Lue keskustelun säännöt.
Minulla on Helsingissä oudon ahdistunut olo, mutta jossain muussa kaupungissa taas ei. Kohtalotovereita?
28.10.2019 |
En oikein itsekään ymmärrä mistä johtuu, että kun saavun täältä kotipitäjästäni joskus Helsingin päärautatieasemalle, alkaa outo ahdistus, joka on ehkä enemmän kuitenkin jotain määrittelemätöntä pelkoa. Tai ehkä sitten ahdistusta. En osaa sanoa, mutta samaa tunnetta ei tule Viktorian asemalla Lontoossa, eikä monessa muussakaan suurkaupungissa missä olen käynyt. Lontoo nyt esimerkkinä siksi, että olen käynyt siellä eri syistä monta kertaa.
Edes Tokiossa, jossa tietysti ei vain voinut käsittää sitä ihmisten määrää, kaupungin kokoa eikä japanin kieltä, tullut samaa oloa kuin Helsingissä.
Kohtalotovereita? Mistä luulet, että tämä johtuu? Ja ei, ei ole tarkoitus haukkua Helsinkiä miksikään. Se on kaunis kaupunki ja siellä on paljon mukavaa tekemistä. Vaan on tarkoitus miettiä onko Helsingissä ehkä jotenkin kireä tunnelma jonka vaistoaa?
Kommentit (324)
Helsinki (tai koko pk-seutu) on täynnä suorituskeskeisiä ihmisiä. Ei ihme jos vähän ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turku on vielä pahempi kuin Helsinki. Jopa stadilaiset valittaa kuinka vaikeaa siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Jännää. Silloin kun asuin Berliinissä, muiden Saksalaiskaupunkien asukkaat mollasivat Berliiniä niin kuin täällä Helsinkiä. Ja samoja argumentteja oli.
Taitaa olla universaali juttu, että aina maan suurin kaupunki saa muilta arvosteluja osakseen.
Juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin keskustassa on nämä tietyt paikat joissa on jotenkin neuroottinen ja kireä ilmapiiri. Juurikin Päärautatieasema sekä Kampin keskuksen alue. Näissä paikoissa ei huvita pysähtyä. Jotenkin Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä on selvästi miellyttävämpi ilmapiiri kuin esim Kampissa on. Se yleinen siisteys, hyvinvointi ja luonnonläheisyys erottaa nämä Kampista. Kampissa näkee lähes aina kovaa juoksevia vartijoita, sekopäitä, rahankerjääjiä, juoppoja, katulapsia, kaupustelijoita jne. Kampin keskus on kuin tunneli josta haluaa mennä nopeasti läpi.
Katulapsia? onko Helsingissä katulapsia? Lapsia, jotka asuvat kadulla, joilla ei ole kotia???
T. Maalainen
Varmaan toi oli kiertoilmaus jollekin muulle. Helsingissä kylläkin on katunuoria, mutta hyvin vähän. Eikä niitä päältä päin erota muista nuorista. Nukkuvat roskiksissa, rappukäytävissä, tuttujen ja tuntemattomien luona.
Helsinki on täynnä ihmisiä jotka ovat tulleet muualta. Kotikaupunki-identiteetti puuttuu useimmilta siis. Tämähän vaikuttaa toki yleiseen ilmapiiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisissä yleinen piirre on kyllä tuo loukkaantumisherkkyys ja jonkinlainen yleinen ilottomuus. Johtuu vissiin tosiaan siitä, että sinne päin muutetaan usein lähinnä suorittamaan ja tekemään töitä. Elämässä ei ole oikein muuta sisältöä kuin töissä ravaaminen, tsumbat, pumpit, skumpat jne.
Hyvin puit ajatukseni sanoiksi. Helsinkiläisiä vaivaa ahdasmielisyys ja kireys sekä juuri tuo loukkaantuminen. Kaikilla on ihan valtavat egot. Ero Helsingin ja Vantaan välillä on valtava. T. Vantaalainen
Vierailija kirjoitti:
Turku on vielä pahempi kuin Helsinki. Jopa stadilaiset valittaa kuinka vaikeaa siellä on.
