Luetellaan asioita jotka omassa lapsuudessa olivat normaaleja, joista nykyisin tehtäisiin lasu
Tai aikuisten toimintatapoja, joista nykyisin saisivat vähintään paheksuntaa osakseen.
Itse aloitan tukkapöllyllä ja luunapeilla.
Meillä oli kotona myös oma "rauhoitushuone", eli vierashuone johon jouduin jäähylle jos kiukuttelin (2-4 v).
Jäähyn aikana huoneesta sammutettiin valot. Luulen muuten pimeänpelkoni juontajan juurensa tästä.
Seurakunnan päiväkerhossa jouduin muista eristettynä syömään, koska minulla oli työntekijän mielestä ollut ylimielinen katse ruokarukouksen aikana. Huone jossa jouduin yksin syömään evääni, oli joku seurakunnan tila, samassa rakennuksessa kylläkin kuin kerhotilat. Seinällä oli valtava mustavalkoinen taulu Jeesuksesta orjantappurakruunu päässä ja kärsivä ilme kasvoillaan. Pelottava taulu :D
Olen syntynyt vuonna -88, eli en edes ole kovin vanha, mutta tuollaista silloin 90-luvun alussa.
Kommentit (345)
Isäni löi meitä mattopiiskalla jalkoihin ja uhosi ettei häntä mikään laki estä. Äitini kävi jossain kurssilla ja jätti meidät läheiseen puistoon leikkimään eväsleipien ja mehupullojen kanssa. Kauppojen eteen jätettiin vielä 80-luvun puolivälissäkin vauvoja vaunuissa ja ohikulkija saattoi käydä sanomassa että vauva punaisissa vaunuissa itkee. Kouluun mentiin äidin kanssa vain ekana päivänä, sen jälkeen sai selvitä yksin tai kavereiden kanssa parin kilsan matkasta jonka varrella yksi todella vilkkaan tien ylitys. Koulun jälkeen joutui olemaan useamman tunnin yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?
Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Hakattiin pari kertaa risuilla paljaalle persukselle kun olin sotkenut vaatteet metsässä. Oltiin äidin kanssa ravintolassa, jossa joi itsensä siihen kuntoon.,että joku toi kottikärryillä kotiin. Jne jne jne. En kyllä tiedä, miksei kukaan puuttunut mihinkään. Ehkä koska isä oli 'hienossa' työssä eli parempituloinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Kyllä meillä kehutaan usein ja palkitaankin välillä. Mutta ei se riitä läheskään.
Tottelemattomuuteen on monia syitä ja selkeästi tärkein niistä on lapsen oman edun tavoittelu. Huomiohakuisuus tulee kaukana perässä.
Itse kävelin noin kilometrin pituisen matkan esikouluun, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Alakouluikäisenä kävin yksin harrastuksissa bussilla, kuten kaikki muutkin lapset.
Lisäksi meille kutsuttiin monesti poliisit selvittelemään vanhempieni humalaisia riitoja... Onneksi nykyään näihin puututaan herkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävelin noin kilometrin pituisen matkan esikouluun, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Alakouluikäisenä kävin yksin harrastuksissa bussilla, kuten kaikki muutkin lapset.
Lisäksi meille kutsuttiin monesti poliisit selvittelemään vanhempieni humalaisia riitoja... Onneksi nykyään näihin puututaan herkemmin.
Nykyäänhän lapsen kyyditys henkilöautolla harrastuspaikalle on yksi tärkeimmistä vanhempien velvollisuuksista. Monessa kaupunkilaisperheessä se on myös yksi pääsyistä miksi perhe omistaa henkilöauton. Voisin kuvitella, että lasu napsahtaa hyvin äkkiä jos lapsi laitetaan itse kulkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Kyllä meillä kehutaan usein ja palkitaankin välillä. Mutta ei se riitä läheskään.
Tottelemattomuuteen on monia syitä ja selkeästi tärkein niistä on lapsen oman edun tavoittelu. Huomiohakuisuus tulee kaukana perässä.
Mielenkiinnosta, minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Nykyään on laitonta alle 15- vuotiaan pellollakaan ajaa mutta tuskinpa maalla adiaa suuresti paheksutaan.
Lähde?
Maastoliikennelaki:
Ikärajoitus
"Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt.
Edellä 1 momentissa säädetty ikävaatimus ei koske moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ajettaessa yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taikka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella."
Kysymys on lain tulkinnasta, 2009 viranomaiset lukivat pellon maastoksi, joka ei ole lain tarkoittama suljettu työmaa-alue.
Pellollahan voi liikkua ulkopuolisia jokamiehenoikeudella.
Asiasta käytiin kovaa keskustelua, mutta täytyy myöntää, etten ole varma, mille kantille tulkinnassa kallistuttiin, elämässäni oli tuohon aikaan lievää vakavampi ylikuormitustila päällä.
