Joka asiasta lapsen kanssa neuvotteleva vanhempi, etkö tajua

Kenen etu sitten on, että samoista asioista joudutaan riitelemään yhä uudestaan ja uudestaan? Neuvotteleminen säästää aikaa pitkällä tähtäimellä. Kun asiaan on löydetty toimiva ratkaisu, siihen ei tarvitse enää palata.

Lapsella on oikeus saada olla lapsen asemassa, jossa häntä ohjataan. Se kun luo turvaa. Lapselle on hämmentävää, että aikuinen kyselee koko ajan että mitäs tehdään.

Kerran sairaalassa seurasin kun 10-vuotiasta mairiteltiin älyttömän pitkään ottamaan lääkkeitä ennen leikkausta. Olivat ennen meitä leikkausjonossa ja meidän asia ei edennyt mihinkään ennen tuota casea. No, eihän siitä mitään tullut. Äiti ja isä vääns ja vääns sen kanssa. Lopulta tämä äiti valehteli ihan pokkana et on hyvän makuista lääkettä, juu. Se poika otti lopulta lääkkeen ja oli ihan hysteerinen, kun olikin pahaa.

Kävi sääliksi tuota poikaa. Miten vaikeaa sille tulee olemaan jatkossakin kaikki mahdollinen, kun mihinkään ei voinut luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus saada olla lapsen asemassa, jossa häntä ohjataan. Se kun luo turvaa. Lapselle on hämmentävää, että aikuinen kyselee koko ajan että mitäs tehdään.

Näin. Lapsi menee hämilleen, kun aikuiset ei tiedä eikä osaa ja heille tulee tunne, että täytyy tehdä, joskus isojakin päätöksiä aikuisten sijaan: mennäänkö kotiin, syödäänkö, nukutaanko, hoidetaanko kun ollaan sairaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus saada olla lapsen asemassa, jossa häntä ohjataan. Se kun luo turvaa. Lapselle on hämmentävää, että aikuinen kyselee koko ajan että mitäs tehdään.

Näin. Lapsi menee hämilleen, kun aikuiset ei tiedä eikä osaa ja heille tulee tunne, että täytyy tehdä, joskus isojakin päätöksiä aikuisten sijaan: mennäänkö kotiin, syödäänkö, nukutaanko, hoidetaanko kun ollaan sairaita.

Siinä sitten parhaan taidon mukaan lapsi ottaa aikuisen roolin ja alkaa komentaa. No mitä lapsi määrää on vähän eri kuin mitä aikuinen haluaisi.

Ei se välttämättä sitä tarkoita, että lapsella on päätösvalta asioissa, jos vanhempi sanoo esimerkiksi, että lähdettäiskö nyt. Se meinaa sitä, että kysyn sillä hetkellä lapsen mielipidettä asiaan. Voidaan sopia, että voimme olla hetken vielä ja sitten lähdetään joka tapauksessa. Tuokin on aivan naurettavaa, että konditionaalin käyttö lauseessa silloin, kun lapsi voi sanoa mielipiteensä asiaan on jotenkin viite vanhemman täydellisestä rajattomuudesta.

Minä en taas käsitä niitä ihmisiä, jotka käskyttää ja komentaa lapsiaan ja muitakin ihmisiä kuin vähäjärkisiä. En todella jaksaisi kuunnella sellaista kaakatusta päivää pidempään. Heidän perustelu on aina, että lapsella pitää olla rajat ja vanhemman tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä. Työpaikalla nämä samat tyypit on sitä mieltä, että heillä on oikeus sanoa mielipiteensä ja kumma kun muut siitä suuttuu. Siinä on sellainen erikoinen juttu, että he eivät hyväksy mitään muuta näkökantaa kuin sen omansa, mutta eivät itse sitä tajua.

Teen aina lapselle selväksi, mistä on kyse. kerro, että kun avaat suusi, niin lääkäri tunkee sinne tuon puutikun ja se sattuu ja sinua oksettaa. Tai kerron rehellisesti, että verikokeen ottaminen on niin kipeä toimenpide, että aikuiset käyttää puudutuslaastaria.

Omia lapsia minulla ei ole, mutta uskon siihen, että lapsillakin on oikeus tietää, mitä on tulossa.

Ehkä se maaniteltava lapsi jo tietää, että edessä on kipua, särkyä ja tuskallisia toimenpiteitä, joihin kipulääkitys auttaisi, mutta lapselle ei sellaista suostuta antamaan.

Kyllä ainoa oikea auktoriteetin merkki on se, että komentaa lasta kuin tämä olisi koira.

Ja totta kai puolisolle pitää puhua samalla tavalla. Jos sanot puolisollesi että ”antaisitko minulle maidon”, niin sehän luulee että ei ole pakko totella!

Vierailija kirjoitti:

Teen aina lapselle selväksi, mistä on kyse. kerro, että kun avaat suusi, niin lääkäri tunkee sinne tuon puutikun ja se sattuu ja sinua oksettaa. Tai kerron rehellisesti, että verikokeen ottaminen on niin kipeä toimenpide, että aikuiset käyttää puudutuslaastaria.

Omia lapsia minulla ei ole, mutta uskon siihen, että lapsillakin on oikeus tietää, mitä on tulossa.