Totta. Siellä törkeydellä ei ole rajoja. Tulee ihan epätodellinen fiilis turkulaisten kanssa asioidessa. Helsingissä sentään edes yritetään oll kohteliaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännää. Silloin kun asuin Berliinissä, muiden Saksalaiskaupunkien asukkaat mollasivat Berliiniä niin kuin täällä Helsinkiä. Ja samoja argumentteja oli.
Taitaa olla universaali juttu, että aina maan suurin kaupunki saa muilta arvosteluja osakseen.
Sama pätee Alankomaihin. Muualla asuvat vähättelevät Amsterdamia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisissä yleinen piirre on kyllä tuo loukkaantumisherkkyys ja jonkinlainen yleinen ilottomuus. Johtuu vissiin tosiaan siitä, että sinne päin muutetaan usein lähinnä suorittamaan ja tekemään töitä. Elämässä ei ole oikein muuta sisältöä kuin töissä ravaaminen, tsumbat, pumpit, skumpat jne.
Hyvin puit ajatukseni sanoiksi. Helsinkiläisiä vaivaa ahdasmielisyys ja kireys sekä juuri tuo loukkaantuminen. Kaikilla on ihan valtavat egot. Ero Helsingin ja Vantaan välillä on valtava. T. Vantaalainen
Olet oikeassa siinä, että ero on Vantaan ja Helsingin välillä on valtava. Nimittäin Helsingin puolella on enemmän touhua ja iloisuutta. Tekemisen meininkiä. Vantaalla vaan vetelehditään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista asioita, joita ketjussa on tullut esiin. Ehkä minulla on liian ruusuinen kuva kotikaupungistani. Hyvä niin, ainakin elän onnellisena ja monipuolisesti.
Ruotsissa kaikki maalaiset haukkuu Tukholmaa. Veikkaan että siellä ero on vielä suurempi kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä muutin pari vuotta sit Oulusta Helsinkiin ja mun mielest täällä on niin paljon iloisempi ja avoimempi ilmapiiri :) Nyt mä vasta tajuun, mitä sillä tarkoitetaan et oululaiset ei puhu, ne ei tosiaan puhu! :D Naama kovettuneena peruslukemilla mennään. Täällä kaikki on paljon ystävällisempiä ja iloisempia. Ainut vaan et deittailukulttuuri on tosi päällekäyvä, ja miehet, kuulemma naisetkin on tosi päällekäyviä. Oulussa oli yleensä ottaen toista kunnioittava deittailukulttuuri. Ehkä vähän ohis, mut siinä mun huomiot :)
Kyllä. Aina ahdistaa Helsingissä, haluaisin tykätä pääkaupungistamme, mutta käyn yhä harvemmin. En osaa selittää syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se tulee siitä, että kotimaan kaupungin pitäisi tuntua kotoisalta ja luontevalta paikalta, mutta Stadi ei ole kuitenkaan sinulle tuttu.
Kerran Tukholmassa huomasin stressaavani seuraavan päivän lähijunamatkaa Tikkurilaan. Arlanda ja sinne pääseminen ei stressannut yhtään, mutta Töölöstä Tikkurilaan pääseminen ahdisti jo etukäteen.
Ei Helsinki mutta KOKKOLA. Tiedättekö edes koko paikkaa? Vaasan ja Oulun välillä. Aina tänne palatessa alkaa ahdistamaan mutta lähtiessä olo kohenee heti :) Siis ihan oikeasti inhoan tätä paikkaa. Ehkä kannattaisi alkaa tosissaan tekemään muuttoa ja unohtaa tämän kaupungin olemassaolo. Toivoisin kaikkien lähtevän täältä pois ja koko paikka jyrättäisiin maan tasalle...
