Lue keskustelun säännöt.
Jos sukupuolia on enemmän kuin kaksi, mitä ne muut ovat?
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Kai se on sitten muunsukupuolinen, joka tarkoittaa jotain kahden perinteisen väliltä. Ainahan mutantteja on ollut, mutta sitä en ymmärrä miksi promillen ongelmista tehdään kaikkia polttavasti koskeva ongelma.
Niiin, miksi se olisi esim. sinulle ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pankkilainakysymyksessä toki kartoitetaan mahdollinen puoliso, tietenkin. Se on ihan virkailijakohtaista miten asia kysytään, ehkä perähikiällä saatetaan kysyä mieheltä vaimosta. Yleensä kyllä puolisosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Ei pidä mennä vetämään johtopäätöksiä toisille tärkeistä asioista heidän kertomansa yli. "Minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sulle on parhaaksi" on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä, ja mahdollistaa monenlaista sortoa ja epäinhimillistä kohtelua. Jos sukupuolettomuus ei ole sulle identiteetti etkä koe tarvetta tarkastella identiteettiäsi uusiksi, ei vaan kannata yrittää oman kokemuksesi pohjalta päätellä millainen sukupuolettoman kokemuksen täytyy olla.
Jaa. Yhtä hyvin itse voin naisena väittää, että naarassymbolien poistaminen terveyssidepakkauksista, inklusiivisen kielenkäytön vaatiminen ja pronomineista jankkaaminen on "cis-ihmisiin" kohdistuvaa sortoa. Olemattoman pieni vähemmistö (jonka identiteetti sitä paitsi perustuu kuvitteellisiin asioihin ja joka vääristelee materiaalista todellisuutta) ei voi määräillä sitä, mitä enemmistö ajattelee tai mitä sanoja saa käyttää.
Et voi. Se että cissukupuolisia sorrettaisiin on päivänselvästi ja yksiselitteisesti epätotta millä tahansa vähänkään mielekkäällä sorron määritelmällä. Minä sen sijaan voin sanoa ja olla yhtä päivänselvästi ja yksiselitteisesti oikeassa, että se että sinä et oman kokemuksesi pohjalta ymmärrä mun kokemustani ei tarkoita ettei mun kokemukseni olisi validi.
Tässä on nyt kaksi erilaista maailmankuvaa vastakkain. Minä perustan käsitykseni sukupuolesta materiaaliseen todellisuuteen, muunsukupuolisuuteen uskova taas tuntuu puhuvan sukupuolesta jonkinlaisella henkisellä tai sielullisella tasolla.
Jos aletaan vaatia sellaisia termejä kuin "front hole", "uterus-haver" jne., se on kyllä naisiin kohdistuvaa sortoa. Ja väitätkö ihan tosissasi, että esim. kehitysmaassa elävä, silvottu ja järjestetyssä avioliitossa elävä nainen on etuoikeutetumpi kuin vaikkapa länsimaalainen, biologinen mies jonka identiteetti on genderfluid?
Ihmistä ei voida mielekkäästi tarkastella vain materiaalisena olentona koska meissä on myös sosiaalinen ja psykologinen ulottuvuus. Myöskään sukupuoli ei ole vain materiaalinen ilmiö vaan biopsykososiaalinen.
Ja ota nyt hyvä ihminen selvää mitä sorto on ja hanki suhteellisuudentajua jostain.
En väitä niin enkä ole väittänyt niin. Väitätkö sinä olevasi Paavo Väyrysen salainen rakkauslapsi?
Mihin muusun kokemus muusuudesta perustuu? Stereotypioihin feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta? Käsitykseen feminiinisestä tai maskuliinisesta sielusta?
En istu omiin harhaluuloihini siitä kuinka miehen pitäisi käyttäytyä tai pukeutua enkä koe olevani myöskään nainen joten olen muu.
Muotivillitys mielisairaille johon yhteiskunnan pitäisi lähteä mukaan vain tarjoamalla sähköterapiaa.
