Helvetti. Mieskaverit lopettivat vuosien kaveruuden..

Edustan sitä harvinaisempaa miestyyppiä, joka on hetero ja kykenevä ns. pelkkään ystävyyteen naisenkin kanssa. Tässä havaintoja ja kokemuksia lyhyesti...

Useimmat elättää uskomuksia siitä, että kaksi heteroa ja eri sukupuolta olevaa "ei voi olla pelkkiä ystäviä". Jotkut eivät varmaan voikaan ja nämä samat eivät voi käsittää, jos joku voikin olla. Toisaalta uskomusta ruokkii, kun toistellaan aina "mies ja nainen eivät voi olla pelkkiä ystäviä".

Monet luulivat minua homoksi, koska oli paljon naisystäviä. Sitten järkyttyivät, kun en ollutkaan. 

Osa naisystävistä loukkaantui verisesti, kun en halunnutkaan heitä seksuaalisesti vaan olla ihan vain ystävä. Kaikki näistä suhteista katkesi kyseisestä syystä.

Heti ensimmäisestä suhteesta laskien naisystävät ovat yrittäneet vaatia, että en saa enää tavata naispuolisia ystäviäni ollessani heidän kanssaan (mutta he saisivat tavata kaikkia ystäviään). En ole tähän suostunut, johon on kaatunut pari suhdetta. Nyttemmin olen sellaisen naisen kanssa suhteessa, joka hyväksyi - lopulta - naisystäväni. Koskaan en ole ketään seurustelusuhteessa pettänyt. 

Sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti kaveeraa vastakkaisen sukupuolen kanssa ilman taka-ajatuksia, uskovat vakaasti kaappihomouteeni. Se ei tosin minua häiritse ja joskus siitä on jopa hyötyä, kun selän takana juoruavat. Tuntuu monilla herättävän kiihkeää kiinnostusta ja saan aika ajoin uusia kavereita ihan vain tästä johtuen. 

Yhteiskunnassa tuntuu olevan yleinen odotus tai tavallaan sanaton sopimus, että mies "antaa tilaa", kun nainen alkaa seurustella. Jos et, niin jotkut poikakaverit saavat alfauroskohtauksen ja käyvät uhkailemassa, useimmiten naisystävänsä tietämättä. 

Aina, kun kerron omasta elämästäni tältä osin, niin useimmat luulevat sitä vitsiksi tai valheeksi, koska se ei mahdu heidän maailmankuvaansa ja arvomaailmaansa. Se on toki heidän ongelmansa. Itse pidän monipuolisesta elämästä ja kaveruussuhteista mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa oli kyseessä sukupuoli, ikä, yhteiskunnallinen asema, ammatti tai mikä tahansa muuttuja.

Toivottavasti tästä oli jotain inspiraatiota tai hyötyä teille.

Miehet ja naiset eivät voi olla vain kavereita. Jos jätkiä sun seurasi kiinnostaa niin luultavasti odottivat jotain enemmän.

Tässä kokemus naiselta, joka katkaisi välit mieheen joka aloitti seurustelun. Tyyppi paljastui ilkeäksi vedättäjäksi, jonka tyttöystävää minun olisi pitänyt viihdyttää (ulkomaalainen). Ei kiitos. Mies toki luulee omahyväisesti edelleen, että mulla oli "liikaa tunteita" tmv. häntä kohtaan. No ei ollut. En vain halua olla kaveri enää, silmät avautuivat.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti mies ja nainen eivät voi olla puhtaasti vain ystäviä ellei mies ole homoseksuaali, sukulainen, naisen ystävän kumppani tai ihminen jonka olet tuntenut aivan lapsesta saakka.

Ihmettelen, miten jotkut ei tätä vieläkään joko myönnä tai oikeasti tajua?

Minulla ei ole ollut miespuolisia ystäviä teini-iän jälkeen juuri tästä syystä, kun se ei koskaan ole pelkkää ystävyyttä.

N27

No kai se sitten noin on kuten sinä sen sanot. Toisinaan vilkaisen tänne ja mikä täällä eniten ihmetyttää ovat nämä 'asiantuntijat'. 'Kun mulla jokin juttu on mennyt näin, se menee sitten muillakin samalla tavalla'. Paras ystävä on nainen ja hemmetti soikoon se on sitä vaikka maailman tappiin saakka!

