Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi naiset ihastuvat pelimiehiin? Vastaus tässä!
28.10.2019 |
Vastaus löytyy tästä palstakirjoituksesta:
"Noh viime viikolla tapahtui kuitenkin jotain täysin suunnittelematonta. Tapasin yhden miehen jonka kanssa ei todellakaan pitänyt tulla yhtä/paria iltaa enempää, mutta ihastuttiin toisiimme todella tulisesti samantien, homma vain synkkasi kaikinpuolin ihan täydellisesti ensi hetkistä alkaen. Tapasimme sitten monta kertaa viime viikolla ja sen jälkeen olemme viestitelleet koko ajan. Tunteet ovat todella vahvat puolin ja toisin ja pistettiinkin deittisovellukset poistoon ym. Hommassa on omat hankaluutensa miehen tämän hetkisen tilanteen takia, mutta ne tuskin tulee olemaan kynnykysymys jutun onnistumisessa."
(Jokainen arvannee mitä miehen tämän hetkisellä tilanteella tarkoitetaan - jep, naimisissa)
Nainen mittaa kemiaa ja yhteensopivuutta sillä kriteerillä kuinka nopeasti, sulavasti ja luontevasti asiat etenevät ja kuinka voimakasta himo on. Nainen ei kuitenkaan pysty ajattelemaan että tuo liittyisi miehen naiskokemukseen, jonka ansiosta hän osaa luoda rennon tunnelman ja liidata siten että tilanne etenee vauhdilla.
Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla.
Kommentit (1266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
No minä tunnen parikin noita pelimiehiä. Molemmilla on naisia kaadettuna satoja, kirjaimellisesti. Siitä joukosta löytyy naisia jotka kanssa halusivat vain panon ja se siitä, mutta on myös roppakaupalla sellaisia joiden mielestä näiden miesten kanssa oli kemiaa ja poikkeuksellista yhteensopivuutta.
Se voi sinulle, yhden naisen miehelle, olla noin. Mutta pelimiehen maailma on erilainen.
Ei kannata uskoa s24- ja redditin pelimiesfantasioihin noin tosissaan.
Kuvittelevatko naiset oikeasti ettei paljon naisia kaatavia pelimiehiä ole olemassa? Onko tämä joku defenssi, ettei joudu hyväksymään olleensa vain yksi monista?
Tottakai niitä on. Suurin osa naisista haistaa nuo kuitenkin jo kaukaa ja on tietty naistyyppi, joka noihin haksahtaa siinä uskossa, että noi "parantaa tapansa" hänen vuokseen. Näillä naisilla on jonkin sortin pelastajasyndrooma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Naiset puhuivat itsensä pussiin.
Nyt on myönnetty että irtoseksiin halutaan eliittimies = pelimies. Joku niistä harvoista, luontaisia pelimiehiähän ei paljoa ole.
Parisuhteeseen pääsee se 80%.
Kukaan ei puhu itseään pussiin. Jos haluaa irtoseksiä tai seurustelusuhdetta, niin tottakai yrittää ottaa mahdollisimman laadukaan. Haluatko itse nuoren, muodokkaan naisen vai jonkun muun seksiin tai suhteeseen? Pitäisikö meidän haluta huonoa ja rumaa?
Tuosta parisuhteisiin pääsemisestä halveksivaan sävyyn puhuminen osoittaa oman huonon tasosi. Onko parisuhde siis jotain ikävää ja halveksittavaa?
Totta kai.
Parisuhteissa sitten enemmistö naisista joutuu laskemaan rimaa, siksi 80% kelpaa.
Se että 80 % kykenee pariutumaan edes kerran elämässään ei tarkoita että 80 % kelpaa jokaiselle pariutujalle. Vìtun hapentuhlaaja.
Mistä toi jokaiselle kelpaaminen on vedetty? Missä joku on väittänyt sellaista?
80% pääsee parisuhteeseen. Alle 80% saa irtoseksiä.
Noin se on mullakin aina ollut. Joskus harvoin löytyy sopiva ihminen ja päädyn seurustelemaan (kaksi suhdetta ollut). Jos hakisin irtoseksiä, en saisi sitä keneltäkään, koska en pärjäisi kisassa.
Naisilla se on päin vastoin. Irtoseksiä löytyy helposti ja on varaa valkata, mutta parisuhteen saaminen on yhtä vaikeaa kuin miehilläkin.