Sähköhoito ei muuta sukupuoli-identiteettiä syntymässä määrätyn sukupuolen mukaiseksi. Tunnen kaksi muusua jotka on saaneet sähköhoitoa eikä muuttuneet siitä miksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Sinäkö määrittelet asioiden oikeat painoarvot?
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on mietityttänyt ihmiset, jotka kokevat olevansa binaarisen sukupuolijärjestelmän ulkopuolella. Olen tätä miettinyt siksi, että koko meidän kehomme, hormonitoimintamme ja tätä kautta mielemme on kytkeytynyt aika monimutkaisella, mutta ehdottoman pakottavalla tavalla binaariseen järjestelmään, jonka kautta ihmislaji on vuosituhansien ajan uusintanut olemassaoloaan.
Mikä mielestäsi on tämä ehdottoman pakottava binaarinen järjestelmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Ei pidä mennä vetämään johtopäätöksiä toisille tärkeistä asioista heidän kertomansa yli. "Minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sulle on parhaaksi" on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä, ja mahdollistaa monenlaista sortoa ja epäinhimillistä kohtelua. Jos sukupuolettomuus ei ole sulle identiteetti etkä koe tarvetta tarkastella identiteettiäsi uusiksi, ei vaan kannata yrittää oman kokemuksesi pohjalta päätellä millainen sukupuolettoman kokemuksen täytyy olla.
Jaa. Yhtä hyvin itse voin naisena väittää, että naarassymbolien poistaminen terveyssidepakkauksista, inklusiivisen kielenkäytön vaatiminen ja pronomineista jankkaaminen on "cis-ihmisiin" kohdistuvaa sortoa. Olemattoman pieni vähemmistö (jonka identiteetti sitä paitsi perustuu kuvitteellisiin asioihin ja joka vääristelee materiaalista todellisuutta) ei voi määräillä sitä, mitä enemmistö ajattelee tai mitä sanoja saa käyttää.
Et voi. Se että cissukupuolisia sorrettaisiin on päivänselvästi ja yksiselitteisesti epätotta millä tahansa vähänkään mielekkäällä sorron määritelmällä. Minä sen sijaan voin sanoa ja olla yhtä päivänselvästi ja yksiselitteisesti oikeassa, että se että sinä et oman kokemuksesi pohjalta ymmärrä mun kokemustani ei tarkoita ettei mun kokemukseni olisi validi.
Tässä on nyt kaksi erilaista maailmankuvaa vastakkain. Minä perustan käsitykseni sukupuolesta materiaaliseen todellisuuteen, muunsukupuolisuuteen uskova taas tuntuu puhuvan sukupuolesta jonkinlaisella henkisellä tai sielullisella tasolla.
Jos aletaan vaatia sellaisia termejä kuin "front hole", "uterus-haver" jne., se on kyllä naisiin kohdistuvaa sortoa. Ja väitätkö ihan tosissasi, että esim. kehitysmaassa elävä, silvottu ja järjestetyssä avioliitossa elävä nainen on etuoikeutetumpi kuin vaikkapa länsimaalainen, biologinen mies jonka identiteetti on genderfluid?
Ihmistä ei voida mielekkäästi tarkastella vain materiaalisena olentona koska meissä on myös sosiaalinen ja psykologinen ulottuvuus. Myöskään sukupuoli ei ole vain materiaalinen ilmiö vaan biopsykososiaalinen.
Ja ota nyt hyvä ihminen selvää mitä sorto on ja hanki suhteellisuudentajua jostain.
En väitä niin enkä ole väittänyt niin. Väitätkö sinä olevasi Paavo Väyrysen salainen rakkauslapsi?
Mihin muusun kokemus muusuudesta perustuu? Stereotypioihin feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta? Käsitykseen feminiinisestä tai maskuliinisesta sielusta?