M26

Tuttu juttu. Itse tosin laitoin välit poikki. Miespuolinen kaveri (ex kaveri) rupesi ehdottelemaan parisuhdetta ja treffejä kun olin eronut. Sanoin suoraan et en osaa kuvitella sua kumppanina et kaverina vaan sit se sanoi et anna ajan kulua kyl meistä varmasti tulee jotakin, aina oli hieromassa hartioita ja silittelemässä kämmenselkää....luulin ettei mitään taka ajatuksia. Rupesi jälkikäteen ahdistamaan. Toisella koko ajan taka ajatuksia...

Mäkään en usko et suurimmalla osalla mies ja nais ystävät voisi olla pelkästään kavereita tai ystäviä aina jompikumpi sattuu rakastumaan toiseen

Itsellä on hyvät välit ex poikaystävään ja ollaan ystäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aitoa eri sukupuolten välistä ystävyyttä ei ole. Mies haluaisi päästä panemaan ja nainen vain ottaa yksipuolisesti palveluksia vastaan. Naispuoliset ystävät purkavat mieltään, vaihdattavat renkaat, porauttavat seinään reiän jne tekemättä mitään palvelusta miehelle.

Aika mustavalkoinen maailmankuva. Jos mies on palveluksia vailla, niin mikä estää kysymästä naiskaverilta että "teeppä mulle jotain ruokaa nyt vastapaleluksena kun vaihdoin nämä renkaat?" Miehet ei yleensä edes kysy.

No naiset kyllä kysyy.. ja usein. Tee sitä tätä ja tota.

Opettele sanomaan ei, jos kerta noin ärsyttää auttaa kaveria. Se on totta, että jos et osaa sanoa ei ja autat aina kysyttäessä niin susta sitten tulee se jolta pyydetään aina apua.

Näin siinä pääosin käy. Kun tulee sitten vaikka leffailtaa sopiessa ilmi, että "kaikki käy paitsi torstai ei sovi, kun poikakaverikandidaatti tulee käymään", niin yhtäkkiä muuttuu yhteydenpito vaikeaksi ja jopa ilkeileväksi, ja miespuoliset kaverit haihtuvat.

Joskus taas olen koettanut yhdistää tuttuja porukoita samaan pöytään vaikka baarissa, ja joku pitkäaikainen kaveri onkin uuden mieshenkilön ilmestyessä alkanut yhtäkkiä käyttäytyä omistajan elkein: koettaa koko ajan viedä huomioni ja keskeyttää jutteluni "uuden miehen" kanssa, pyytää kahdestaan juttelemaan vähän matkan päähän ja pyrkii omituisin tekosyin koskettamaan niin, että kaikki näkevät. Noloa ja omituista.

Naiset ja miehet eivät voi olla kavereita. Ennemmin tai myöhemmin jompikumpi ihastuu toiseen.

Menetin itse yhden parhaista ystävistäni hänen aloitettuaan seurustelun. Olin koko ajan itse pitkässä parisuhteessa (ja samassa suhteessa edelleen) eikä silloin ketään häirinnyt tämä. Mutta heti kun ystävämiehelle tuli ensimmäinen pitkä suhde vastaan, ystävyytemme vain lakkasi olemasta. Harmi sillä hänen uusi kumppaninsa vaikutti vielä todella mukavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai sulla pitäisi olla sata beta-orbiteria?

Kun nainen on varattu, kunnioitetaan sitä naisen miestä eikä aiheuteta mitään turhaa paskaa, ensimmäisenä itselleen. Hommaa kuule neitihinttejä kaveriksi, ne ei miehiä häiritse. 

Juurikin näin.

Onko niin, että jopa mahdollisesti toista tuntematonta miestä kunnioitetaan enemmän kuin vuosien ystävyyssuhdetta naisen kanssa?

Enpä usko, kyllä se on vaan mustasukkaisuutta, ei kestetä että ystävällä on nyt joku (muu) jonka kanssa jakaa sängyn. Vaikkei itse olisi uskaltanut tunteita myöntää kun nainen oli vapaa.

Kyllähän tämä ristiriita johtuu siitä, että naiset voivat oikeasti olla miesten ystäviä, mutta harvemmin miehen tunteet naista kohtaan ovat aitoa ystävyyttä. Ja vaikka olisikin, niin silti se kaverinainen on käyty läpi runkkufantasioissa jne. että ainakin fwb tasolle olisi jossain vaiheessa mielellään miehen puolesta menty.

