Ystäväperhe tulossa kylään ja kysyivät onko meillä jo vauvanvaunuja,

Kun odotin esikoista mulle ainakin vaunut symboloivat uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä ja muuta, millä ei ENÄÄ ole merkitystä mutta silloin oli hormoonihumalassa todella tunne-arvoa. Eikä siinä mun mielestäni ole mitään ihmeellistä. Nykyään mulle on sama vaikka rattaissa kärrättäis naapurin koiraa koska ne ovat menettäneet tunnearvonsa. Mutta on typerää ylenkatsoa näitä fiilisjuttuja. Kuinka monen mies lainaisi tuliterää autoon ensin veljensä perheen kesälomamatkaksi- sehän on vain auto- edes sen jälkeen kun olisi itse jo korkannut sen? Tai uutta asuntoaan- sehän on vaan talo- sukulaisilleen siksi aikaa kun itse ovat matkalla? tai vaikka töissä?



Kaikki kunnia sille suurelle muutokselle jonka esikoinen tullessaan tuo; hetki on täynnä merkityksiä ja niitä saa vaalia. Muistan hyvin itse ensimmäisen vaunulenkin uusien vaunujen ja oman vauvan kanssa. Se oli todella hieno ja tärekä juttu ja näin jälkeenpäin on huvittavaa, mutta silloin vaunujen "korkkaaminen" oli tärkeää.

Kaikkihan oli ekan kohdalla tosiaan niin ihmeellistä, että tavaroitakin tuli melkein palvottua, vaikka juuri vaunut meillä olikin hyvältä ystävältä (vähän)käytettynä ostetut. Kahden lapsen äitinä silloinen vouhotus tuntuu jo tosi hölmöltä. Mutta siis, lakanoilla voit suojata hyvin ja maitopullon kieltää ehdottomasti.



Mutta tuohon sänkyjuttuun on pakko kommentoida, että meillä on melko uusi sänky, ja tähän mennessä jo neljät vieraat on siinä nukkunut. Meille on helpompi, kun olohuoneen levitettävä sohva on lastenhuoneen ja meidän makkarin välissä, ja pienempi herää vielä melko usein yöllä. Itellekin on siis mukavampi antaa vieraiden olla rauhassa meidän sängyssä oven takana, ja ite ei sitten yöllä tarvi vieraiden petiä hipoen juosta rauhoittelemaan lapsia.

usko äiti-ihmisten älykkyyteen, sydämellisyyteen jne putoaa ihan nolliin samantien.



Eikö ukko tottele tai kilot karise vai mistä johtuu että joka asiasta pitää pottuilla muille?

mutta olisin todella yllättynyt jos tuollaista itsekkyyden tasoa ilmenisi omassa kaveripiirissä. En yksinkertaisesti pysty kuvittelemaan että kukaan omista ystävistäni käyttäytyisi tuolla tavalla. Mutta ne ovatkin kyllä aikuisia, ap lienee teini tai vähän päälle kaksikymppinen?

enkä ikinä lainaa mitään henkilökohtaisia tavaroita kenellekään. Sama koskee lapsen tai mieheni tavaroita. Muuten lainaan hyvin mielelläni sellaista tavaraa, jolla ei ole samanlaista henk. koht. merkitystä kuin vaikkapa vaunuilla tai sängyllä.

Minunkin on teoriassa helppo ymmärtää, että sinunkaltaisia minäminä-ihmisiä on oikeasti olemassa. Minä haluan lainata, minä minä minä. Ei väliä, vaikka ne vaunut on ostettu perheen vauvalle, eli itse asiassa kyseessä on lahja.

eivät olekaan, koska lakanat on huomattavasti helpompi pestä!

Lakanat ja vaunut eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Onneksi mun ystäväpiirissäni ei ole tuollaisia ihmisiä.

Ja joo, kyllä antaisin vieraiden myös nukkua mun uusissa lakanoissani jos niille olisi hankalaa tuoda omia lakanoita.

Käsittämätöntä, että vaaditaan omaan käyttöön toisen uutta, henkilökohtaista tavaraa. Parempi jäädä kotiin, jos ei ole varaa ostaa vaikkapa matkarattaita. Tai ehkä kannattaisi jättää se lapsi sitten tekemättä, jos ei ole varaa hoitaa aikuiseen tapaan lapsesta aiheutuvia kustannuksia. Siipeily on pahinta, mitä tiedän. Sopii lähinnä parikymppisille teineille, mutta ei aikuisille ihmisille, joiden kaiken järjen mukaan pitäisi pystyä elättämään itsensä ja lapsensa.