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se tulee siitä, että kotimaan kaupungin pitäisi tuntua kotoisalta ja luontevalta paikalta, mutta Stadi ei ole kuitenkaan sinulle tuttu.
Kerran Tukholmassa huomasin stressaavani seuraavan päivän lähijunamatkaa Tikkurilaan. Arlanda ja sinne pääseminen ei stressannut yhtään, mutta Töölöstä Tikkurilaan pääseminen ahdisti jo etukäteen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä siinä ahdisti? :D Se että matkustaa pienempään kaupunkiin? Vai pelkäsitkö kulkuyhteyksien olevan hankalia? Vai pelottiko, että junassa voi tulla alkoholisti vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se tulee siitä, että kotimaan kaupungin pitäisi tuntua kotoisalta ja luontevalta paikalta, mutta Stadi ei ole kuitenkaan sinulle tuttu.
Kerran Tukholmassa huomasin stressaavani seuraavan päivän lähijunamatkaa Tikkurilaan. Arlanda ja sinne pääseminen ei stressannut yhtään, mutta Töölöstä Tikkurilaan pääseminen ahdisti jo etukäteen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä siinä ahdisti? :D Se että matkustaa pienempään kaupunkiin? Vai pelkäsitkö kulkuyhteyksien olevan hankalia? Vai pelottiko, että junassa voi tulla alkoholisti vastaan?
Ei mikään konkreettinen, alkoholisteja ja päihteiden väärinkäyttäjiä riittää kotikulmillakin (kiitos Sininauhasäätiö) ja junalla pääsi perille. Yhdistelmä tuttua ja vierasta.
Eihän Helsingissäkään mitään sellaista ole, mitä ei näkisi saman kokoisissa kaupungeissa Euroopassa ja toisaalta missä vaan Suomessa. Silti moni tuntuu ahdistuvan.
Suurin osa ns helsinkiläisistä on nykyään muualta muuttaneita! Me monenpolven stadilaiset viihdymme täällä emmekä töni toisia, tosin muualta muuttaneiden tyylin erottaa helposti. Uskomatonta miten heidän käytösestään huomaa ja "diivailustaan" paljastaa taustan. Tosi stadilaisen ei tarvitse esittää yhtään mitään! Mutta totta on, että rakkaasta synnyin-kaupungistani on tullut parinkymmenen viimeisen vuoden aikana likainen ja sotkuinen ja mölyävien maahanmuuttajalaumojen rillutteleva paikka jotka valtaavat keskustan parhaat ja kauniit paikat,. Ikävä todeta mutta ennen maahanmuuttoa Helsinki oli todella viihtyisä ja turvallinen.
Jassoo, nykyhelsinkiläisistä suurin osa on muuttanut tänne muualta, että silleen,
sanoo 4.polven stadilainen.
Mulla on ihan päin vastoin!
Ahdistuin ja kärsin kamalasti kun yritin sopeutua elämään pienemmissä kaupungeissa. (Oltiin siis miehen työn takia.)
Kaikki oli niin outoa ja vaikeaa. Mistään ei saanut mitään, ei ollut kauppoja eikä palveluja, ei liikuntamahdollisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia. Ei mulle löytynyt töitäkään.
Ihmiset olikin luku sinänsä. Niihin ei saanut kontaktia millään, en tutustunut kehenkään, kukaan ei halunut tutustua, eikä jutella. Edes leikkipuistossa ei sanottu hei kun nähtiin. Siis ei edes tervehtiä viitsitty! Kuvitelkaa nyt.
Enkä mä edes ole mikään superekstrovertti ja tyrkky, vaan pikemminkin introvertti mutta olisin jonkun tuttavan kyllä mielelläni ottanut. Edes sellaisen leikkipuistotuttavan, että olisi vähän moikattu ja vaihdettu pari sanaa säästä.
Että olin onneni kukkuloilla kun sitten vihdoin ja viimein pääsin palaamaan Helsinkiin takaisin. Ikinä en enää maalle lähde. Se laji riitti mulle lopuksi ikää.