Tämän olen havainnut ns. ulkopuolisena tarkkailijana, eli rumana ja ylipainoisena naisena. Yllätys yllätys kukaan mies ei ole ikinä ollut kiinnostunut ystävyydestäni.

No pilluhan niillä oli mielessä. Yllätys. Jos olet joskus taas sinkku, niin "kaverisuhteen" lämmittelyä tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai sulla pitäisi olla sata beta-orbiteria?

Kun nainen on varattu, kunnioitetaan sitä naisen miestä eikä aiheuteta mitään turhaa paskaa, ensimmäisenä itselleen. Hommaa kuule neitihinttejä kaveriksi, ne ei miehiä häiritse. 

Juurikin näin.

Onko niin, että jopa mahdollisesti toista tuntematonta miestä kunnioitetaan enemmän kuin vuosien ystävyyssuhdetta naisen kanssa?

No on mahdollista, jos on rehellinen ja huomaa ettei enää ole mahkuja.

Miehet kavereina haluaa olla tosikovasti läheistä ystävää ja halata tavattaessa. Järjestää yhteistä aikaa koska voihan olla että siltä kuitenkin lohkeis vaikka jonkun suhteen loppuessa tai muuten heikkona hetkenä. Aina kannattaa yrittää, se on geeneissä. Ja paras keino päästä naisen lähelle on olla kiva kaveri ja ystävä. Kyllä se syliin tulee joskus kuitekin. Ja pääsee vähän puristeleen joka tapauksessa. 

Tuttavapiiriin kuuluu nainen, jolla on lauma kaverimiehiä suhteesta huolimatta. Tää nainen on kuin eläväksi herätetty kauneuden jumalatar, hoikka, hauska, pitkähiuksinen punapää. Tekee mallintöitä ja on akateeminen loppututkinto. Yllätys, yllätys, kun itse tarvitsisin kaverimiesten apua (en seurustele) kiinnostus on tosi nihkeää. Jos toi mallikaunotar tarvitsee apua esimerkiksi imurin pölypussin tyhjentämiseen, kaverimiehet tappelevat keskenään, kuka saa auttaa. Seurustelukumppania varmaan v tuttaa toi mieslauma. Sanoisin, että mieskaverit pysyvät kiinni kuin liisteri, jos olet kuvankaunis nainen. Jos olet harmaavarpunen kuten mä, voit olla varma että sut jätetään.

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä edellisten kaa, mutta tulee mieleen myös että tässä on sellanenki kuvio että miehet pitää vähän ”huolta” naisista. Kun naisella on löytynyt oma mies, niin väistyvät.

Renkaanvaihdot ja ”suojelu” on asioita joissa naiset yleensä tarvii apua, joku ruuanlaitto ei ole sellaista missä sitä apua pitäisi kenenkään välttis saada.

Vai mitä mieltä ootte jos naisella on ollut näitä renkaanvaihtomiehiä, ja alkaa suhteeseen, niin sitten edelleen pyytää kaverimiehiää renkaanvaihtoon? Eikö sillon sen oman miehen pitäis auttaa.

Tarkotan että näin ajatellaan tai menee käytännössä, eihän se tasa-arvoista ole.

Meillä vaihdetaan kyllä molempien autoihin renkaat ihan viemällä autot alan liikkeeseen. Ja vaikka niissä suurin osa työntekijöistä taitaa olla miehiä, niin ei ne munallaan niitä renkaita vaihda.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tämä ristiriita johtuu siitä, että naiset voivat oikeasti olla miesten ystäviä, mutta harvemmin miehen tunteet naista kohtaan ovat aitoa ystävyyttä. Ja vaikka olisikin, niin silti se kaverinainen on käyty läpi runkkufantasioissa jne. että ainakin fwb tasolle olisi jossain vaiheessa mielellään miehen puolesta menty.

Tämän olen havainnut ns. ulkopuolisena tarkkailijana, eli rumana ja ylipainoisena naisena. Yllätys yllätys kukaan mies ei ole ikinä ollut kiinnostunut ystävyydestäni.

Miehenä voin tän allekirjoittaa, tosi hyvin kirjoitettu! Pätee varmaan suurimpaan osaan mutta ei tietty ihan kaikkiin. Teot puhuu puolestaan tässäkin. 

