Kuolinpesien perkaamisen ihanuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden pahimpien hamsterisotkujen kanssa varmaan kannattais käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä.

Varsinkin jos jätemaksujen kanssa menee miinuksen puolelle. Varsinkin jos on riitaista porukkaa joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sopuisassakin pesässä voinee toimia niin jos halutaan. Eikö se kaatopaikka sitten lopulta periydy valtiolle siivottavaksi?

Tee tääkö joku paremmin?

Samaa mietin. Jos kuolinpesässä ei ole niin paljoa varoja, että sillä saisi edes ammattilaiset tyhjentämään mörskän, mitä koko perinnöllä tekee? Vai oletetaanko näissä tapauksissa, että jostain vaatepinojen välistä löytyisi setelinippu? 

Näin ne lapset rakastavat vanhempiaan ja sukulaisiaan loppuun saakka. 

Nykyihmisillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia mitään eikä ketään kohtaan.

Minä, minulle ja sanoinko jo itseni.

Minä en oikein ymmärrä tätä, mitä velvollisuuksia? Suurella osalla ihmisistä ei vaan ole nykyään varaa asua asunnoissa, jonne mahtuu säilömään kuolinpesän tavarat. Silloin ei voi tehdä muuta kuin hävittää ne, vaikka ottamatta vastaan perintöä. Pääosa tavarasta on arvotonta: vanhoja vaatteita, lastulevyhuonekaluja jne. Miksi niitä edes pitäisi säilöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja, miksi ihmeessä pyykkäät jotain vanhoja vaatteita tms?

Jos joku ottaa jonkin käypän vaatteen tms. itselleen, niin sitten myös sen pesee itse.

Kelpaamattomat likaiset ja kenellekään sopimattomat heitetään pois.

Sinne yhteiseen kasaan, missä muutkin poisheitettävät ovat.

Ei kai jotain tunkkaisen hajuisia voi minnekkään lahjoittaa tai hirveän pölyisiä esimerkiksi?

Jos ovat muuten ok tai jopa tosi hyviä niin miksi pitäisi heittää roskiin.

Tekstiilijätettä on muutenkin törkeästi.

Ei ap.

Kannattaa arvioida niitä vaatteita myös sen mukaan, käyttääkö kyseisiä malleja ja kuoseja enää tänä päivän kukaan. Jos pesässä on jotain navettavaatteita, vanhusten tuulipukuja jne. niin todennäköisesti roskiin menevät lopulta siellä kierrätyskeskusksista ja kirppareiltakin, kun eivät saa niitä kelpaamaan kenellekään.

150m2 omakotitalo + 100m2 kellari. Täynnä ! Sama kuin ap:llä yli 50 vuoden tavarat. Tyhjennys yksityisen yrittäjän toimesta , annoin runsaasti aikaa eli noin kuukauden. Lopputulos totaalisen tyhjä talo jopa lattiat lakaistu. Hinta se minkä kaveri ekalla käynnillä sanoi, myi kaiken mistä sai edes euron.Ei hajuakaan jäikö paljonkin plussalle, mutta jätemaksuja joutui aika monta euroa maksamaan. Hinta oli oli muuten satasia kun isomman erikoistuneen olisi ollut tuhansia.

Vierailija kirjoitti:

150m2 omakotitalo + 100m2 kellari. Täynnä ! Sama kuin ap:llä yli 50 vuoden tavarat. Tyhjennys yksityisen yrittäjän toimesta , annoin runsaasti aikaa eli noin kuukauden. Lopputulos totaalisen tyhjä talo jopa lattiat lakaistu. Hinta se minkä kaveri ekalla käynnillä sanoi, myi kaiken mistä sai edes euron.Ei hajuakaan jäikö paljonkin plussalle, mutta jätemaksuja joutui aika monta euroa maksamaan. Hinta oli oli muuten satasia kun isomman erikoistuneen olisi ollut tuhansia.

Kirppariyrittäjät tekee noita keikkoja. Ei ole se varsinainen bisnes kovin leiville lyövää tänä päivänä.