Kyllä lapset maatoloilla yleisesti töihin osallistuvat ja useimnat kyllä aloittavat traktorityötkin ennen 15v ikää.
Ovathan nykyään melkein kailkki työt enemmän tsi vähemmän koneistettuja.
Tukkapölly, luunapit, litsarit poskelle, vyöllä persuksille. Ja nämä tapahtui 90-luvulla, vissiin laittomia jo sillon mutta kyllä, hakattu on minuakin pienenä ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Kyllä meillä kehutaan usein ja palkitaankin välillä. Mutta ei se riitä läheskään.
Tottelemattomuuteen on monia syitä ja selkeästi tärkein niistä on lapsen oman edun tavoittelu. Huomiohakuisuus tulee kaukana perässä.
Mielenkiinnosta, minkä ikäinen lapsi kyseessä?
7v, 5v ja 4v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Kyllä meillä kehutaan usein ja palkitaankin välillä. Mutta ei se riitä läheskään.
Tottelemattomuuteen on monia syitä ja selkeästi tärkein niistä on lapsen oman edun tavoittelu. Huomiohakuisuus tulee kaukana perässä.
Mielenkiinnosta, minkä ikäinen lapsi kyseessä?
7v, 5v ja 4v.
Jos sinulla on kolme lasta, joista kukaan ei usko sinua, niin miettisin missä vaiheessa uskottavuusongelma on alkanut.
Tuttavapiirissäni on perhe, jossa lapset eivät kuuntele äitiään pätkääkään, vaan liki lällättävät jos äitinsä jotain yrittää komentaa.
Tässä tapauksessa äiti ei tunnu itsekään uskovan omaan auktoriteettiinsa, vaan muutaman ei-kuunnellu komennusyrityksen jälkeen usein sanoo "jos et nyt tottele, niin soitan isälle/mummolle/ukille ja kerron mitä teet!".
Vierailija kirjoitti:
Pikkutyttönä jo osallistuin aina eläinten teurastuksiin. En siis siihen lopettamiseen, mutta kaikkeen muuhun. Ensimmäinen tehtäväni taisi olla veriämpärin hämmentäminen. Muutama kanakin on tullut kynittyä lapsena.
Veikkaan ettei nykyään enää saisi. Tuttavien lapsilta kiellettiin lasun puolelta nurmikonleikkuukin, vain koska asuvat maatilalla ja lasujen mielestä se on maatilan työ. Jos taajamassa omakotitalon pihalla lapset leikkaa nurmikkoa, se on ok. Mutta haja-asutusalueella, jos vanhempien työ on maanviljelijä, nurmikon hoito on maataloustyö.
Mitäpä veikkaat, ovatko metsästäjien lapset mukana riistan nylkemisessä? Poroperheiden lapset erotuksissa?
Ei ole lasun paikka jos ei ole pakotettua hommaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ap:n mainitsemista ei kuulunut lapsiuteeni. Tämä 70-luvulla. Älä luule, että omat kokemuksesi olisi olleet normi.
Meillä tarhassa sai tukkapöllyä kotona vähintään joka toinen. Ja ihan 90-luvun alussa.
No p..erkele se on Suomen lain mukaan yleisen syyttäjän alainen rikos josta rangaistus tuomitaan tuomioistuimessa jos jää kiinni lapsen pahoinpitelystä, lapsen fyysinen kuritus on ollut Suomessa lailla kielletty jo 35 vuotta.
Kyllä se lapsi pitää saada tottelemaan ja olemaan kunnolla ihan muilla keinoin kuin käymällä siihen fyysisesti käsiksi. Oma tyttäreni on nyt 6,5-vuotias ja itse olen 39-vuotias mies. Kertaakaan en ole mitenkään fyysisesti kurittanut lastani enkä kurita. En hiuskarvaakaan katkaisisi lapsen päästä. Yleensä riittää kun katson vähän pahasti lasta tai osoitan muuten eleillä että olen suuttunut. Ehkä kaksi-kolme kertaa vuodessa olen korottanut ääntäni parin sanan verran jos olen meinannut hermostua, siitä tyttö jo parahtaa itkuun juosten omaan huoneeseensa sellaiseen Ikean "telttaan", menen heti perään lohduttamaan ja ottamaan tytön syliin ja selittämään asian ja pahoittelemaan että hermostuin. Tytär kunnioittaa ja rakastaa kovasti isäänsä ja meillä on todella lämpimät välit.