Ystävien kanssa nähdään monta kertaa viikossa ja kaikilla on matkasängyt, matkarattaat, tuplarattaat ja jokaiselle lapselle omat sängyt, mutta silti lainaillaan puolin ja toisin, jotta niitä ei tarvitsisi joka kyläilylle rehata mukanaan.

Se ei ainakaan ole aikuisuuden merkki, jos ei pysty joustavasti toimimaan muiden aikuisten kanssa niin, että kaikkien elämä helpottuisi.

Meillä oli kerran ystäväni kanssa vain yhdet rattaat mökkikeikalla, kun silloin molemmilla vain yksi lapsi, ja nämä ainokaisemme nukkuivat päikkärinsä (toinen kahdet, toinen yhdet) eri aikaan.

Ja silti siis ymmärrän, että ap:lla voi olla hormoonihuuruisia tunteita vaunujaan kohtaan.

- se, jonka sängyssäkin nukkuu vieraita

jos ei ole kertaakaan edes ehtinyt käyttää niitä vaunuja omalla lapsellaan. Annoin minäkin vanhat vaunut eteenpäin eräälle nuorelle parille, mutta ei olisi tullut mieleenkään, että olisin antanut vaunuja jonkun toisen käyttöön ennen lapsen syntymää. Eikä kyllä suoraan sanottuna ikinä tulisi pieneen mieleenkään pyytää tuollaista. Sama kuin pyytäisi jonkun lahjaa käyttöönsä, mitä toinen ei ole edes paketista ehtinyt avata. Ja mitä hiton väliä sillä on, vaikka olisi esikoista odottava hormonihuuruissaan? Hieman taitaa kateutta olla ilmassa, kun itse ei enää voi kokea sitä esikoishuumaa uudelleen.

Ystävien kanssa nähdään monta kertaa viikossa ja kaikilla on matkasängyt, matkarattaat, tuplarattaat ja jokaiselle lapselle omat sängyt, mutta silti lainaillaan puolin ja toisin, jotta niitä ei tarvitsisi joka kyläilylle rehata mukanaan.



Se ei ainakaan ole aikuisuuden merkki, jos ei pysty joustavasti toimimaan muiden aikuisten kanssa niin, että kaikkien elämä helpottuisi.



Meillä oli kerran ystäväni kanssa vain yhdet rattaat mökkikeikalla, kun silloin molemmilla vain yksi lapsi, ja nämä ainokaisemme nukkuivat päikkärinsä (toinen kahdet, toinen yhdet) eri aikaan.



Ja silti siis ymmärrän, että ap:lla voi olla hormoonihuuruisia tunteita vaunujaan kohtaan.



- se, jonka sängyssäkin nukkuu vieraita

Mä oon ihan järkyttynyt siitä, miten paljon itsekkäitä ihmisiä täällä on! Mitä hemmetin väliä jollain vaunuilla on, jos ystävä on tulossa kylään? Joo, ne symboloi sen lapsen saapumista ja blaa, mutta ne on oikeesti vaan vaunut! Miksi se tuleva vauva nukkuisi niissä yhtään sen paremmin jos ne on käyttämättömät? Mä oon jotenkin ihan pöyristynyt, en oo tajunnut että monet ajattelee noin. Itse odotan kans esikoistani ja vaunuilla tai millään muullakaan nyt ei todellakaan ole mitään hemmetin väliä, niitä sais mun puolesta käyttää kuka vaan kunhan tois sitten takaisin kun itse tarvitsen. Sama koskee omaa sänkyä, uusia vaatteita jne. Mun on vaan tosi tosi vaikea ymmärtää teitä. Ettekö koskaan ole jakaneet mitään toisten kanssa? Onko teillä sisaruksia? Tunnetteko aina piston sydämessänne lainatessanne jotakin jollekulle? Onko tavara teille ihan oikeesti ihmisiä tärkeämpää? Huhhuh...

erityisesti tuohon viestiin, jossa mainittiin, että teinitouhua ja siipeilyä ylipäänsä koskaan pyytää mitään lainaksi. lapsia ei saa tehdä, jos ei ole varaa ostaa ja intoa kuljettaa tavaroita aina kaikkea mukanaan, apua ei saa edes kysyä

Mutta perusteeni olisi yksinkertaisesti se, että jos jotain oikein ikävää kävisi, vaunut voisi palauttaa kauppaan. Se tietenkin edellyttää, että ne ovat käyttämättömät.