Ehkä se maaniteltava lapsi jo tietää, että edessä on kipua, särkyä ja tuskallisia toimenpiteitä, joihin kipulääkitys auttaisi, mutta lapselle ei sellaista suostuta antamaan.

Mitä oikein höpötät? Mikä edes on puudutuslaastari? 

No, viihdepalsta, viihdepalstan jutut.

No mulla ei ole mitään ongelmaa asettaa lapselle rajoja. Vituttaa ihmiset, jotka tekevät päätelmiä joka ikisestä tilanteesta ja heistä näkee miten onnessaan he kyttäävät ja analysoivat ja kuuntelevat jokaikistä sanamuotoa ja äänenpainoa. Kaikki pitäis käskyttää kuin armeijassa, muuten on siis aivan oman lapsensa tossun alla. Ymmärrättekö, että jotkut ihmiset ovat jo perusolemukseltaan pehmeitä ja luonteeltaan neuvottelevia ja pohdiskelevia. Se ei tarkoita aina sitä, että lapselle ei aseteta ollenkaan rajoja, jos lapselle puhuu paljon ja miettii ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen aina lapselle selväksi, mistä on kyse. kerro, että kun avaat suusi, niin lääkäri tunkee sinne tuon puutikun ja se sattuu ja sinua oksettaa. Tai kerron rehellisesti, että verikokeen ottaminen on niin kipeä toimenpide, että aikuiset käyttää puudutuslaastaria.

Omia lapsia minulla ei ole, mutta uskon siihen, että lapsillakin on oikeus tietää, mitä on tulossa.

Ehkä se maaniteltava lapsi jo tietää, että edessä on kipua, särkyä ja tuskallisia toimenpiteitä, joihin kipulääkitys auttaisi, mutta lapselle ei sellaista suostuta antamaan.

Mitä oikein höpötät? Mikä edes on puudutuslaastari? 

No, viihdepalsta, viihdepalstan jutut.

https://www.nettiapteekki.fi/tuotteet/396/kivun-paikallishoito/58538/ta…

vaikka tuo.

Tai sitten ne vanhemmat tuntee lapsensa ja tietää ettei se homma käskemällä etene. Itselläni on nyt 7-vuotias poika, jonka kanssa on käytetty kaikki keinot usein. On käsketty, pyydetty, uhkailtu, lahjottu ja neuvoteltukkin. Silti ollaan lähdetty joskus pois silmälääkäristä niin että silmiä ei ole voitu tutkia, hammaslääkäristä niin että suuta ei ole avattu ja parturista niin ettei hiuksia ole leikattu. Näitä toimenpiteitä ei pysty tekemään lapselle joka tappelee kaikin voimin vastaan. Ja kun tietää että lapsi helposti tekee niin, niin sitä yrittää mielummin sen suostuttelun kautta. Ja itsekkin muistan että lapsena joskus kaksi siskoa piti kiinni ja äiti yritti antaa väkisin penisiliiniä, joka loppujen lopuksi oli hiuksissani. Ei se vaan mene aina niin että käsket vaan. Kaikki lapset ei anna periksi.

Samaa mieltä ap:n kanssa, odottakaas kun nämä kullanmurut on teini-iässä, ne kävelee mennen tullen teidän yli. Eikä varmana mene edes kouluun jos ei huvita.

Ei se minulta ole neuvottelua, vaan ystävällinen sanamuoto, jolla aloitan.

Voisitko avata suusi ja ottaa lääkkeesi?

Hei, nyt, avaa se suusi jo.

Prkl, nyt auki!

Niin totta! Se luo lapselle turvaa, kun hän tietää että aikuinen huolehtii, eikä lapsen tarvitse päättää joka asiasta.

2010-luvun vanhemmat pelkäävät sossua eivätkä uskalla kunnolla rangaista tai pakottaa tottelematonta lasta. Tästä seuraa sitten se, ettei heillä ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin anella lasta tottelemaan.

Tuli mieleen että sain lapseni ottamaan lääkettä kun sanoin että saa laittaa mun suuhun lääkettä.

Se olikin hauskaa ja sen jälkeen antoi laittaa lääkettä suuhun.

Vierailija kirjoitti:

2010-luvun vanhemmat pelkäävät sossua eivätkä uskalla kunnolla rangaista tai pakottaa tottelematonta lasta. Tästä seuraa sitten se, ettei heillä ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin anella lasta tottelemaan.

Millä pakotat esim. 5-vuotiaan pitämään pään paikallaan ja silmän auki, jos hän ei kertakaikkiaan niin halua tehdä? Siihen tarvii kolme aikuista.

Niih. Mut entäs jos vaikka oma perusluonne on ns haahuileva taivaanrannanmaalari?? Ja mua on silti sanottu äidilliseks ja miehet alaka heti puhumaan mulle aina lapsista. Väitätkö, että koska mun luonne ei oo aina päättäväinen, määräävä ja selkeä, niin että mä ono siks ei äidiks sopiva? On vanhemmillani luonteet ja tottakai perusasiat täytyy tehdä, mut toi sun teksti kuulosti esim mau kohtaan syyllistävältä, vaikka satun vaan olemaan tän tyyppinen ihmisenä. osa lapsistakin tän tyyppisiä.