Eli vtusti parempi tilanne naisilla. Lisäksi mies saa sitten naisen jolla on liuta kokemuksia parempien miesten kanssa.
Väärin. Ne jotka ajattelevat näin, eivät "saa" yhtään ketään. Tämä on fakta. Sääli että joillekin seksi on noin mystinen juttu, että sen ajatteleminen suomentaa järjen.
Parisuhteen saaminen nyt ei ole temppu eikä mikään. 80% sen "saa". Jopa minä.
Oletko sinä katkeroitunut, kun olet joutunut tyytymään puhkikulutettuun lumpukkaan, joka on harrastanut lihan iloja kymmenien alfojen kanssa sinun jäädessä sivuun? Vai onko vaimosi nainen, joka ei ole kelvannut kenellekään ja sinä olet hänet ottanut vaimoksi, kun ketään parempaa et ole saanut? Et ainakaan vaikuta onnelliselta ja tyytyväiseltä parisuhteeseesi. Taidat koko ajan katsella naisia sillä silmällä, että kiinnostuneen tullen vaihdat vaimosi häneen noin vain.
Sinulla ei taida olla kaikki ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.
Betan olisi kannattanut olla kymmen vuotta sitten sellainen jonka kanssa joku haluaa parisuhteen mutta hän vain ruikutti kun ei naiset anna pillua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.
Tuo hauskanpito ei rajoitu vain toiseen sukupuoleen, ei rajoittunut silloin muutama vuosikymmen sittenkään. Aina on ollut niitä, jotka eivät halua pariutua nuorena. Aina on ollut myös niitä, jotka haluavat. Virhe tulee siinä kohtaa, että parisuhteeseen haluava unelmoi niistä, jotka sitä eivät halua samanikäisenä. Mutta he eivät taida olla niitä naisia, joita olisit halunnut?
Ja toisaalta: nainen, joka ei ole kerryttänyt paljon seksihistoriaa, on ikääntynyt myös. Halveksitko sinä myös heitä, koska hekään eivät ole enää "kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan"? Nainen kun ei kuulosta olevan sinulle mitään tietyn iän jälkeen. Joten mitä iloa siitä olisi kenellekään naiselle ollut, että olisi haaskannut sinun kaltaiseesi nuoruusvuotensa? eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
No minä tunnen parikin noita pelimiehiä. Molemmilla on naisia kaadettuna satoja, kirjaimellisesti. Siitä joukosta löytyy naisia jotka kanssa halusivat vain panon ja se siitä, mutta on myös roppakaupalla sellaisia joiden mielestä näiden miesten kanssa oli kemiaa ja poikkeuksellista yhteensopivuutta.
Se voi sinulle, yhden naisen miehelle, olla noin. Mutta pelimiehen maailma on erilainen.
Ei kannata uskoa s24- ja redditin pelimiesfantasioihin noin tosissaan.
Kuvittelevatko naiset oikeasti ettei paljon naisia kaatavia pelimiehiä ole olemassa? Onko tämä joku defenssi, ettei joudu hyväksymään olleensa vain yksi monista?
Jos nainen haluaa seuraa vain yhdeksi yöksi, niin mikäs sen parempi siihen kuin se pelimies. Eikö sinulle ole tullut mieleen, että nainen voi olla tuossa aktiivisempi osapuoli?
Miksi palkita sellaista, jolla on jo valmiiksi enemmän kuin muilla. Sama kun antaisit lisää rahaa nalle wahroosille. Olette te kovia monopolisoijia. Luulisi kokoomuksen olevan juuri naisten puolue. Seksin seksin luo olkoon mottonne!
Tähän se kiteytyy. Pelimiehet, joita ei muka arvosteta saa sen haluamansa vastikkeetta. Parisuhdemiehet joita muka arvostetaan ei.
Miten niin vastikkeetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.
Betan olisi kannattanut olla kymmen vuotta sitten sellainen jonka kanssa joku haluaa parisuhteen mutta hän vain ruikutti kun ei naiset anna pillua.
Beta olisi halunnut panosuhteita nuorempana muttei niitä saanut. Panosuhdetaustaisena hän ilmeisesti olisi nyt suopea ja tyytyväinen olemaan intohimottomassa suhteessa halveksimansa +30v naisen kanssa. Kestäisi sen, koska on saanut itsekin olla "bilettämässä ilman siivoamista".
