Miten lähestyä naista, joka on selvästi ihastunut ja välttelee?

Minä olen ihastuneena tuollainen välttelijä. Olen todella ujo ja häpeän, että ihastukseni ei ole toivottua. Alan pelätä, että ihastukseni huomaa ihastumiseni ja pitää sitä vastenmielisenä ajatuksena. En varsinaisesti välttele enkä juokse karkuun, mutta tarkoitan sitä enemmän henkisesti. En siis hakeudu juttusille enkä seuraan jollain tekosyyllä.

Ja joo, en ole varmaan ihan normaali sosiaalisesti.

Helpolla vielä pääset, jos vain välttelee. Itse saatan välttelyn lisäksi käydä suorastaan ilkeäksi ja töykeäksi ihastuksiani kohtaan. "Rakkaudesta se hevonenkin potkii."

Omalla kohdallani johtunee sos.tilanteiden pelon jäänteistä. Kun jännittää tarpeeksi, niin aivot lähtevät lomalle ja sitten töksäyttää sen, mitä ensimmäisenä tulee mieleen...

Joo toki minäkin karkuun juoksevana ja välttelevänä ihastuneena miehenä täällä voin toitotella, että ottakaa naiset kiinni vaan, mutta turha siinä on toiveita elätellä että muut alkaisivat toimimaan vastoin logiikkaa sen oman haluni mukaisesti. Kyllä se itse pitäisi yrittää muuttaa käytöstään selkeämmäksi, jos kuvittelisin omalle kohdalleni välttelevän ja karkuun juoksevan naisen, en todellakaan ajattelisi häntä ihastuneeksi vaikka itse sellainen miehenä olenkin. Omaan napaan on aina niin helppo tsiigailla.

Ootko varma, että on ihastelee, ettei vaan aina kauhistu sinut nähdessään. Neuvoisin jättämään rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Tämä. Mikäli tunnemme työyhteyksistä kannattaa säilyttää asialliset välit. Näin vältytään kiusallisilta tilanteita. Vapaa-ajalla tuntemattomalla miehellä ei ole mitään sanottavaa , mikä kiinnostaisi minua, joten ei kannata vaivautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelevä nainen ei ole ihastunut. Älä lähesty.

Ei päde omalla kohdallani.

Tuntuu hyvin voimakas vetovoima työkaveriin, mutta en viitsi hypätä sänkyyn, kun muuten niin erilainen ja työpaikan sosiaalinen pakka menisi ihan sekaisin.

Pakko vältellä, ettei silmät muljahda havaittavasti kuopistaan.

Sinullakin on syy miksi välttelet. Et siis toivo lähestymistä, koska se sekoittaisi kaiken.

Mä alan välttelemään, jos joku tuntuu tunkeilevalta tai ihastuneelta (eikä tunne ole molemmin puolinen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Mä olen ihastuneena just tommonen välttelijä. En vaan ole tarpeeksi rohkea tekemään aloitetta, vaikka haluaisinkin. Kai mulla sitten on sen verran huono itsetunto, että pelkään pakkeja. Hakeudu juttusille, kyllä se siitä sitten lähtee jos on lähteäkseen.

Toki välttelyn syy voi olla myös vaikka se, että nainen on tahollaan parisuhteessa.

Välttelevää ei kannata lähestyä. Se johtaa nopeasti ahdisteluun ja kiusallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Nimenomaan. Ihastunut keksii vaikka minkä selityksen sille, etteivät pakit merkitse pakkeja. Räikein esimerkki tästä oli pikkujouluissa rakkauttaan (aivan, rakkautta, ei ihastumista) tunnustanut varattu mies, joka olisi ollut eroamassa, jos vain olisin hänet huolinut. Tämä siis kännisenä uskoutumisena nurkkapöydässä, kunnes pääsin pakoon. 

Panin sen humalan piikkiin ja koetin unohtaa ja käyttäytyä normaalisti töissä, kunnes tuli sähköposti, jossa puitiin "vaikeaa tilannettamme". Mies oli siis tulkinnut sen, etten vastannut hänelle mitään siinä tilanteessa ujoudeksi ja hämmennykseksi! Olinkin hämmentynyt, vastasin tyyliin ai jaa tai en oikeastaan saanut edes suunvuoroa koko tunnustuksen ajan, mutta sitten kirjoitin lyhyesti, että en ole kiinnostunut. Ja en muuten ollut flirtannut hänen kanssaan. Ei ole missään nimessä millään tasolla mua kiinnostava, mutta olen kehunut häntä työasioissa ja ollut ihan normiystävällinen.

