Millaisella ihmisellä ei ole mitään vaatetta, jolla mennä hautajaisiin? Yksi sukulainen ei meinannut tulla lähiomaisen hautajaisiin, koska ei ole vaatteita.

Joku joka ei käytä mustaa eikä ole aikuisiällä käynyt hautajaisissa. Taitais itelläki tällä hetkellä olla edessä ostosmatka, jos tulis kutsu hautajaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Juhlavaatetuksen ideanahan vieraalla on juhlan aiheen ja kutsun arvostaminen. Arjen ja juhlan erottaminen. Ajatus juhlapukeutumisesta vaatteiden esittelynä on vihamielinen, outo, suorastaan käsittämätön.

Minä ainakin arvostan sitä, että toinen haluaa omasta tahdostaan tulla juhliini ihan missä vaatteissa tahansa. Arjen ja juhlan erottaminen syntyy ihan muista asioista - monethan pukeutuvat töihin siistimmin kuin juhliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta mustaa kangasta ja ompele mekko. Vyö niin ei tarvi laskoksia ja esim sifonki huivi kauluksen päälle jos tuntuu ettei kaulus onnistunut.

Saattaisi muutama hautajaisvieras pyörtyä kauhusta, jos ilmestyisin paikalle itse ompelemassani mekossa. Kuinka monella edes on ompelukone kotona?

Olen 50+ ja vielä työikäinen. Koulussa 70-luvulla tytöt ompeli mekon kaavoilla käsityötunnilla. 80-luvulla ainakin punkkarit ja avantgardistit teki itse vaatteita. Ja eikö itsetuunaaminen ole nyt taas muodikastakin?

Minusta kauheinta on ettei osata enää tehdä muuta kuin näpytellä älylaitetta.

Esim Oodi-kirjastossa voi lainata ompelukoneen jos ei ole omaa.

Pukeudun paljon mustaan, mutta hautajaisvaatteet ovat ongelma myös mulle. Yhtään suoria housuja en omista, käytän aina farkkuja tai sitten verkkareita. Musta puolihame oli, mutta se ei ole enää mahtunut vuosiin päälleni. Loput hameet ovat ns. bilemekkoja. Yläosat ovat tunikoita, neuleita tai t-paitoja, ei niistäkään ole hautajaisiin. Eli vaikka vaatekaappi pullistelee mustaa, ei se auta.

Viime syksynä kun isäpuoleni kuoli hankin sitten ns. hautajaisvaatteet. Sattui juuri olemaan Lidlissä jotain mustia suoria mekkoja myynnissä, ostin sen ja Prismasta päälle mustan neulepontson. Laatua ei todellakaan ole, mutta kestivät yhden kerran ja pakkasin odottamaan seuraavaa kertaa, molemmat vaatteet kun kestävät hiukan isommankin painonvaihtelu.

Eihän musta ole pakollinen väri, yhtä hyvin käy tummansininen tai tummanharmaa.

Tekosyyt hänellä selvästi.

Ei ole mullakaan enkä aio ostaakkaan, menen vaikka hawaiipaidassa mitäpä se sitä vainaata haittaa.

Ensimmäiset hautajaiset vuosi sitten ja jouduin lainaamaan mustaa mekkoa. Nyt olen ostanut itselleni parikin mustaa mekkoa, mutta meni siinä n. puolisen vuotta että löysin hautajaisiin sopivan.

Ei nykyään enää olla niin tiukkoja hautajaispukeutumisen suhteen kuin vielä joskus parikymmentä vuotta sitten. Naisetkin voivat osallistua aivan hyvin pitkissä housuissa ja sopivassa puserossa tai jakussa. Näin olen tehnyt minäkin muutamissa viimeaikaisissa hautajaisissa. Viimeksi loppukeväällä minulla oli siistit mustat suorat housut ja musta-valkoinen tunika sekä musta neulejakku.

Minä olen osallistunut elämäni aikanana varmasti useampiin hautajaisiin kuin "lääkäri määrää". Minulla oli jossain vaiheessa musta jakkupuku ja osittain samanaikaisesti musta housupuku (prässihousut ja bleiseri), mutta kun nuo mittasuhteet iän myötä ovat muuttuneet, niin ne ovat päässeet jo kierrätykseen. Varsinkin kesällä näkee jo usein muita kuin mustia vaatteita hautajaisissa. Tiukkapipoisesti etiketistä kiinni pitävät suvut ovat sitten erikseen.

Vierailija kirjoitti:

En hautajaisia seuraavana päivänä edes muistanut, mitä kenelläkin oli päällä.

Sama. Veljeni hautajaiset olivat nyt syksyllä. Stressasin etukäteen vähän juuri vaatteista ja kampauksesta, kun edellisistä (isän) hautajaisista on yli kolmekymmentä vuotta. Nyt jälkeen päin huomaan, miten turhaa se oli. En muista kenenkään vaatteita. Eivätkä hekään varmaan minun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hautajaisia seuraavana päivänä edes muistanut, mitä kenelläkin oli päällä.

Sama. Veljeni hautajaiset olivat nyt syksyllä. Stressasin etukäteen vähän juuri vaatteista ja kampauksesta, kun edellisistä (isän) hautajaisista on yli kolmekymmentä vuotta. Nyt jälkeen päin huomaan, miten turhaa se oli. En muista kenenkään vaatteita. Eivätkä hekään varmaan minun.

Niin niin, mutta varmasti muistaisit, jos jollain olisi ollut punainen mekko ja vaaleanpunainen takki ja laukku jotain bling blingiä.

Siinähän se juuri onkin, että pitää löytää sellaiset vaatteet, joissa ei herätä huomiota.

Enoni hautajaisissa yhdellä sen miniällä oli olkapäät paljastava mekko ja vielä vesirajamittaa.  Sitä en unohda ikinä.  Olihan se toki musta, juu.  Kulki siellä vielä nenä pystyssä katsellen toisia, että näin kaunis ja hoikka ja sexy se minä olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta mustaa kangasta ja ompele mekko. Vyö niin ei tarvi laskoksia ja esim sifonki huivi kauluksen päälle jos tuntuu ettei kaulus onnistunut.

Saattaisi muutama hautajaisvieras pyörtyä kauhusta, jos ilmestyisin paikalle itse ompelemassani mekossa. Kuinka monella edes on ompelukone kotona?

Olen 50+ ja vielä työikäinen. Koulussa 70-luvulla tytöt ompeli mekon kaavoilla käsityötunnilla. 80-luvulla ainakin punkkarit ja avantgardistit teki itse vaatteita. Ja eikö itsetuunaaminen ole nyt taas muodikastakin?

Minusta kauheinta on ettei osata enää tehdä muuta kuin näpytellä älylaitetta.

Esim Oodi-kirjastossa voi lainata ompelukoneen jos ei ole omaa.

No minä olen nelikymppinen ja olen viimeksi käyttänyt ompelukonetta peruskoulun käsityötunnilla. Älylaitteita en omista ja osaan kyllä monia asioita, mutta vaatteita en osaa ommella. Minusta kauheinta on, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien pitäisi mahtua samaan muottiin ja osata ja olla kiinnostuneita samoista asioista.