Voin puhua vain omasta puolestani enkä ole muunsukupuolinen vaan sukupuoleton. Mun kokemukseni ei "perustu" mihinkään, se vaan on. Mulla yksinkertaisesti on selkeä, sisäinen, varma tieto etten ole sitä sukupuolta miksi mut on syntymässä määritelty, enkä myöskään koe minkäänlaista yhteyttä binäärin toiseen puoleen. Se ei ollut aluksi selkeä tai varma, ja voin tämän takia tosi pahoin. Jossain vaiheessa ajattelin olevani varmaankin muunsukupuolinen tai nb, mutta lopulta se ei tuntunut mulle sopivalta tavalta käsitteellistää identiteettiäni. Heillä monesti on sisäsyntyinen tarve ilmentää tai performoida sukupuolta jollakin tapaa. Mulla ei ole, eikä ole edes kovin vahvaa tai laajaa tarvetta kätkeä tai poistaa luontaisia sukupuolittuneita piirteitäni, eihän meistä lopulta juuri kukaan saa sellaista vartaloa kun haluaisi ja pystyn olemaan tämän kanssa suunnilleen yhtä sinut kuin keskimääräinen ikääntyvä cissu.
Tässä horinassa ei kyllä ole päätä eikä häntää. Vietä aikaa enemmän ulkona, vähemmän nettiyhteisöjä.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on määrittelystä, siitä on turha loukkaantua.
Pitää voida määritellä tarkasti, mikä sukupuoli on, jos haluaa sitä sanaa käyttää. Sille on biomoginen pohja, joka liittyy kuhunkin eläinlajiin (jollainen ihminenkin on).
No määrittelepä ne kaksi sukupuolta. Mitkä ovat niiden tunnusmerkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kun miehiä ja naisia. Miehet ei keskenään pysty lisääntymään eikä naisetkaan vaikka olisvat kuin feministejä.
Mikä tekee siis miehestä miehen ja mikä naisesta naisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Ei pidä mennä vetämään johtopäätöksiä toisille tärkeistä asioista heidän kertomansa yli. "Minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sulle on parhaaksi" on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä, ja mahdollistaa monenlaista sortoa ja epäinhimillistä kohtelua. Jos sukupuolettomuus ei ole sulle identiteetti etkä koe tarvetta tarkastella identiteettiäsi uusiksi, ei vaan kannata yrittää oman kokemuksesi pohjalta päätellä millainen sukupuolettoman kokemuksen täytyy olla.
Jaa. Yhtä hyvin itse voin naisena väittää, että naarassymbolien poistaminen terveyssidepakkauksista, inklusiivisen kielenkäytön vaatiminen ja pronomineista jankkaaminen on "cis-ihmisiin" kohdistuvaa sortoa. Olemattoman pieni vähemmistö (jonka identiteetti sitä paitsi perustuu kuvitteellisiin asioihin ja joka vääristelee materiaalista todellisuutta) ei voi määräillä sitä, mitä enemmistö ajattelee tai mitä sanoja saa käyttää.
Et voi. Se että cissukupuolisia sorrettaisiin on päivänselvästi ja yksiselitteisesti epätotta millä tahansa vähänkään mielekkäällä sorron määritelmällä. Minä sen sijaan voin sanoa ja olla yhtä päivänselvästi ja yksiselitteisesti oikeassa, että se että sinä et oman kokemuksesi pohjalta ymmärrä mun kokemustani ei tarkoita ettei mun kokemukseni olisi validi.
Tässä on nyt kaksi erilaista maailmankuvaa vastakkain. Minä perustan käsitykseni sukupuolesta materiaaliseen todellisuuteen, muunsukupuolisuuteen uskova taas tuntuu puhuvan sukupuolesta jonkinlaisella henkisellä tai sielullisella tasolla.
Jos aletaan vaatia sellaisia termejä kuin "front hole", "uterus-haver" jne., se on kyllä naisiin kohdistuvaa sortoa. Ja väitätkö ihan tosissasi, että esim. kehitysmaassa elävä, silvottu ja järjestetyssä avioliitossa elävä nainen on etuoikeutetumpi kuin vaikkapa länsimaalainen, biologinen mies jonka identiteetti on genderfluid?