Olen Suomen armeijan kapteeni enkä varusmiehiäkään kurita fyysisesti, johan siitä tulisi virkarikostutkinta sotilasrikoksesta, joka tutkitaan lievissä tapauksissa sotilaskurinpitomenettelyssä tai erityisen sotilasoikeudenkäyntimenettelyn kautta. Silti varusmiehet kunnioittavat komppaniansa päällikköä ja tottelevat kyseenalaistamatta jokaista käskyäni, toki tässä on tukena sotilaskuri ja kapteenin rankaisuoikeus, saan määrätä rangaistuksen lievistä palvelusrikoksista oman harkintani perusteella. Palvelusrikos on Suomen lainsäädännössä harvinainen blankorangaistussäännös. Se kriminalisoi kaiken ohjesääntöjen tai määräysten vastaisen toiminnan. Lisäksi rikoksen voi tehdä erittäin vähäiselläkin teolla. Jo lakki päässä sisätiloissa kulkeminen rikkoo ohjesääntöä ja täyttää lievän palvelusrikoksen tunnusmerkit. Ratkaisu on kuitenkin lainsäätäjältä tietoinen; asiasta annettu hallituksen esitys perustelee ankaraa säännöstä sillä, että sotilaskurin ylläpidon kannalta on tärkeää voida puuttua jo pieniin poikkeamiin järjestyksestä.
Mutta kyllä se kuri lapsienkin kohdalla voidaan saavuttaa ihan muulla auktoriteetilla kuin käymällä lapsiin käsiksi kun kyseessä on rikos, eikä edes asianomistajarikos kun lapsi ei yleensä tajua eikä osaa ajaa asiaansa, siksi lainsäädännössä lapseen kohdistuva fyysinen kuritus on yleisen syyttäjän alainen rikos, josta tuomitun rangaistuksen ohella tulee tietysti lstensuojeluilmoitus viranomaisilta.
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?
Kasvatustyötä voi tehdä muullakin tavalla kuin rangaistuksilla.
Oletko ikinä kokeillut motivointia ja kannustusta?Ei ihmisiä yleensä pysty motivoimaan pelkällä positiivisella, vaan tarvitaan myös jonkun negatiivisen uhkaa, että riittävä motivaatio tottelemiseen syntyy. Heikoksi menisi armeijankin kuri jos rangaistukset poistettaisiin ja tilalle otettaisiin vaikka systeemi missä kunnolla totelleet saavat iltavapaalla ilmaisen berliininmunkin.
Eli oletko edes kokeillut motivointia ja positiivista huomiointia?
Jotkut lapset voivat käyttäytyä huonosti siksi, että sillä saa huomiota. Kun huomioi positiivisesti ("teet tuon hienosti"), niin vähenee tarve saada sitä huomiota huonolla käytöksellä.
Kyllä meillä kehutaan usein ja palkitaankin välillä. Mutta ei se riitä läheskään.
Tottelemattomuuteen on monia syitä ja selkeästi tärkein niistä on lapsen oman edun tavoittelu. Huomiohakuisuus tulee kaukana perässä.
Mielenkiinnosta, minkä ikäinen lapsi kyseessä?
7v, 5v ja 4v.
Jos sinulla on kolme lasta, joista kukaan ei usko sinua, niin miettisin missä vaiheessa uskottavuusongelma on alkanut.
Tuttavapiirissäni on perhe, jossa lapset eivät kuuntele äitiään pätkääkään, vaan liki lällättävät jos äitinsä jotain yrittää komentaa.
Tässä tapauksessa äiti ei tunnu itsekään uskovan omaan auktoriteettiinsa, vaan muutaman ei-kuunnellu komennusyrityksen jälkeen usein sanoo "jos et nyt tottele, niin soitan isälle/mummolle/ukille ja kerron mitä teet!".
En ole kirjoittanut, että lapsistani kukaan ei usko minua. Vaan pelkästään sen, että pelkillä positiivisilla jutuilla ei pysty saamaan lapsia kunnolla tottelemaan.
Ihan samanlaisia havaintoja on muuten muidenkin lapsista. Harvassa ovat ne lapset jotka tottelevat noin vaan ihan vain koska niitä kehuu ja palkitsee.
Vanhempien ulkonäkö. Saimme lasun äidin ulkonäön takia anonyymisti tehtynä
Lasten sosiaalisuus. Lapseni tervehtivät ambulanssikuskeja ja joku piti sitä liian sosiaalisena toimintana tehden lapsista lasun. Todettiin heti perättömäksi lasuksi. Pitäisi näemmä tuijottaa vaan älypuhelimiin hiljaa niin saisi olla rauhassa
Se että lähettää alakoululaisen lapsen itse kulkemaan pidemmän koulumatkan yksin
Se että päiväkodista tarhalapsen noutaa lapsen sisarus joka on myös lapsi
Oletko miettinyt koskaan, että kaikki lapset eivät todellakaan tottele noin helpolla?
Miten rankaisisit sellaista lasta joka ei tottele pelkkää puhetta sitten niin millään? Olisiko sitten ne sotilaiden rangaistukset hyvät tällaiselle lapselle? Punnerruksia, talon (kasarmin) ympäri juoksua, poistumiskieltoa, putkaa ja mitä kaikkia niitä on?