Joten ap, on todella epätodennäköistä, että se nainen on kiinnostunut, jos välttelee. Jos nyt muutama nainen löytyykin, joka ihastuessaan välttelee, niin 9/10 välttelee siksi, ettei halua olla tekemisissä. On tosi kiusallista vältellä esim. samalla työpaikalla olevaa, joka ei suostu uskomaan, ettei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Vastaavia kokemuksia täälläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Vastaavia kokemuksia täälläkin.

Tästä voivat kaikki oppia.

Naiset sen, että miehet ovat usein liian itsevarmoja ja sokeita hienovaraisille signaaleille, joten kannattaa käyttää reilusti rautalankaa heti alusta alkaen. Selkeä torjunta heti, niin mies ei ala elätellä kuvitelmia eikä tulkitse välttelyä ujoudeksi tms. Kaikki pääsevät vähemmällä kiusallisuudella tällä tavoin.

Miehet taas sen, että ei pidä olettaa mitään, koska luultavasti tulkitset väärin ja sotket omia toiveitasi tulkintoihisi. Asiat yleensä ovat stä miltä näyttävät, eivätkä mutkikasta peliä ja leikkiä. Jos nainen välttelee, hän ei toivo seuraasi ja sitä on paras kunnioittaa. Jos hän on kiinnostunut, kyllä sen huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Vastaavia kokemuksia täälläkin.

Tästä voivat kaikki oppia.

Naiset sen, että miehet ovat usein liian itsevarmoja ja sokeita hienovaraisille signaaleille, joten kannattaa käyttää reilusti rautalankaa heti alusta alkaen. Selkeä torjunta heti, niin mies ei ala elätellä kuvitelmia eikä tulkitse välttelyä ujoudeksi tms. Kaikki pääsevät vähemmällä kiusallisuudella tällä tavoin.

Miehet taas sen, että ei pidä olettaa mitään, koska luultavasti tulkitset väärin ja sotket omia toiveitasi tulkintoihisi. Asiat yleensä ovat stä miltä näyttävät, eivätkä mutkikasta peliä ja leikkiä. Jos nainen välttelee, hän ei toivo seuraasi ja sitä on paras kunnioittaa. Jos hän on kiinnostunut, kyllä sen huomaa.

Miten kenellekään voi vaikka työpaikalla rautalangasta vääntää ja torjua ennen kuin on sanonut mitään? Jälkeenpäin kyllä ymmärsin merkit kuten pikkulahjojen tuominen ja kehut, mutta en voinut kuvitellakaan, että varattu työpaikan mies luulee minun olevan kiinnostunut hänestä. Ovathan useimmat ystävällisiä ilman että siinä on mitään sen enempää. 

Tietysti hankkimalla elämään jännitystä käymällä naisen päälle kuin höyryjyrä. Sitten jännittämään onnistuuko jään rikkominen ihastuneen naisen kanssa vai välttelikö se ihan muista syistä ja pääsetkin käräjille.

Tsemppiä veli!

M

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Jes. Komppaan tätä. Kyllä monet menevät "puihin" jos ovat ihastuneita. Itse olen myös välttelijä. Juurikin tuo, että jos toinen tekee tilanteesta avoimen flirttailevan ahdistaa. En osaa vastata siihen luontevasti ja sulkeudun kuoreeni. Paljon mukavampaa, jos kohtaamistilanteet ihastuksen kanssa ovat neutraaleja ja saa rauhassa tutustua ja siinä sitten samalla kun rentoutuu toisen seurassa, juttu alkaa hiljalleen etenemään. Periaatteessa ensin pitää rauhassa saavuttaa se tietty luottamuksen taso, ennen kuin uskaltaa näyttää ihastustaan. Eli jos ei jaksa tällaista pitkällisempää tutustumisprosessia, niin sitten valitettavasti kannattaa antaa olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Vastaavia kokemuksia täälläkin.

Tästä voivat kaikki oppia.

Naiset sen, että miehet ovat usein liian itsevarmoja ja sokeita hienovaraisille signaaleille, joten kannattaa käyttää reilusti rautalankaa heti alusta alkaen. Selkeä torjunta heti, niin mies ei ala elätellä kuvitelmia eikä tulkitse välttelyä ujoudeksi tms. Kaikki pääsevät vähemmällä kiusallisuudella tällä tavoin.

Miehet taas sen, että ei pidä olettaa mitään, koska luultavasti tulkitset väärin ja sotket omia toiveitasi tulkintoihisi. Asiat yleensä ovat stä miltä näyttävät, eivätkä mutkikasta peliä ja leikkiä. Jos nainen välttelee, hän ei toivo seuraasi ja sitä on paras kunnioittaa. Jos hän on kiinnostunut, kyllä sen huomaa.

Miten kenellekään voi vaikka työpaikalla rautalangasta vääntää ja torjua ennen kuin on sanonut mitään? Jälkeenpäin kyllä ymmärsin merkit kuten pikkulahjojen tuominen ja kehut, mutta en voinut kuvitellakaan, että varattu työpaikan mies luulee minun olevan kiinnostunut hänestä. Ovathan useimmat ystävällisiä ilman että siinä on mitään sen enempää. 

Toki vasta sitten voi reagoida kun ymmärtää merkit, ei aiemmin. Ystävällisyys ei vielä riitä merkiksi, selväähän se on. Ap kuitenkin kertoi huomanneensa alusta asti ja torjuneensa kohteliaasti, mitä taas ihastujamies ei ymmärtänyt vaan elätteli luulojaan päinvastaisesta. Jos huomaa niin torjunta kannattaa tehdä päivänselväksi. Liika kohteliaisuus voi johtaa virhetulkintaan.

Tässä yksi päivä päätin mennä tekemään yhden kiinnostavanoloisen työpaikan naisen kanssa tikusta asiaa, jota pidin viehättävänä ja jota olin vain etäämmältä katsellut siihen saakka. Kysyin tämän työtehtävästä ja nainen vastasi epäselvästi mumisten. Ajattelin, ettei häntä kiinnosta jutella, luovutin ja häivyin paikalta. Olisin tietysti voinut niinkin ajatella, että oli vain niin ujo ja ihastuksesta mykkä, mutta niin varma itsestäni en sentään ole. Sama se olisi välttelevänkin naisen kanssa, ajattelisin että olen jotenkin vastenmielinen, eikä nainen pysty sietämään minua, joten jättäisin rauhaan ja pitäisin etäisyyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen välttelijä ihastuneena ja ymmärrän olevani tosi epälooginen.

Työpaikalla mies, joka on ilmeisesti ihastunut minuun ja minä häneen. Hän tekee tikusta ristiä, lähestyy minua ja minulla menee pasmat sekaisin. Ynisen vastaukseksi jotain älytöntä, puna poskilla pakenen paikalta ja sulkeudun jonnekin soimaamaan itseäni.

No, onneksi tämä herra ei ole ainakaan vielä antanut periksi ja jatkaa taisteluaan.

Jos tapaatte kaltaiseni niin lähestykää naista tekemättä siitä numeroa ja flirttailematta. Nimittäin jos ymmärrän että minua lähestytään ”sillä mielellä” niin voi olla suustani ei tule sanan sanaa, luikin piiloon vieläkin nopeammin ja häpeilen itseäni entistä enemmän. Älä luovuta vaan jatka taistelua!

Hienoa, että tästä tehdään miehille helppoa. Jos nainen ei ole kiinnostunut hän välttelee, ja jos hän on ihastunut hän välttelee. Jos mies jatkaa yrityksiään, ja nainen on kiinnostunut, voi joskus päästä treffeille, jos hän ei ole kiinnostunut, "me-too" ja voi saada lähestymiskiellon viranomaisilta.

Se on aivan helppoa. Tuon välttelevän naisen tapauksessa oleta, että hän ei ole kiinnostunut ja lakkaa lähestymästä. 1/10000 on sitten tuollainen kuin tuo edellinen nainen, eli sittenkin kiinnostunut. Ikävää, mutta ei yleisiä sosiaalisia sääntöjä voi perustaa outoon yksittäistapaukseen.

Jos joku esi-isistäsi olisi noudattanut tuota ajatusta, et ehkä olisi kommentoimassa, en tosin minäkään.

Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat tekemisissä keskenään, miehet ja naisetkin? Juttelevat ihan. Miksi osalla naisista on niin negatiivinen suhtautuminen kanssakäymiseen miessukupuolen edustajien kanssa? Tällä kertaa retorinen kysymys, en odota vastausta.

Et odota vastausta mutta haluan vastata.

Minulla negatiivinen suhtautuminen tulee täysin siitä, että miehet eivät kokemukseni mukaan kykene kanssakäymiseen naisen kanssa ilman taka-ajatuksia virallisten yhteyksien (esim. työ) ulkopuolella. Jos mies tulee tekemään tuttavuutta, kyseessä on poikkeuksetta jonkinlainen iskuyritys. Jos hän ei sitä heti ilmaise, se tulee selväksi hyvin pian tutustumisen edetessä.

Mikä siinä on niin kamalaa? Iskuyrityksessä.

Sikäli tämä häiritsee minua, että kun olen ihan arjessa mennyt tuntemattomiakin naisia jututtamaan, niin viime vuosina naiset ovat poikkeuksetta ilahtuneet. Sitten tällä palstalla saa lukea kymmenittäin kommentteja, joissa toivotaan etteivät miehet tulisi juttelemaan. Ristiriita hämmentää.