Ihmistä ei voida mielekkäästi tarkastella vain materiaalisena olentona koska meissä on myös sosiaalinen ja psykologinen ulottuvuus. Myöskään sukupuoli ei ole vain materiaalinen ilmiö vaan biopsykososiaalinen.
Ja ota nyt hyvä ihminen selvää mitä sorto on ja hanki suhteellisuudentajua jostain.
En väitä niin enkä ole väittänyt niin. Väitätkö sinä olevasi Paavo Väyrysen salainen rakkauslapsi?
Mihin muusun kokemus muusuudesta perustuu? Stereotypioihin feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta? Käsitykseen feminiinisestä tai maskuliinisesta sielusta?
Voin puhua vain omasta puolestani enkä ole muunsukupuolinen vaan sukupuoleton. Mun kokemukseni ei "perustu" mihinkään, se vaan on. Mulla yksinkertaisesti on selkeä, sisäinen, varma tieto etten ole sitä sukupuolta miksi mut on syntymässä määritelty, enkä myöskään koe minkäänlaista yhteyttä binäärin toiseen puoleen. Se ei ollut aluksi selkeä tai varma, ja voin tämän takia tosi pahoin. Jossain vaiheessa ajattelin olevani varmaankin muunsukupuolinen tai nb, mutta lopulta se ei tuntunut mulle sopivalta tavalta käsitteellistää identiteettiäni. Heillä monesti on sisäsyntyinen tarve ilmentää tai performoida sukupuolta jollakin tapaa. Mulla ei ole, eikä ole edes kovin vahvaa tai laajaa tarvetta kätkeä tai poistaa luontaisia sukupuolittuneita piirteitäni, eihän meistä lopulta juuri kukaan saa sellaista vartaloa kun haluaisi ja pystyn olemaan tämän kanssa suunnilleen yhtä sinut kuin keskimääräinen ikääntyvä cissu.
Tässä horinassa ei kyllä ole päätä eikä häntää. Vietä aikaa enemmän ulkona, vähemmän nettiyhteisöjä.
Ikävää, ettet ymmärtänyt vastaustani etkä saanut siitä mitään irti. Se ei tietenkään tarkoita, että vastaukseni oikeasti olisi epäkoherentti tai sisällötön, vaan sitä, että asia oli sinulle liian vierasta tai ehkä sitä, ettet ota minua vakavasti etkä haluakaan ymmärtää vaan haluat uskoa minun olevan horiseva internetyhteisöjen päästään sekoittama shutin.
Ai että ihmisellä olisi jokin muukin lisääntymistapa, kuin suvullinen..!? 🤣
Suvulliseen kuuluu uros ja naaras. Muut on laimeita/sekasikiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Ei pidä mennä vetämään johtopäätöksiä toisille tärkeistä asioista heidän kertomansa yli. "Minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sulle on parhaaksi" on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä, ja mahdollistaa monenlaista sortoa ja epäinhimillistä kohtelua. Jos sukupuolettomuus ei ole sulle identiteetti etkä koe tarvetta tarkastella identiteettiäsi uusiksi, ei vaan kannata yrittää oman kokemuksesi pohjalta päätellä millainen sukupuolettoman kokemuksen täytyy olla.
Jaa. Yhtä hyvin itse voin naisena väittää, että naarassymbolien poistaminen terveyssidepakkauksista, inklusiivisen kielenkäytön vaatiminen ja pronomineista jankkaaminen on "cis-ihmisiin" kohdistuvaa sortoa. Olemattoman pieni vähemmistö (jonka identiteetti sitä paitsi perustuu kuvitteellisiin asioihin ja joka vääristelee materiaalista todellisuutta) ei voi määräillä sitä, mitä enemmistö ajattelee tai mitä sanoja saa käyttää.
