais kaivettu kuoppa ja kärrätty kaikki sinne ilmasta olis ollu :D
Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu?