Perintöasiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Lakiosa liittyy ainoastaan testamenttiin. Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi ilman testamenttia. Ja lakiosa täytyy vaatia 6kk:n kuluessa siitä, kun testamentti on saatettu perillisen tietoon. Usein keskinäisissä omistusoikeustestamenteissa on lauseke: "Toivomme rintaperillistemme pidättäytyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä."

Toive on aina toive, sitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Lakiosa liittyy ainoastaan testamenttiin. Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi ilman testamenttia. Ja lakiosa täytyy vaatia 6kk:n kuluessa siitä, kun testamentti on saatettu perillisen tietoon. Usein keskinäisissä omistusoikeustestamenteissa on lauseke: "Toivomme rintaperillistemme pidättäytyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä."

Toive on aina toive, sitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Ei tietenkään ole pakko noudattaa, mutta yleensä tämä asia on käyty ennakolta läpi lasten kanssa, joten se ei tule yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentti ovat kaksi eri asiaa.  Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla nimenomaan testamentataan oma omaisuus puolisolle.

Nykyään lähes kaikki aviopuolisoiden laatimat testamentit ovat omistusoikeustestamentteja. Yleinen testamenttimääräys on tämä:

"Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentti ovat kaksi eri asiaa.  Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla nimenomaan testamentataan oma omaisuus puolisolle.

Nykyään lähes kaikki aviopuolisoiden laatimat testamentit ovat omistusoikeustestamentteja. Yleinen testamenttimääräys on tämä:

"Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa."

No ei todellakaan ole. Hallintaoikeustestamentit sen sijaan ovat yleisiä. Lakiosuutta ei voi mitenkään viedä perilliseltä, tai jos sen haluaa tehdä, on se erikseen perusteltava testamentissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Jaa milläköhän perusteella yleinen, koska aviopuolisot joka tapauksessa perivät toisensa lasten osuutta lukuunottamatta. On taas melkoinen lakiasiantuntija puikoissa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Ei vaateita lesken saamasta perinnöstä mutta kun se leski aikanaan kuolee, tulee se lasten lakiosa jälleen lasten perittäväksi kuten aikaisemminkin. Eli se lasten perintö ei katoa mihinkään vaikka sitä ei vaatisi silloin kun se menee leskelle. Se on se pointti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentti ovat kaksi eri asiaa.  Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla nimenomaan testamentataan oma omaisuus puolisolle.

Nykyään lähes kaikki aviopuolisoiden laatimat testamentit ovat omistusoikeustestamentteja. Yleinen testamenttimääräys on tämä:

"Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa."

No ei todellakaan ole. Hallintaoikeustestamentit sen sijaan ovat yleisiä. Lakiosuutta ei voi mitenkään viedä perilliseltä, tai jos sen haluaa tehdä, on se erikseen perusteltava testamentissa. 

Hallintaoikeustestamentit olivat yleisiä aiemmin, mutta koska ne aiheuttavat hankaluuksia niin leskelle kuin perillisillekin, on nykyään siirrytty yhä enemmän omistusoikeustestamentteihin. Juristit ainakin suosittelevat omistusoikeustestamenttia.

Lakiosuutta ei testamenteillä olla viemässä, vaikka niihin liitetään toive, että lakiosuutta ei vaadittaisi. Lakiosuus pitää kuitenkin vaatia tietyn ajan kuluessa, myöhemmin sitä ei voi enää saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Jaa milläköhän perusteella yleinen, koska aviopuolisot joka tapauksessa perivät toisensa lasten osuutta lukuunottamatta. On taas melkoinen lakiasiantuntija puikoissa...

Nyt kyllä oma lakiosaamisesi on vähän hakusessa. Ilman testamenttia puolisot eivät peri toisiaan lainkaan vaan vainajan perintö menee kokonaan lapsille. Leskelle jää vain asumisoikeus yhteiseen asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Ei vaateita lesken saamasta perinnöstä mutta kun se leski aikanaan kuolee, tulee se lasten lakiosa jälleen lasten perittäväksi kuten aikaisemminkin. Eli se lasten perintö ei katoa mihinkään vaikka sitä ei vaatisi silloin kun se menee leskelle. Se on se pointti.

Paitsi jos leski tuhlaa koko omaisuuden tai se huijataan leskeltä. Sen takia tuollaiset testamentit torpataan jo perunkirjoituksessa eivätkä ne muutenkaan ole yleisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Ei vaateita lesken saamasta perinnöstä mutta kun se leski aikanaan kuolee, tulee se lasten lakiosa jälleen lasten perittäväksi kuten aikaisemminkin. Eli se lasten perintö ei katoa mihinkään vaikka sitä ei vaatisi silloin kun se menee leskelle. Se on se pointti.

Tulee perittäväksi, jos omaisuutta on vielä jäljellä. Voihan olla, että leski on käyttänyt koko omaisuuden vaikka hoitomaksuihin yksityisessä palveluasumisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Ei vaateita lesken saamasta perinnöstä mutta kun se leski aikanaan kuolee, tulee se lasten lakiosa jälleen lasten perittäväksi kuten aikaisemminkin. Eli se lasten perintö ei katoa mihinkään vaikka sitä ei vaatisi silloin kun se menee leskelle. Se on se pointti.

Paitsi jos leski tuhlaa koko omaisuuden tai se huijataan leskeltä. Sen takia tuollaiset testamentit torpataan jo perunkirjoituksessa eivätkä ne muutenkaan ole yleisiä.

No voidaanhan se huijata vaikka sinultakin vaikka mitä perisit. Tai omaisuus on voitu hukata jo aikaisemmin. Joten hypoteettisten uhkien takia ei kannata heittäytyä liian ahneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Jaa milläköhän perusteella yleinen, koska aviopuolisot joka tapauksessa perivät toisensa lasten osuutta lukuunottamatta. On taas melkoinen lakiasiantuntija puikoissa...

Nyt kyllä oma lakiosaamisesi on vähän hakusessa. Ilman testamenttia puolisot eivät peri toisiaan lainkaan vaan vainajan perintö menee kokonaan lapsille. Leskelle jää vain asumisoikeus yhteiseen asuntoon.

No termi on väärä, mutta asia sama eli ei peri, mutta avio-oikeuden perusteella saa kuitenkin oman puolensa kaikesta, paitsi jos on avioehto. Meillä on lisäksi hallintaoikeustestamentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Ei. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei poista lasten perintöoikeutta vaan vain lykkää sen toimeenpanoa. Leskelle testamentilla mennyt omaisuus tulee lasten perittäväksi kun tämä leski aikanaan kuolee. Perintö ei siis katoa.

Jos puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen, voi leski tehdä perinnöllä ihan mitä haluaa. Jos lapset eivät ole vaatineet kuolleen vanhempansa jälkeen lakiosuuttaan, ei heillä ole sen jälkeen mitään vaateita lesken saamasta perinnöstä. Leski luonnollisesti myös maksaa mahdolliset perintöverot. Ja tämä koskee siis omistusoikeustestamenttia.

Ei vaateita lesken saamasta perinnöstä mutta kun se leski aikanaan kuolee, tulee se lasten lakiosa jälleen lasten perittäväksi kuten aikaisemminkin. Eli se lasten perintö ei katoa mihinkään vaikka sitä ei vaatisi silloin kun se menee leskelle. Se on se pointti.

Tulee perittäväksi, jos omaisuutta on vielä jäljellä. Voihan olla, että leski on käyttänyt koko omaisuuden vaikka hoitomaksuihin yksityisessä palveluasumisessa.

No hyvä jos on voinut järjestää itselleen mukavan vanhuuden. Siis sen sijaan että olisi antanut rahat ahneille lapsille ja kituutellut sitten jossain hoitajamitoituksen alarajoilla olevassa läävässä märissä vaipoissa.