No olet sinä kyllä hurjan sorron ikeen alka. Että terveyssidepakkausta on menty muuttamaan. Ja joku pyytää sinulta huomaavaisuutta. Miten oikein kestät tuon kaiken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Pään sisällä jokainen voi toki kuvitella mitä vain henkisestä olemuksestaan, mutta silti olet syntynyt varmasti joko pippeli tai pimppi jalkojesi välissä, joten et biologisesti voi olla sukupuoleton.
Kuka tässä on biologiasta mitään puhunutkaan?
sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti on kaksi eri asiaa. ihmisellä on yleensä jompi kumpi sukupuoli, mutta sukupuoli-identiteetiltään hän voi olla jotain muuta. otsikko koski sukupuolia, ei sitä, miksi kukin itsensä kokee. Toinen on biologista, toinen henkistä.
Kun sanotaan sukupuoli, oletan lähtökohtaisesti että kyse on siitä ainoasta sukupuolesta jolla arjessa on mitään väliä, eli sosiaalisesta sukupuolesta. Nyt vielä lisäksi kysymys koski sukupuolen moninaisuutta, siis rajasi aihepiirin selvästi sukupuolen sosiaaliseen ja psykologiseen ulottuvuuteen.
Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti eivät muutenkaan ole erilliset asiat, eikä sukupuolen biologista ulottuuvuutta ole syytä mieltää kahdesta muusta erillisenä ja jotenkin "todellisempana" samalla kun "identiteetti" voidaan kuitata ihmisen päänsisäiseksi.
Tällä Vauva-palstalla sanottuna mielipiteesi on erikoisella tavalla mielenkiintoinen. Mikä muu luonnollinen kategoria määrittää ihmisten arkea enemmän, kuin biologinen sukupuoli? Minkä kategorian pohjalta sitten lisäännytään, luodaan uusia perheitä, yhdistetään sukuja? Millaisille yhteyksille perustuu esimerkiksi sitten vaikka perintöoikeus, jos ei lähinnä suvullisen lisääntymisen luomille rakenteille? Onko biologinen sukupuoli sinusta todella arjessa täysin merkityksetön asia? Uskoisin näkökulmasi, että jos olisit tulevaisuuden sukupuoleton kyborgi, joka on hankkinut keinon vaikka monistaa itse itseään tai elää ikuisesti, mutta en usko sitä. Voisit olla tuolloin mitä sukupuolta lystäät tai olla olematta, koska sukupuolella ei olisi sinulle minkäänlaista eksistentiaalista, biologista merkitystä. Se olisi käytännössä merkityksetön ja hyödytön käsite olennolle, joka ei lisäänny suvullisesti. Me emme kuitenkaan elä tuollaisessa todellisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanopa se. Tosiaan tarkkaa määritelmää odotellessa.
Ja kun kyse on sukupuolesta, liittyy se tietenkin lisääntymiseen, joten minkä sukupuolen kanssa mikäkin sukupuoli voi lisääntyä? Siihen kysymykseen vastausta myös pyydämme.
Ottaisitko siis lapsettomuudesta kärsiviltä ihmisiltä sukupuolimerkinnät passista pois? Ettei tule sekaannuksia. Entäs vapaaehtoisesti lapsettomat, mikä heidän sukupuolensa on, jos eivät sitä lapsilla todista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joillakin vaan menee tunteisiin jos joku sanoo olevansa siltä väliltä. hirvee kinaaminen numeroista ja sukupuolten määrästä. anna vaan ihmisten olla. kyllä sunkin pitäisi voida sopeutua uuteen informaatioon, ei tartte jankata miehestä ja naisesta.
Onpa löysä vastaus. Kyllä sukupuoli pitää voida määritellä. Kyse ei ole tunteesta.
T. Eri
Koskeeko tuo kaikkia ihmisen ominaisuuksia? Voiko määritellä olevansa vaikka vanhus tai nero, jos vain haluaa? Ellei, miksi tuo itseämäärittelyoikeus koskee vain sukupuolta?