Mä oon ihan järkyttynyt siitä, miten paljon itsekkäitä ihmisiä täällä on! Mitä hemmetin väliä jollain vaunuilla on, jos ystävä on tulossa kylään? Joo, ne symboloi sen lapsen saapumista ja blaa, mutta ne on oikeesti vaan vaunut! Miksi se tuleva vauva nukkuisi niissä yhtään sen paremmin jos ne on käyttämättömät? Mä oon jotenkin ihan pöyristynyt, en oo tajunnut että monet ajattelee noin. Itse odotan kans esikoistani ja vaunuilla tai millään muullakaan nyt ei todellakaan ole mitään hemmetin väliä, niitä sais mun puolesta käyttää kuka vaan kunhan tois sitten takaisin kun itse tarvitsen. Sama koskee omaa sänkyä, uusia vaatteita jne. Mun on vaan tosi tosi vaikea ymmärtää teitä. Ettekö koskaan ole jakaneet mitään toisten kanssa? Onko teillä sisaruksia? Tunnetteko aina piston sydämessänne lainatessanne jotakin jollekulle? Onko tavara teille ihan oikeesti ihmisiä tärkeämpää? Huhhuh...

Eikö se jo mene jakeluun, että tavara ei ole ihmistä tärkeämpää, mutta en ikinä lainaa mitään HENKILÖKOHTAISIA tavaroita kenellekään. Enkä lainaa sellaisia tavaroita, joita en ole itse vielä edes käyttänyt. Vaunut kuuluvat näihin tavaroihin.

Aikuinen ihminen pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Jos ei ole varaa, esim. matkasänkyyn, niin pysykööt kotona. Ei voi olettaa, että kaikki on aina ja kaikkialla valmiina auttamaan siipeilijöitä. Itse en ikipäivänä edes KEHTAISI pyytää lainaksi käyttämättömiä vaunuja, mutta näin se vain menee, että muita ei ajatella.

jotka pystyvät jakamaan omastaan toisen kanssa eivät ajattele?

Eikö se jo mene jakeluun, että tavara ei ole ihmistä tärkeämpää, mutta en ikinä lainaa mitään HENKILÖKOHTAISIA tavaroita kenellekään. Enkä lainaa sellaisia tavaroita, joita en ole itse vielä edes käyttänyt. Vaunut kuuluvat näihin tavaroihin.

Aikuinen ihminen pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Jos ei ole varaa, esim. matkasänkyyn, niin pysykööt kotona. Ei voi olettaa, että kaikki on aina ja kaikkialla valmiina auttamaan siipeilijöitä. Itse en ikipäivänä edes KEHTAISI pyytää lainaksi käyttämättömiä vaunuja, mutta näin se vain menee, että muita ei ajatella.

Ei, mulle ei kertakaikkiaan mene jakeluun, ettei käyttämättömiä vaunuja voisi lainata yhtä hyvin kuin mitä tahansa muuta. Mulle henkilökohtaisia tavaroita on esimerkiksi hammasharja (ja sitäkin voin hyvälle kaverille tiukan paikan tullen lainata), kuukuppi, ja ihan oikeesti paljon muuta en sitten keksikään. Uudet vaunut ei tosiaankaan kuulu siihen listaan.

Ja tosiaan, olet aika röyhkeä jos sanot että itsekäs on se, joka kysyy, saako niitä vaunuja lainata (siis eihän ne siitä edes kulu jos se lapsi niissä päiväunensa nukkuu!), eikä se joka asiasta alkaa nipottaa. Kehtaat vielä kutsua lainaajaa siipeilijäksi, vaikka kyseessä ystävä, joka tulossa kylään ja kysyy asiaa. Hui, mä toivon että sinä ja muut tavallasi täällä asiaan suhtautuneet ette ole mun ystäviäni oikeessa elämässä. Mä oon oikeesti tosi yllättynyt reaktioista täällä.

jotka pystyvät jakamaan omastaan toisen kanssa eivät ajattele?

Itsekästä on pyytää toisen uutta tavaraa omaan käyttöönsä. Annapa sinäkin jatkossa lapsesi ihkauudet pakkauksesta avaamattomat lelut hiekkiksen muiden lasten käyttöön.

SIIS oletko ihan tosissasi?