Raskaita urakoita eikä välttämättä kovin tuottoisia jos tulee arvioineeksi vähän alakanttiin. Suorastaan soisi

että tuollaisestakin rupeamasta jäisi pikkuisen paremmin. Sen verran hirveää hommaa on ja tuotto voi

tulla hyvinkin pitkässä juoksussa kun roinaa menee kaupan.

Perinnöstä luopuminenkaan ei kaikkien kohdalla onnistu ihan noin vain.

Jos on eläkkeellä (joku voi olla syystä tai toisesta jo nuorenakin) ja saa asumistukea niin Kela voi

katkaista sen maksun perinnöstä luopumisen vuoksi jopa vuosiksi. Joku sellainen peruste siinä on että kaikki tulossa oleva huomioidaan ja pitää käyttää ennen tukien nostamista.

Onko jollain henkkoht kokemusta?

Vierailija kirjoitti:

Perinnöstä luopuminenkaan ei kaikkien kohdalla onnistu ihan noin vain.

Jos on eläkkeellä (joku voi olla syystä tai toisesta jo nuorenakin) ja saa asumistukea niin Kela voi

katkaista sen maksun perinnöstä luopumisen vuoksi jopa vuosiksi. Joku sellainen peruste siinä on että kaikki tulossa oleva huomioidaan ja pitää käyttää ennen tukien nostamista.

Onko jollain henkkoht kokemusta?

Katsoin Kelan sivuilta js jotain tuollaista sielläntosiaan on o_o

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässä on rahaa, niin talon tyhjennyksen ja siivouksen voi huomioida laskua vastaan kuolinpesäsän varoista, siis lasku mukaan perunkirjoituksessa muiden laskujen kanssa.

Silloinhan kaikki kuolinpesän jäsenet osallistuvat raivauskuluihin, ei tarvitse riidellä.

Kuolinpesässähän on se yksi henkilö, jolle on yhteisesti annettu valtakirja hoitaa asioita. Tämä valtakirjan haltija voi tehdä päätöksen, että otetaan ulkopuolinen tyhjentämään asunnon ja lasku liitetään perunkirjoituskuitteihin.

Jos kukaan ei ole halukas siivousta tekemään tai sitten se joka on vapaaehtoisesti halukas niin tekee sen, mutta ei sitten siitä valita.

Jäin ihmettelemään tässä viestissä tuota alkua, että talon tyhjennyksestä tulleet laskut esitettäisiin perunkirjoituksessa muiden laskujen mukana. Sielähän vasta selviää sekin, että onko testamenttia ja

kelle. Ja sen jälkeen vasta voi ryhtyä kuolinpesää millään lailla tyhjentelemään. Muutenhan sieltä

voi yks sun toinen käydä haeskelemassa yhtä sun toista tietämättä josko ko. asian periytyminen onkin

päätetty ihan toisin. Tai koko talo on määrätty jääväksi jollekin.

Miten teillä on ollut? Oletteko ryhtyneet siivoamaan ennen perunkirjoituksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässä on rahaa, niin talon tyhjennyksen ja siivouksen voi huomioida laskua vastaan kuolinpesäsän varoista, siis lasku mukaan perunkirjoituksessa muiden laskujen kanssa.

Silloinhan kaikki kuolinpesän jäsenet osallistuvat raivauskuluihin, ei tarvitse riidellä.

Kuolinpesässähän on se yksi henkilö, jolle on yhteisesti annettu valtakirja hoitaa asioita. Tämä valtakirjan haltija voi tehdä päätöksen, että otetaan ulkopuolinen tyhjentämään asunnon ja lasku liitetään perunkirjoituskuitteihin.

Jos kukaan ei ole halukas siivousta tekemään tai sitten se joka on vapaaehtoisesti halukas niin tekee sen, mutta ei sitten siitä valita.

Jäin ihmettelemään tässä viestissä tuota alkua, että talon tyhjennyksestä tulleet laskut esitettäisiin perunkirjoituksessa muiden laskujen mukana. Sielähän vasta selviää sekin, että onko testamenttia ja

kelle. Ja sen jälkeen vasta voi ryhtyä kuolinpesää millään lailla tyhjentelemään. Muutenhan sieltä

voi yks sun toinen käydä haeskelemassa yhtä sun toista tietämättä josko ko. asian periytyminen onkin

päätetty ihan toisin. Tai koko talo on määrätty jääväksi jollekin.