Mutta tietysti ihan rehellistä että myönnät että rahan saaminen on sinulle tärkeämpää kuin oman vanhempasi vanhuuden hyvinvointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Jaa milläköhän perusteella yleinen, koska aviopuolisot joka tapauksessa perivät toisensa lasten osuutta lukuunottamatta. On taas melkoinen lakiasiantuntija puikoissa...

Aviopuolisot eivät peri toisiaan, jos heillä on lapsia. Jos testamenttia tai avioehtoa(voi olla vaikka minkälainen) ei ole, tehdään ositus, jossa puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan lesken ja lasten kesken. Jos leskellä on suurempi omaisuus kuin vainajalla, saa leski pitää oman omaisuutensa. Tämä näin karkeasti muotoiltuna.

Entä jos leski pikkuhiljaa lahjoittaa omaisuuttaan ja perikunnan omaisuutta vaikka yhdelle suosikkijälkeläiselleen?  Tekee kauppoja asunnoista pilkkahinnoilla sekä antaa silloin tällöin muutaman tonnin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan tässä menetelty oikein?"

Jos nuo ihmiset ovat sen valinnan vapaaehtoisesti ja seuraukset ymmärtäen tehneet niin menettely on heidän kannaltaan ollut ihan oikea. 

Perillistenkin kannalta on oikeastaan hyvä että samoja omaisuuksia ei tarvitse periä kahteen kertaan osissa vaan koko pesän voi selvittää kerralla kun äiti kuolee.

Jos mitään perintöä enää siinä vaiheessa on. Muistakaa lakiosa, leskeen ei ole luottamista.

Olisihan se isäkin voinut omaisuutensa hassata tai muualle testamentata joten ei tilanne siitä mitenkään muutu että perintö tulee äidin puolelta.

Niinpä, leskeen sukupuolta katsomatta, ei ole luottamista. Siksi aina lakiosa vaadintaan.

Ei sitä lakiosaa erikseen tarvitse vaatia. Kyllä perunkirjoituksessa pitää selvittää ne rintaperilliset ja heidän pitää erikseen kieltäytyä perinnöstä jotta eivät sitä saisi.

Jos avioparilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus testamentataan puolisolle, silloin perillisten nimenomaan pitää vaatia lakiosuuttaan tietyn ajan kuluessa. Muuten kaikki omaisuus menee leskelle ja perilliset saattavat jäädä ilman perintöä.

Tarkoitat varmaan hallintaoikeustestamenttia, koska mitään tuollaista omistusoikeustestamenttia ei ole olemassa. Lakiosuus säilyy aina eli ei leski voi myydä tai tuhlata lakiosuutta, vaikka voikin hallita esimerkiksi yritystä.

Tavallinen testamenttikin on omistusoikeustestamentti. Siinä testamentataan omaisuus halutulle taholle. Keskinäinen omistusoikeustestamentti on aviopuolisoiden yhdessä tekemä ja ihan normi tänä päivänä.

Jaa milläköhän perusteella yleinen, koska aviopuolisot joka tapauksessa perivät toisensa lasten osuutta lukuunottamatta. On taas melkoinen lakiasiantuntija puikoissa...

Nyt kyllä oma lakiosaamisesi on vähän hakusessa. Ilman testamenttia puolisot eivät peri toisiaan lainkaan vaan vainajan perintö menee kokonaan lapsille. Leskelle jää vain asumisoikeus yhteiseen asuntoon.

No termi on väärä, mutta asia sama eli ei peri, mutta avio-oikeuden perusteella saa kuitenkin oman puolensa kaikesta, paitsi jos on avioehto. Meillä on lisäksi hallintaoikeustestamentti.

Lisäys: siis ei todellakaan pidä paikkansa, että leskelle jää vain asumisoikeus yhteiseen asuntoon ilman testamenttia. Kuolema on sama ilman testamenttia ja avioehtoa kuin olisi avioerossa eli tehdään omaisuuden ositus. Perilliset hallitsevat sitä puolta, joka erossa olisi ex-puolisolla.