Omalla kohdalla selvästi huomasin että kun kävin kahvilla naispuolisen kaverin luona niin kyllä sen miesystävä oli aika vaivaantuneen oloinen. Ja ne kutsut ennenpitkää näivettyi sitten. Toisessa ääripäässä on taas jännästi pariskunta jossa molemmat osapuolet olivat jo vanhastaan kavereita ja vielä molempien kanssa erikseen kaverustunut, niiden kanssa onkin sitten tullut käytyä baareissa ja rafloissa useammin.

Tuli aikoinaan semmoinen surrealistinen "maailma on pieni paikka"-olo kun kaveri ilmoitti löytäneensä uuden sussun ja hoksasin nopeasti että nyt on kaksi ennestään toisilleen tuntematonta pitkäaikaista kaveria sattumalta päässyt yhteen.

Itse olen havainnut, että ihmiset, jotka hokevat, että mies ja nainen eivät oikeasti voi olla ystäviä keskenään, eivät ole kovin kummoisia ystäviä itse omalle sukupuolelleenkaan. Eli siis eivät ymmärrä oikeasti ystävyydestä mitään, vaan näkevät ystävyyden jonain hyötysuhteena, josta pitää saada irti jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti mies ja nainen eivät voi olla puhtaasti vain ystäviä ellei mies ole homoseksuaali, sukulainen, naisen ystävän kumppani tai ihminen jonka olet tuntenut aivan lapsesta saakka.

Ihmettelen, miten jotkut ei tätä vieläkään joko myönnä tai oikeasti tajua?

Minulla ei ole ollut miespuolisia ystäviä teini-iän jälkeen juuri tästä syystä, kun se ei koskaan ole pelkkää ystävyyttä.

N27

No kai se sitten noin on kuten sinä sen sanot. Toisinaan vilkaisen tänne ja mikä täällä eniten ihmetyttää ovat nämä 'asiantuntijat'. 'Kun mulla jokin juttu on mennyt näin, se menee sitten muillakin samalla tavalla'. Paras ystävä on nainen ja hemmetti soikoon se on sitä vaikka maailman tappiin saakka!

M26

Toki poikkeuksia aina on ja on mun monilla naispuolisilla kavereillani miehiä ystävinä, mutta nekin on tietääkseni alkaneet panemisella.

Semmonen, että ollaan vain ystäviä ja suhde on alusta loppuun platoninen eikä kumpikaan koskaan koe seksuaalista halua tai ihastumista toista kohtaan, on aika harvinaista.

Mulla on ollut varmaan tavallista surkeampi tuuri, mutta jokaikinen ystävyysviritelmä mitä on teini-iän jälkeen miesten kanssa ollut, on paljastunut nopeasti miehen puolelta ihastumiseksi ja jonkun enemmän kuin ystävyyden odotteluksi.

Yksi ystävyysviritelmä meinasi melkein onnistua ja se ihminen oli oikeasti sellainen kenen kanssa oli harvinaisen hauskaa eli v*tuttaa vieläkin ettei voitu olla ystäviä, mutta hän pilasi sen itse kun alkoi seurustelemaan ja vertaili tyttöystäväänsä minuun, otti minut esiin heidän riidoissaan ym. eli pitikö sittenkään pelkkänä ystävänä kun vertaili minun ja tyttöystävänsä paremmuutta?

No joka tapauksessa minusta tuli (ymmärrettävästi) punainen vaate sille tyttöystävälle eikä ”saatu” enää olla tekemisissä.

Ja ehkä ikäkin vaikuttaa, ei pelkkä sukupuoli.

Ystävyys onnistuu edelleen teinipoikien kanssa kuten silloinkin kun itse olin teini, ja lisäksi miespuolisten vanhusten kanssa.

Eli jos mies on alle 20 tai yli 70, niin ei mitään ongelmaa, mutta etenkin oma ikä +/- 5 vuotta on sellainen ihmisryhmä, ettei ystävyys vastakkaisen sukupuolen kanssa nähdäkseni onnistu.

Tai ainakaan minulla, eikä näköjään monilla muillakaan naisilla.

N27

Kyllä se nyt on fakta, ettei naista tarvita edes kaverina muuhun kuin mahdollisesti jossain vaiheessa kiillottamaan nahkatattia tai pikkujouluaikaan pääsisi kuorruttamaan piparia. Tämä on fakta, kaikki muu haahuilu ja fantasiointi on turhaa. Tässäkin on poikkeus elikkäs jos nainen on susiruma, mutta muuten ei.