Miten teillä on ollut? Oletteko ryhtyneet siivoamaan ennen perunkirjoituksia?

Mun mielestä on typerää tehdä testamentti ja olla kertomatta siitä kenellekään. Koska jos kukaan ei tiedä koko  testamentin olemassaolosta mitään, miten voisi perunkirjoituksessa ottaa sen huomioon? Ja perunkirjoituksen jälkeenkin voi perikunta päättää, että joku ulkopuolinen firma tyhjentää koko talon. Siinä menee sitten testamentitkin kaatopaikalle tai mihin nyt menevätkään. Jos siis on tehnyt testamentin, on syytä kertoa siitä jollekin, joka taas - mikäli jotain irtaimistoa on testamentattu jollekin - testamentista tietävä voi huolehtia, että ko henkilö myös saa sen. 

Yksi iso hamsterin kämppä on selvitelty.

Suurpiirteisesti myllättiin talo läpi, jokainen vei mitä tarvitsi, arvokasta tavaraa pantiin jemmaan ja myytiin, autot, traktori, työkoneita ja kaluja, kaupunki ok-talo😂😂😂.

Talo myytiin niin että seuraava omistaja sai tehdä lopuilla ihan mitä halusi, oli varmaan saman henkinen tyyppi? Ohi ajaessa en ole vaihtolavoja ainakaan nähnyt ja kaikkea vanhaa "paskaa" oli aivan tolkuttomasti.

Hieman ihmetyttää kun talosta ei aseita löydetty?

Mummon kämpästä sukulaiset veivät mitä veivät, loput vaihtolavalla kaatopaikalle ja mökiltä ihan kaikki ajettiin peräkärrien kanssa kaatopaikalle, varmaan 2-3kk projekteja olleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässä on rahaa, niin talon tyhjennyksen ja siivouksen voi huomioida laskua vastaan kuolinpesäsän varoista, siis lasku mukaan perunkirjoituksessa muiden laskujen kanssa.

Silloinhan kaikki kuolinpesän jäsenet osallistuvat raivauskuluihin, ei tarvitse riidellä.

Kuolinpesässähän on se yksi henkilö, jolle on yhteisesti annettu valtakirja hoitaa asioita. Tämä valtakirjan haltija voi tehdä päätöksen, että otetaan ulkopuolinen tyhjentämään asunnon ja lasku liitetään perunkirjoituskuitteihin.

Jos kukaan ei ole halukas siivousta tekemään tai sitten se joka on vapaaehtoisesti halukas niin tekee sen, mutta ei sitten siitä valita.

Jäin ihmettelemään tässä viestissä tuota alkua, että talon tyhjennyksestä tulleet laskut esitettäisiin perunkirjoituksessa muiden laskujen mukana. Sielähän vasta selviää sekin, että onko testamenttia ja

kelle. Ja sen jälkeen vasta voi ryhtyä kuolinpesää millään lailla tyhjentelemään. Muutenhan sieltä

voi yks sun toinen käydä haeskelemassa yhtä sun toista tietämättä josko ko. asian periytyminen onkin

päätetty ihan toisin. Tai koko talo on määrätty jääväksi jollekin.

Miten teillä on ollut? Oletteko ryhtyneet siivoamaan ennen perunkirjoituksia?

Mun mielestä on typerää tehdä testamentti ja olla kertomatta siitä kenellekään. Koska jos kukaan ei tiedä koko  testamentin olemassaolosta mitään, miten voisi perunkirjoituksessa ottaa sen huomioon? Ja perunkirjoituksen jälkeenkin voi perikunta päättää, että joku ulkopuolinen firma tyhjentää koko talon. Siinä menee sitten testamentitkin kaatopaikalle tai mihin nyt menevätkään. Jos siis on tehnyt testamentin, on syytä kertoa siitä jollekin, joka taas - mikäli jotain irtaimistoa on testamentattu jollekin - testamentista tietävä voi huolehtia, että ko henkilö myös saa sen. 