Koska (sosiaalinen) sukupuoli muodostuu sen kautta, miten ihminen itse ja muut hänet määrittelevät. Et välttämättä erottaisi sitä yhtä biologisesti miestä, identiteetiltään naista, muiden naisten joukosta. Mutta tunnistaisit todennäköisesti itse määritellyn neron tai vanhuksen kyllä joksikin muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sukupuoleton. Koska sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti ei ole vapaaehtoista, tämä käsitteellistetään usein niin että sukupuolettomuus on mun sukupuoleni.
Jännä juttu. Minä koen usein olevani "vain minä", en siis mitenkään erityisesti koe itseäni naiseksi, vaikka nainen olenkin. Ehkä toisinaan koen itseni jotenkin sukupuolettomaksi. Tai pikemminkin on niin, etten mieti koko asiaa. Tästäkään huolimatta "sukupuolettomuus" ei ole minulle mikään identiteetti. En ole agender enkä sukupuoleton vaan nainen.
Veikkaan, että sukupuolettomiksi tai muusuiksi julistautuvat laittavat liian ison painoarvon tuntemuksille, joita jokainen kokee joskus.
Ei pidä mennä vetämään johtopäätöksiä toisille tärkeistä asioista heidän kertomansa yli. "Minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sulle on parhaaksi" on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä, ja mahdollistaa monenlaista sortoa ja epäinhimillistä kohtelua. Jos sukupuolettomuus ei ole sulle identiteetti etkä koe tarvetta tarkastella identiteettiäsi uusiksi, ei vaan kannata yrittää oman kokemuksesi pohjalta päätellä millainen sukupuolettoman kokemuksen täytyy olla.
Jaa. Yhtä hyvin itse voin naisena väittää, että naarassymbolien poistaminen terveyssidepakkauksista, inklusiivisen kielenkäytön vaatiminen ja pronomineista jankkaaminen on "cis-ihmisiin" kohdistuvaa sortoa. Olemattoman pieni vähemmistö (jonka identiteetti sitä paitsi perustuu kuvitteellisiin asioihin ja joka vääristelee materiaalista todellisuutta) ei voi määräillä sitä, mitä enemmistö ajattelee tai mitä sanoja saa käyttää.
Et voi. Se että cissukupuolisia sorrettaisiin on päivänselvästi ja yksiselitteisesti epätotta millä tahansa vähänkään mielekkäällä sorron määritelmällä. Minä sen sijaan voin sanoa ja olla yhtä päivänselvästi ja yksiselitteisesti oikeassa, että se että sinä et oman kokemuksesi pohjalta ymmärrä mun kokemustani ei tarkoita ettei mun kokemukseni olisi validi.
Tässä on nyt kaksi erilaista maailmankuvaa vastakkain. Minä perustan käsitykseni sukupuolesta materiaaliseen todellisuuteen, muunsukupuolisuuteen uskova taas tuntuu puhuvan sukupuolesta jonkinlaisella henkisellä tai sielullisella tasolla.
Jos aletaan vaatia sellaisia termejä kuin "front hole", "uterus-haver" jne., se on kyllä naisiin kohdistuvaa sortoa. Ja väitätkö ihan tosissasi, että esim. kehitysmaassa elävä, silvottu ja järjestetyssä avioliitossa elävä nainen on etuoikeutetumpi kuin vaikkapa länsimaalainen, biologinen mies jonka identiteetti on genderfluid?
Ihmistä ei voida mielekkäästi tarkastella vain materiaalisena olentona koska meissä on myös sosiaalinen ja psykologinen ulottuvuus. Myöskään sukupuoli ei ole vain materiaalinen ilmiö vaan biopsykososiaalinen.
Ja ota nyt hyvä ihminen selvää mitä sorto on ja hanki suhteellisuudentajua jostain.
En väitä niin enkä ole väittänyt niin. Väitätkö sinä olevasi Paavo Väyrysen salainen rakkauslapsi?
Mihin muusun kokemus muusuudesta perustuu? Stereotypioihin feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta? Käsitykseen feminiinisestä tai maskuliinisesta sielusta?