Ja naisten olisi pitänyt ymmärtää tämä myös hänen kaltaisilleen järjestää, yhteisen hyvän puolesta. Palkita tasapuolisesti. Näin hänestäkin olisi tullut n.10v kuluttua jollekin ei niin kuumalle,kauniille eikä hauskalle naiselle resurssi, joka ei ole katkeroitunut. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Naiset puhuivat itsensä pussiin.
Nyt on myönnetty että irtoseksiin halutaan eliittimies = pelimies. Joku niistä harvoista, luontaisia pelimiehiähän ei paljoa ole.
Parisuhteeseen pääsee se 80%.
Kukaan ei puhu itseään pussiin. Jos haluaa irtoseksiä tai seurustelusuhdetta, niin tottakai yrittää ottaa mahdollisimman laadukaan. Haluatko itse nuoren, muodokkaan naisen vai jonkun muun seksiin tai suhteeseen? Pitäisikö meidän haluta huonoa ja rumaa?
Tuosta parisuhteisiin pääsemisestä halveksivaan sävyyn puhuminen osoittaa oman huonon tasosi. Onko parisuhde siis jotain ikävää ja halveksittavaa?
Totta kai.
Parisuhteissa sitten enemmistö naisista joutuu laskemaan rimaa, siksi 80% kelpaa.
Se että 80 % kykenee pariutumaan edes kerran elämässään ei tarkoita että 80 % kelpaa jokaiselle pariutujalle. Vìtun hapentuhlaaja.
Mistä toi jokaiselle kelpaaminen on vedetty? Missä joku on väittänyt sellaista?
80% pääsee parisuhteeseen. Alle 80% saa irtoseksiä.
Noin se on mullakin aina ollut. Joskus harvoin löytyy sopiva ihminen ja päädyn seurustelemaan (kaksi suhdetta ollut). Jos hakisin irtoseksiä, en saisi sitä keneltäkään, koska en pärjäisi kisassa.
Naisilla se on päin vastoin. Irtoseksiä löytyy helposti ja on varaa valkata, mutta parisuhteen saaminen on yhtä vaikeaa kuin miehilläkin.
Eli vtusti parempi tilanne naisilla. Lisäksi mies saa sitten naisen jolla on liuta kokemuksia parempien miesten kanssa.
Väärin. Ne jotka ajattelevat näin, eivät "saa" yhtään ketään. Tämä on fakta. Sääli että joillekin seksi on noin mystinen juttu, että sen ajatteleminen suomentaa järjen.
Parisuhteen saaminen nyt ei ole temppu eikä mikään. 80% sen "saa". Jopa minä.
Oletko sinä katkeroitunut, kun olet joutunut tyytymään puhkikulutettuun lumpukkaan, joka on harrastanut lihan iloja kymmenien alfojen kanssa sinun jäädessä sivuun? Vai onko vaimosi nainen, joka ei ole kelvannut kenellekään ja sinä olet hänet ottanut vaimoksi, kun ketään parempaa et ole saanut? Et ainakaan vaikuta onnelliselta ja tyytyväiseltä parisuhteeseesi. Taidat koko ajan katsella naisia sillä silmällä, että kiinnostuneen tullen vaihdat vaimosi häneen noin vain.
Sinulla ei taida olla kaikki ihan ok.
Kyllä minulla on kaikki kunnossa. Näillä ketjun vänisevillä vellip*rseillä ei ole, kun samasta asiasta pitää ruikuttaa vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.
Miksei naisten lukioaikaiset poikaystävät laita omaa elämää sivuun kymmeneksi vuodeksi ja muuta naisen mukana sinne, minne tämä lähtee opintojen, harjoittelujen, ulkomaan vaihtojen ja työpaikkojen perässä? Miten voi aloittaa vakituisen parisuhteen, jos poikaystävä istuu kuin tatti kotipaikkakunnallaan eikä kuitenkaan halua 10 vuoden etäsuhdetta? Kiinnostaako sinua elää 10 vuotta satojen kilometrien päässä seurustelukumppanista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kommentti:
En tiedä edustaako tämä mielipide miesten enemmistöä, mutta itse näen siten ettei mulla ole mitään ongelmaa ns, "l.tkien" kanssa. Sanon ns. koska itse en tuota sanaa käytä.