Usein se testamentti on pankissa missä vainajan varatkin. Aina ei tiedä kukaan perikunnasta onko sellainen vai ei ja toisaalta voi olla niinkin päin että on kerrottu että testamentti ollaan tekemässä mutta sitten ei olekaan tai sisältö on ihan muuta kun on puhuttu. Tilien saldotkin voi olla totaaliyllätyksiä suuntaan tai toiseen.

Joskus testamentteja löytyy jälkeenpäin pitkänkin ajan päästä. Tai lisää perillisiä. Sitten vaan jaot uusiksi.

Ei kuolinpesästä saa mitään viedä minnekkään ennen kuin perukirjat on selvät.

Ei myöskään ennen jakoa jos siinä on jotain epäselvää.

Kuulin tapauksesta jossa vanhuksen tietokone oli viety ja tyhjätty. Joku osakkaista

muilta kysymättä. Kun asiaa ruvettiin kyselemään oli vastaus yliolkainen:

Ei siellä mitään tärkeetä ollut.

Joopa joo. Mistäs sen sitten enää tietää. Eikö tuommonen oo laitonta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässä on rahaa, niin talon tyhjennyksen ja siivouksen voi huomioida laskua vastaan kuolinpesäsän varoista, siis lasku mukaan perunkirjoituksessa muiden laskujen kanssa.

Silloinhan kaikki kuolinpesän jäsenet osallistuvat raivauskuluihin, ei tarvitse riidellä.

Kuolinpesässähän on se yksi henkilö, jolle on yhteisesti annettu valtakirja hoitaa asioita. Tämä valtakirjan haltija voi tehdä päätöksen, että otetaan ulkopuolinen tyhjentämään asunnon ja lasku liitetään perunkirjoituskuitteihin.

Jos kukaan ei ole halukas siivousta tekemään tai sitten se joka on vapaaehtoisesti halukas niin tekee sen, mutta ei sitten siitä valita.

Jäin ihmettelemään tässä viestissä tuota alkua, että talon tyhjennyksestä tulleet laskut esitettäisiin perunkirjoituksessa muiden laskujen mukana. Sielähän vasta selviää sekin, että onko testamenttia ja

kelle. Ja sen jälkeen vasta voi ryhtyä kuolinpesää millään lailla tyhjentelemään. Muutenhan sieltä

voi yks sun toinen käydä haeskelemassa yhtä sun toista tietämättä josko ko. asian periytyminen onkin

päätetty ihan toisin. Tai koko talo on määrätty jääväksi jollekin.

Miten teillä on ollut? Oletteko ryhtyneet siivoamaan ennen perunkirjoituksia?

Mun mielestä on typerää tehdä testamentti ja olla kertomatta siitä kenellekään. Koska jos kukaan ei tiedä koko  testamentin olemassaolosta mitään, miten voisi perunkirjoituksessa ottaa sen huomioon? Ja perunkirjoituksen jälkeenkin voi perikunta päättää, että joku ulkopuolinen firma tyhjentää koko talon. Siinä menee sitten testamentitkin kaatopaikalle tai mihin nyt menevätkään. Jos siis on tehnyt testamentin, on syytä kertoa siitä jollekin, joka taas - mikäli jotain irtaimistoa on testamentattu jollekin - testamentista tietävä voi huolehtia, että ko henkilö myös saa sen. 

Usein se testamentti on pankissa missä vainajan varatkin. Aina ei tiedä kukaan perikunnasta onko sellainen vai ei ja toisaalta voi olla niinkin päin että on kerrottu että testamentti ollaan tekemässä mutta sitten ei olekaan tai sisältö on ihan muuta kun on puhuttu. Tilien saldotkin voi olla totaaliyllätyksiä suuntaan tai toiseen.

Joskus testamentteja löytyy jälkeenpäin pitkänkin ajan päästä. Tai lisää perillisiä. Sitten vaan jaot uusiksi.

Olet ihan oikeassa. Mutta joo, vainajan asunnon tyhjentämisestä voidaan sopia perunkirjoituksesta. Kukin perillinen voi tehdä tarjouksen, millä hinnalla tyhjentää asunnon. Sitten päätetään, kenen tarjous voittaa ja kuolinpesästä maksetaan tälle tarjouksessa ollut summa. Tai sovitaan, että joku firma tyhjentää asunnon, jos kenenkään tarjous ei kelpaa.