Pakkien antaminen on ikävää ja siihenhän nuo iskuyritykset aina johtavat, sillä lähestyvä mies ei koskaan ole se ketä toivoisi. Pahinta on jos mies ei ota pakkeja uskoakseen vaan jää silti elättelemään toiveita treffeistä tai jopa suhteesta. Kyllä, tätä tapahtuu ja se ON ahdistavaa. Voit ehkä kuvitella?

Minullakaan ei olisi mitään ongelmaa jutella niitä näitä vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta jostain kumman syystä sekin tulkitaan aina laajemmaksi kiinnostukseksi.

Useilla miehillä tuntuu olevan uskomus siitä, että naiset ovat sokeita heidän iskuyrityksilleen, käsittämättömän ujoja tai vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Kaikki torjunnat, paitsi suorat sanat, voidaan jotenkin tulkita ujoudeksi tai siksi, ettei nainen vain ole ymmärtänyt.

Minulle miehet tulevat usein loppujen lopuksi rautalangasta vääntämään, että "olen huono näissä jutuissa ja et varmaan ole huomannut, että minä yritän iskeä sinua". Todellakin olen huomannut, että olet yrittänyt alusta saakka iskeä minua, mutta ilmeisesti sinä et ole huomannut, että olen joka kerta kohteliaasti torjunut sinut. Näitä siis niin lyhyissä kuin pidemmissäkin tuttavuuksissa, joissa olen itse ollut kaverillisella mielellä.

Vastaavia kokemuksia täälläkin.

Tästä voivat kaikki oppia.

Naiset sen, että miehet ovat usein liian itsevarmoja ja sokeita hienovaraisille signaaleille, joten kannattaa käyttää reilusti rautalankaa heti alusta alkaen. Selkeä torjunta heti, niin mies ei ala elätellä kuvitelmia eikä tulkitse välttelyä ujoudeksi tms. Kaikki pääsevät vähemmällä kiusallisuudella tällä tavoin.

Miehet taas sen, että ei pidä olettaa mitään, koska luultavasti tulkitset väärin ja sotket omia toiveitasi tulkintoihisi. Asiat yleensä ovat stä miltä näyttävät, eivätkä mutkikasta peliä ja leikkiä. Jos nainen välttelee, hän ei toivo seuraasi ja sitä on paras kunnioittaa. Jos hän on kiinnostunut, kyllä sen huomaa.

Miten kenellekään voi vaikka työpaikalla rautalangasta vääntää ja torjua ennen kuin on sanonut mitään? Jälkeenpäin kyllä ymmärsin merkit kuten pikkulahjojen tuominen ja kehut, mutta en voinut kuvitellakaan, että varattu työpaikan mies luulee minun olevan kiinnostunut hänestä. Ovathan useimmat ystävällisiä ilman että siinä on mitään sen enempää. 

Toki vasta sitten voi reagoida kun ymmärtää merkit, ei aiemmin. Ystävällisyys ei vielä riitä merkiksi, selväähän se on. Ap kuitenkin kertoi huomanneensa alusta asti ja torjuneensa kohteliaasti, mitä taas ihastujamies ei ymmärtänyt vaan elätteli luulojaan päinvastaisesta. Jos huomaa niin torjunta kannattaa tehdä päivänselväksi. Liika kohteliaisuus voi johtaa virhetulkintaan.

Häh? Mistähän ketjusta nyt puhut.

Oma mies aikoinaan lähestyi minua ujoa ja karkuun juoksevaa naisparkaa eräillä jatkoilla paperinpalalla. Siinä luki: ”Luettuasi tämän revi jos et tykkää, laita taskuun jos tykkäät.” Laitoin taskuun. Mies ei ottanut mitään kontaktia vaan hymyili huoneen toiselta laidalta ja illan lopussa pukkasi toverillisesti selkään. Seuraavana yönä sain aivan ihanan rakkauskirjeen FB:n messengeriin, jossa mies pyysi numeroani. Kun annoin, mies laittoi ensin muutamina iltoina hyvän yön toivotuksia. Sitten soitti ja pyysi treffeille. Suostuin. Treffien lopuksi mies vei mut rauhalliseen paikkaan, otti syliin ja sanoi: ”Nyt istutaan tässä niin kauan et nolous, häpeä ja ujous häviää.” Ja sit se silitteli mua ja kertoi miks tykkää just musta. Purskahdin itkuun, koska mulla on syyni pelätä ja olla varuillaan miehen kans. Hän lohdutti ja oli hellä. Sanomattakin on selvää mihin se kaikki johti mut sen jälkeen en ole tuntenut enää häpeää. Sinä yönä hän halasi mut täyteen rohkeutta ja palautti itsetuntoni. Edelleen yhdessä. Nyt hän on aviomies ja lasteni isä. Nyt mies sanoi ettei olisi jaksanut tehdä kaikkea ellei ois vaan ollut vahva tunne, että olen hänen lasten äiti. Onneksi ei tuota kertonut mulle silloin!