Jos pelmiehet ja pelinaiset paneskelee keskenään, ei se ole multa pois. Jos naisella on paljon seksikumppaneita ja niitä valkataan nopeasti raflasta, niin uskon tän ketjun naista siinä että joukkoon mahtuu luultavasti taviksiakin. Itse asiassa muistan itsekin kouluajoilta semmoisen "betaenkelin" jonka kanssa moni ujo poika pääsi poikuudesta eroon, kunhan oli kiva.
Se mikä herättää negatiivisia ajatuksia on kun parisuhdetta haluavat tavalliset naiset sekoaa pelimiehiin. Se pistää miettimään onko se peruspertti kuitenkaan halutuin mies, vaan turvallinen valinta. Jotain se kertoo että parisuhdetta haetaan mutta kun tulee se yks ilta jolloin "mä en yleensä mutta jotenkin vain...", niin se poikkeuksellinen mies oli pelimies.
Jos mä tietäisin että naisella olisi tuollainen kokemus taustalla, niin voi olla että sanoisin toisille treffeille noup. Ei lupaa hyvää.
Ehkä se pelimies osaa hivellä naisen itsetuntoa oikein ja kyseinen nainen tuntee kerrankin itsensä oikeasti haluttavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kommentti:
En tiedä edustaako tämä mielipide miesten enemmistöä, mutta itse näen siten ettei mulla ole mitään ongelmaa ns, "l.tkien" kanssa. Sanon ns. koska itse en tuota sanaa käytä.
Jos pelmiehet ja pelinaiset paneskelee keskenään, ei se ole multa pois. Jos naisella on paljon seksikumppaneita ja niitä valkataan nopeasti raflasta, niin uskon tän ketjun naista siinä että joukkoon mahtuu luultavasti taviksiakin. Itse asiassa muistan itsekin kouluajoilta semmoisen "betaenkelin" jonka kanssa moni ujo poika pääsi poikuudesta eroon, kunhan oli kiva.
Se mikä herättää negatiivisia ajatuksia on kun parisuhdetta haluavat tavalliset naiset sekoaa pelimiehiin. Se pistää miettimään onko se peruspertti kuitenkaan halutuin mies, vaan turvallinen valinta. Jotain se kertoo että parisuhdetta haetaan mutta kun tulee se yks ilta jolloin "mä en yleensä mutta jotenkin vain...", niin se poikkeuksellinen mies oli pelimies.
Jos mä tietäisin että naisella olisi tuollainen kokemus taustalla, niin voi olla että sanoisin toisille treffeille noup. Ei lupaa hyvää.
Ehkä se pelimies osaa hivellä naisen itsetuntoa oikein ja kyseinen nainen tuntee kerrankin itsensä oikeasti haluttavaksi.
Juuri näin. Nainen ei koe olevansa pelkkä reikä jonka kuuluisi antaa haluaville vastikettomasti seksiä vaan kokee olevansa haluttu ja saavansa itsekin seksistä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
No minä tunnen parikin noita pelimiehiä. Molemmilla on naisia kaadettuna satoja, kirjaimellisesti. Siitä joukosta löytyy naisia jotka kanssa halusivat vain panon ja se siitä, mutta on myös roppakaupalla sellaisia joiden mielestä näiden miesten kanssa oli kemiaa ja poikkeuksellista yhteensopivuutta.
Se voi sinulle, yhden naisen miehelle, olla noin. Mutta pelimiehen maailma on erilainen.
Ei kannata uskoa s24- ja redditin pelimiesfantasioihin noin tosissaan.
Kuvittelevatko naiset oikeasti ettei paljon naisia kaatavia pelimiehiä ole olemassa? Onko tämä joku defenssi, ettei joudu hyväksymään olleensa vain yksi monista?
Ei vaan me tunnetaan niitä irl toisin kuin sinä ja muut sunlaiset redpillfantasistit...
Itsellänikin on useita tuollaisia miehiä kavereina, joilla on ihan oikeasti satoja naisia.
Ne ei todellakaan ole jotain negaavia redpillejä/pickup tyyppejä, vaan ne saa niitä naisia, koska-
- ne pitää seksistä
-niiden maine on hyvä seksin suhteen
-kaikki tietää niiden haluavan vain seksiä
-niillä on paljon naisia kavereina, joten niille naiset ei ole mitään mystisiä pillutietokoneita
-ei tosiaankaan mitään kemiallisia himotusyrityksia jne. mitä te kuvittelette
Yleensä pelimiehet ovat pahimpia naisvihaajia. Ok minä olen kyllä kovempi mutta ymmärrätte yskän. Te kuulette sen puolen mikä on osa sitä pelaamista, me kaverit sen totuuden.
