Miksi matkiminen ärsyttää niin paljon?
Lähipiirissäni on useampi matkija. Olen huomannut että ärsyynnyn siitä kun ihmiset matkivat. Joku on sanonut että matkiminen on imartelua parhaimmasta päästä. Minulle ei. Minulla nousee savu korvista kun huomaan että kopioitu on niin vaatetus, kodin sisustus kuin moni muukin asia. Itseäni kopioiminen hävettäisi.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap käynyt ammattiauttajalta kertomassa asiastasi? Tuollainen sairaalloinen epäileminen pitää saada hoitoon ennenkuin on myöhäistä. Olet jo nyt hyvin syvällä liemessäsi ja vajoat sinne syvemmälle koko ajan.
Niin, ap on samaa lajia kuin nämä, jotka kuvittelevat kaiken arvostelun olevan kateellisuudesta kumpuavaa.
Koska ihmisiä ärsyttää se piirre jonka haluaisi eniten muuttaa itsessään.
Mitä itse haet inspiraatiosi (= matkit) kodinsisustukseen, vaatetukseen ja moneen muuhun?
On nimittäin aika vaikea uskoa, että luot itse kaikessa jotain uniikkia ja yksilöllistä. Näinpä tilanne lienee se, että matkijat matkii matkijaa. Ärsytyksesi lähde on ehkä se, että et ole luova, joten joudut matkimaan luovempia tyyppejä. Et itse pidä tästä heikkoudestasi ja kun näet toisen matkijan, ärsyynnyt itseesi.
Mieheni veljen mielestä meidän perhe matkii heidän perhettä. Joskus jopa ehdimme tehdä jotain ennen heitä kun he ovat vielä miettimässä asiaa, mutta se ärsyttää heitä vieläkin enemmän, "koska he olivat jo jutelleet asiasta". Esimerkkejä on paljon. He olivat etsimässä tonttia, jotta voisivat rakentaa sille talon. No me löysimme hyvän tontin ja aloimme rakentaa - me matkimme heitä. Tosin olimme suunnitelleet tulevaa taloamme jo ennen kuin he alkoivat edes seurustelemaan, mutta emme kertoneet siitä eteenpäin, mutta he olivat "varanneet" ajatuksen.
Rakensimme tietynlaisen talon ja siitä tuli toiveidemme värinen, mutta perhana vie, taas matkimme! Matkimme talon monessa kohtaa ja myös sen ulkovärissä, vaikka talo valmistui puoli vuotta ennen heidän taloaan.
Lapsilukumme oli matkimista, vaikka kaksi lastamme syntyi ennen kuin heillä oli yhtään lasta, koiranpentumme oli matkimista vaikka olimme miettineet koiraa jo vuoden päivät ja heille oli tullut kälyn äidin vanha koira jne.
Anopilta olen saanut kuulla vaikka mitä tarinaa miten olemme matkineet heitä tai röyhkeästi etuilleet vanhemman veljen perhettä. Hohhoijaa siis, sairasta. Emme ole viitsineet pitää heihin juuri yhteyttä, koska ei sitä jaksa kaikkea typerää sontaa kuunnella, kun ei ole pakko.
Itse olen oikea matkijamagneetti. Ja kyllä, se on todella ärsyttävää. Mietin että onko mitään korrektia keinoa pysäyttää tätä ärsyttävyyttä? Matkija kuuluu lähipiiriini.
Matkiiko myös muita? Pitää hankkia kunnolla ylöspäin katsottavaa seuraa, niin voi kohde pian vaihtua. Onko luonne jotenkin taaperomainen, takertuva?
Kertooko tuo matkiminen sitten huonosta itsetunnosta? Kuinka suhtautua kaveriin joka aina ostaa samat vermeet? Mistä moinen säälittävyys kumpuaa?
Olisko sen takia että toinen voi hyötyä toisen onnistumisesta ja on itse saattanut tehdä tai kokea vaikka mitä sen eteen ja toinen menee ilmasiks siivellä
Mua ärsyttää kun jotkut ihmiset matkivat luonnetta ja alkaa käyttäytymään samalla tavalla, toistelemalla samoja asioita ja lausahduksia yms.. 😅
Oletko ap käynyt ammattiauttajalta kertomassa asiastasi? Tuollainen sairaalloinen epäileminen pitää saada hoitoon ennenkuin on myöhäistä. Olet jo nyt hyvin syvällä liemessäsi ja vajoat sinne syvemmälle koko ajan.