Ei, mulle ei kertakaikkiaan mene jakeluun, ettei käyttämättömiä vaunuja voisi lainata yhtä hyvin kuin mitä tahansa muuta. Mulle henkilökohtaisia tavaroita on esimerkiksi hammasharja (ja sitäkin voin hyvälle kaverille tiukan paikan tullen lainata), kuukuppi, ja ihan oikeesti paljon muuta en sitten keksikään. Uudet vaunut ei tosiaankaan kuulu siihen listaan.

Ja tosiaan, olet aika röyhkeä jos sanot että itsekäs on se, joka kysyy, saako niitä vaunuja lainata (siis eihän ne siitä edes kulu jos se lapsi niissä päiväunensa nukkuu!), eikä se joka asiasta alkaa nipottaa. Kehtaat vielä kutsua lainaajaa siipeilijäksi, vaikka kyseessä ystävä, joka tulossa kylään ja kysyy asiaa. Hui, mä toivon että sinä ja muut tavallasi täällä asiaan suhtautuneet ette ole mun ystäviäni oikeessa elämässä. Mä oon oikeesti tosi yllättynyt reaktioista täällä.

Minä taas olen täysin yllättynyt, että joku aikuinen ihminen ihan oikeasti KEHTAA pyytää käyttämätöntä, uutta tavaraa käyttöönsä. Aivan käsittämätöntä! Siipeilyä tuo on, eikä mitään muuta. Matkasänkyjä saa muutamalla kympillä alennuksesta, joten jättää muutamat teinikaljat ostamatta, niin saa lapselleen asianmukaiset matkavarusteet, eikä tarvitse vinkua muiden uutta tavaraa käyttöönsä. Mutta ei ole rajaa joidenkin röyhkeydellä ja itsekkyydellä. Minäminäminä...

En todellakaan kuulu sinun ystäväpiiriisi, sillä meillä ei todellakaan ole tapana siipeillä noin törkeästi.

SIIS oletko ihan tosissasi?

itkisi ja haluaisi itse käyttää uusia lelujaan, niin sinä annat ne toisten käyttöön ensin. Oletko itse ihan oikeasti tosissasi? Miksi yleensäkään ostat lapsellesi yhtään mitään?

Pitäisi pystyä ajattelemaan vähän pidemmälle. Itsekin odotan esikoista ja ostan/saan kaiken mahdollisuuksien mukaan käytettynä. samoin olen jo pitkään ostanut melkein kaiken mahdollisen itselleni ja kotiini (vaatteet, huonekalut jne.) käytettyinä. Minusta se on oikeasti tulevan lapsen edun ajattelemista, että pyrin tekemään mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia valintoja. Jos jokaiselle lapselle ostetaan uutena kaikki, niin voi jessus sitä tavaran ja energian tuhlauksen määrää. Käsittämätöntä, että ihmiset, joilla on lapsia voi olla noin itsekkäitä. Minäminäminä minulle oma uusi tavara. Kasvakaa aikuisiksi! Oikeasti voisi pysähtyä miettimään omaa toimintaansa ja vaikuttimiaan pikkuisen laajemmassa perspektiivissä Tämä maapallo oikeasti hukkuu siihen kaikkeen roinaan, minkä haalimisesta on tehty joku ihmeellinen tunnekysymys. Oikeasti kyse on vaan tavaroista.

Kun ei se kierrättäminenkään onnistu, jos joku ei ole ensin ostanut sitä tavaraa!

Pitäisi pystyä ajattelemaan vähän pidemmälle. Itsekin odotan esikoista ja ostan/saan kaiken mahdollisuuksien mukaan käytettynä. samoin olen jo pitkään ostanut melkein kaiken mahdollisen itselleni ja kotiini (vaatteet, huonekalut jne.) käytettyinä. Minusta se on oikeasti tulevan lapsen edun ajattelemista, että pyrin tekemään mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia valintoja. Jos jokaiselle lapselle ostetaan uutena kaikki, niin voi jessus sitä tavaran ja energian tuhlauksen määrää. Käsittämätöntä, että ihmiset, joilla on lapsia voi olla noin itsekkäitä. Minäminäminä minulle oma uusi tavara. Kasvakaa aikuisiksi! Oikeasti voisi pysähtyä miettimään omaa toimintaansa ja vaikuttimiaan pikkuisen laajemmassa perspektiivissä Tämä maapallo oikeasti hukkuu siihen kaikkeen roinaan, minkä haalimisesta on tehty joku ihmeellinen tunnekysymys. Oikeasti kyse on vaan tavaroista.