Älä jaksa naurattaa.
Me monet naiset tunnetaan noita erittäin hyvin, itsellänikin esim. yksi lapsuudenkaveri.
Ne nimenomaan ei vihaa naisia, toisin kuin te, ja sen takia niillä on laajat ystäväpiirit, hyvä suhteet niiden perheisiin ja paljon fwb naisia.
Te ette ymmärrä noiden oikeasti maailmasta yhtään mitään, eikä teidän höpöt redpillulinat vaikuta mitenkään mihinkän, joku teidän esikuva rooshv asuu äitinsä kellarissa köyhänä ja ulisevana, siinä teidän esikuva, oikea elämä on jotain muuta.
Pysyn väitteessäni. Ette te niiden kanssa ole kavereita vaikka olette seksiä harrastaneetkin.
En ole harrastanut pelimieskavereideni kanssa seksiä. Enkä harrasta. On vain... väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Miksi sitten ne miehet jotka nyt ovat elämänkumppaneita naisille, eivät kelvanneet seksiin vaan valituksi tuli aina joku muutamista pelimiehistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.
Miksei naisten lukioaikaiset poikaystävät laita omaa elämää sivuun kymmeneksi vuodeksi ja muuta naisen mukana sinne, minne tämä lähtee opintojen, harjoittelujen, ulkomaan vaihtojen ja työpaikkojen perässä? Miten voi aloittaa vakituisen parisuhteen, jos poikaystävä istuu kuin tatti kotipaikkakunnallaan eikä kuitenkaan halua 10 vuoden etäsuhdetta? Kiinnostaako sinua elää 10 vuotta satojen kilometrien päässä seurustelukumppanista?
Aika suuri osa opiskelukavereista asuu samassa kaupungissa yhäkin.
Tuo koskee lähinnä peräkyliä, eikä oikeastaan niitäkään koska ei se mies sieltä muuta 10 vuoden päästäkään, eikä kaupunkilaistunut nainen peräkylälle.
Siksi toisekseen oikeasti ihmiset useinmiten valkkaavat ensin missä asua ja alkavat sitten hakea työpaikkaa.
Tuo on vain tekosyy sillle ettei haluta vakiintua koska halutaan ensin se hauskanpitovaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Miksi sitten ne miehet jotka nyt ovat elämänkumppaneita naisille, eivät kelvanneet seksiin vaan valituksi tuli aina joku muutamista pelimiehistä?
Koska se mies ei ollut siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kommentti:
En tiedä edustaako tämä mielipide miesten enemmistöä, mutta itse näen siten ettei mulla ole mitään ongelmaa ns, "l.tkien" kanssa. Sanon ns. koska itse en tuota sanaa käytä.
Jos pelmiehet ja pelinaiset paneskelee keskenään, ei se ole multa pois. Jos naisella on paljon seksikumppaneita ja niitä valkataan nopeasti raflasta, niin uskon tän ketjun naista siinä että joukkoon mahtuu luultavasti taviksiakin. Itse asiassa muistan itsekin kouluajoilta semmoisen "betaenkelin" jonka kanssa moni ujo poika pääsi poikuudesta eroon, kunhan oli kiva.
Se mikä herättää negatiivisia ajatuksia on kun parisuhdetta haluavat tavalliset naiset sekoaa pelimiehiin. Se pistää miettimään onko se peruspertti kuitenkaan halutuin mies, vaan turvallinen valinta. Jotain se kertoo että parisuhdetta haetaan mutta kun tulee se yks ilta jolloin "mä en yleensä mutta jotenkin vain...", niin se poikkeuksellinen mies oli pelimies.
Jos mä tietäisin että naisella olisi tuollainen kokemus taustalla, niin voi olla että sanoisin toisille treffeille noup. Ei lupaa hyvää.
Haluatko siis naisen, jolla ei ole taustalla yhtään irtosuhdetta vaiko naisen, jolla ei ole taustalla yhtään virhearviota/erehdystä kumppaninvalinnassa? Vai mitä tarkoitat tuolla, että kerran pelimieheen haksahtanut parisuhdetta haluava nainen ei kelpaa?