Voin puhua vain omasta puolestani enkä ole muunsukupuolinen vaan sukupuoleton. Mun kokemukseni ei "perustu" mihinkään, se vaan on. Mulla yksinkertaisesti on selkeä, sisäinen, varma tieto etten ole sitä sukupuolta miksi mut on syntymässä määritelty, enkä myöskään koe minkäänlaista yhteyttä binäärin toiseen puoleen. Se ei ollut aluksi selkeä tai varma, ja voin tämän takia tosi pahoin. Jossain vaiheessa ajattelin olevani varmaankin muunsukupuolinen tai nb, mutta lopulta se ei tuntunut mulle sopivalta tavalta käsitteellistää identiteettiäni. Heillä monesti on sisäsyntyinen tarve ilmentää tai performoida sukupuolta jollakin tapaa. Mulla ei ole, eikä ole edes kovin vahvaa tai laajaa tarvetta kätkeä tai poistaa luontaisia sukupuolittuneita piirteitäni, eihän meistä lopulta juuri kukaan saa sellaista vartaloa kun haluaisi ja pystyn olemaan tämän kanssa suunnilleen yhtä sinut kuin keskimääräinen ikääntyvä cissu.
Olet henkisesti häiriintynyt, aivan sama kuin joku selittäisi olevansa yksisarvinen koska sillä on naula otsassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se on sitten muunsukupuolinen, joka tarkoittaa jotain kahden perinteisen väliltä. Ainahan mutantteja on ollut, mutta sitä en ymmärrä miksi promillen ongelmista tehdään kaikkia polttavasti koskeva ongelma.
Niiin, miksi se olisi esim. sinulle ongelma?
Kyllä tämä näyttää koskevan koko yhteiskuntaa, kun esim yritykset eivät voi käyttää markkinoinnissaan normaaleja keinoja, vaan pitää miettiä tarkkaan, voisiko joku loukkaantua kuviosta sidepaketissa. Ja toden totta voi, vaikka se kuulostaa järjettömältä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kun miehiä ja naisia. Miehet ei keskenään pysty lisääntymään eikä naisetkaan vaikka olisvat kuin feministejä.
Mikä tekee siis miehestä miehen ja mikä naisesta naisen?
xy / xx
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joillakin vaan menee tunteisiin jos joku sanoo olevansa siltä väliltä. hirvee kinaaminen numeroista ja sukupuolten määrästä. anna vaan ihmisten olla. kyllä sunkin pitäisi voida sopeutua uuteen informaatioon, ei tartte jankata miehestä ja naisesta.
Onpa löysä vastaus. Kyllä sukupuoli pitää voida määritellä. Kyse ei ole tunteesta.
T. Eri
Koskeeko tuo kaikkia ihmisen ominaisuuksia? Voiko määritellä olevansa vaikka vanhus tai nero, jos vain haluaa? Ellei, miksi tuo itseämäärittelyoikeus koskee vain sukupuolta?
Koska (sosiaalinen) sukupuoli muodostuu sen kautta, miten ihminen itse ja muut hänet määrittelevät. Et välttämättä erottaisi sitä yhtä biologisesti miestä, identiteetiltään naista, muiden naisten joukosta. Mutta tunnistaisit todennäköisesti itse määritellyn neron tai vanhuksen kyllä joksikin muuksi.
Transnaisen kyllä erottaa lähes aina... helposti.
Kun sanotaan sukupuoli, oletan lähtökohtaisesti että kyse on siitä ainoasta sukupuolesta jolla arjessa on mitään väliä, eli sosiaalisesta sukupuolesta. Nyt vielä lisäksi kysymys koski sukupuolen moninaisuutta, siis rajasi aihepiirin selvästi sukupuolen sosiaaliseen ja psykologiseen ulottuvuuteen.
Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti eivät muutenkaan ole erilliset asiat, eikä sukupuolen biologista ulottuuvuutta ole syytä mieltää kahdesta muusta erillisenä ja jotenkin "todellisempana" samalla kun "identiteetti" voidaan kuitata ihmisen päänsisäiseksi.