Tarkoitan lähinnä että mitä se kertoo siitä mitä nainen haluaisi?
Tunnen naisia jotka halusi tietyn tyyppisiä miehiä, mutta sitten huomasivat ettei niitä saa vakiintumaan tai ettei yhteiselo toimi. Mä en haluaisi olla se käytännöllinen valinta.
Ja kieltämättä on miinusta jos irtosuhteista tykkää. Ei se jos on joskus kokeillut, sattuuhan sitä. Mutta kyllä se mun mielestä viittaa siihen että saa kiksejä uuden kumppanin kokeilemisesta ja jännityksestä, mitä on vaikea nähdä positiivisena asiana parisuhteen kannalta.
Teet nyt sen oletuksen, että nainen ei voisi rakastua palavasti, kuin tietyntyyppisiin miehiin.
Kaikilla meillä on jonkinlaisia ennakkoluuloja ja oletuksia muista ihmisistä. Vaikka se yksi löytyy joukosta, joka ei ole sitä entistä tyyppiä, ei tarkoita, että tyytyy. Se tarkoittaa, ettei tunne itseään ja toinen ihminen yllättää positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Miksi sitten ne miehet jotka nyt ovat elämänkumppaneita naisille, eivät kelvanneet seksiin vaan valituksi tuli aina joku muutamista pelimiehistä?
Ihanko tosissasi sinä väität, että ihan jokainen mies haluaa irtosuhteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Miksi sitten ne miehet jotka nyt ovat elämänkumppaneita naisille, eivät kelvanneet seksiin vaan valituksi tuli aina joku muutamista pelimiehistä?
Koska se mies ei ollut siellä.
Ihan samassa baarissa olivat, ja istuivat samassa pöydässä samassa porukassa.
Miksi halutessaan hauskanpitoa naiset aina halusivat sen saman sulavan pelimiehen?
Naiset kyllä tiesivät hyvin että ne tulevat elämänkumppanit olivat tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Koska ne on helppoja? Bang, bang ja kotia, eikä soitella perään. Kutina rapsutettu. Lisäksi ajatus siitä, että useamman kanssa seksiä harrastanut tietää suurin piirtein mitä siellä peiton alla pitää tehdä, eikä tarvitse niitä harvoja kertoja käyttää kaverin opettamiseen kädestä pitäen.
Elämänkumppanille on kovemmat/muut vaatimukset ihan vaan siitä syystä, että sitä tyyppiä katellaan KOKO ELÄMÄ. On aika selviö, että yhteensopivuutta pitää löytyä muuallakin, kuin makuuhuoneessa.
Miksi sitten ne miehet jotka nyt ovat elämänkumppaneita naisille, eivät kelvanneet seksiin vaan valituksi tuli aina joku muutamista pelimiehistä?
Koska se mies ei ollut siellä.
Ihan samassa baarissa olivat, ja istuivat samassa pöydässä samassa porukassa.
Miksi halutessaan hauskanpitoa naiset aina halusivat sen saman sulavan pelimiehen?
Naiset kyllä tiesivät hyvin että ne tulevat elämänkumppanit olivat tarjolla.
Ai nin, yrität vetää tuota korttia tietystä miehestä. Se mies oli toisessa raflassa, ja samassa tilanteessa. Sielläkin sulava pelimies oli joka kiinnosti seksiseurana, ei yksikään betamiehistä.
Jos noin on niin pelimieshän on ylivoimaisesti halutuin/tasokkain mies. Muut miehet kelpaavat tietylle naiselle jos ovat sopivia, pelimies kelpaa lukuisille naisille vaikkei olisi erityisen sopiva.
Alue: Aihe vapaa
Näin ei ollut muutama vuosikymmen sitten.
Nykyinen meininki on etteivät naiset halua pariutua nuorina, vaan viettää sinkkuelämää (hauskanpitovaihe).
Kun halutaan perhe, otetaan luotettava beta (rakentamisvaihe).
Alfa saa naisen kauneimmillaan, hauskimmillaan ja kuumimmillaan. Vasta kun nainen on rauhoittunut - ja useissa tapauksissa pyöristynyt - on betan vuoro.
Nainen ei ymmärrä mitä beta valittaa, hänhän sai naisen! Mutta nainen ei joutunut katselemaan menoa sivusta yli 10v ajan.