Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1940-luvun lopulla syntyneet eläneet kultalusikka perseessä koko ikänsä
19.10.2019 |
Vanhempani ovat eläneet kultalusikka perseessä käytännössä koko elämänsä. Työhistorian aikana töitä oli ja palkka riitti hyvään elämään ja nyt voi nautiskella elämästä eläkkeelle. Itse en koskaan pääse samaan ja suurimmalle osalle muistakin myöhemmän ikäluokan edustajista se lusikka jää vain haaveeksi.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvulla. Vielä silloinkin oli puutetta monista asioista ja leipäkortit vasta poistuneet.
Miten voit sanoa, että sodan aikana syntyneet ihmiset ovat syntyneet kultalusikka suussa? Elämä oli niukkaa ja miltei kaikesta oli puute.
Lue joskus sen ajan romaaneja tai elämänkertoja.
Sota-aika oli kamalaa niin kotijoukoille kuin sodassa oleville. Moni menetti terveytensä tai henkensä.
Sota jätti traumat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Vaikka säilyi hengissä, niin samanlainen ihmien ei lelut koskaan.
Se heitti varjonsa myös koko perheelle.Voitko kuvitella edes miltä tuntui, kun tuli ilmahälytys ja täytyi paeta pommisuojaan? Kaupunkeja ja koteja tuhoutui. Koti meni sääliksi hetkessä, jäi vain rauniot.
Pesteet joutuivat jättämään kotinsa rajan taakse ja aloittamaan ihan vieraalla paikkakunnalla.
Koulutus "kuului" vain rikkaammille, kaikille ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin kansakouluun. Jne.Suomessa on ollut aina ilmainen koulutus eikä lukukausimaksuja ole ollut kuin mitätön maksu yksityisissä oppikouluissa jos yksityiseen kouluun halusi, valtion oppikoulut olivat ilmaisia siltäkin osin ja jos perheellä ei ollut varaa yksityiseen oppikouluun niin sitten sai vapaaoppilaspaikan, jonka tosin menetti jos jäi luokalle. Sittemmin kun peruskoulu tuli sosialismin nousun myötä tuossa 70-luvulla niin yksityisiä kouluja ei enää edes ole ollut, yksityiskoulu oli kuitenkin parempitasoinen kuin peruskoulu, vähän niin kuin yksityinen lääkäriasema vs. terveyskeskus.
Yliopistoissa Suomessa ei ole koskaan ollut lukukausimaksuja, on voinut ilmaiseksi opiskella vaikka tohtoriksi saakka yhteiskunnan piikkiin jo 1800-luvulla.
Ja nyt ei vertailtu lapsuutta vaan eläkeikää, eläkkeen suuruutta ja sitä maksetaanko eläkettä tulevaisuudessa juuri ollenkaan ja pääseekö eläkkeelle koskaan kun on tämä kestävyysvaje, vauvatalkoita ei ole kuulunut.
Totisesti toivon, etteivät sinunkaltaisesi talkoisiin osallistu.
Suomessa on yliopisto kustannettu yhteiskunnan piikkiin jo 1800-luvulla. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa ei ollut lukukausimaksuja, mutta luulitko että yliopiston pyörittäminen ja yliopiston kulujen kuten pforessoreiden palkat ovat olleet ilmaisia tai ylioppilaat ne ovat maksaneet? Esim. USA:ssa osavaltion yliopiston eli ei edes minkään yksityisen huippuyliopiston vaan sen heikkotasoisimman ja vähiten arvoatetun osavaltion yliopiston lukukausimaksu on 20.000-30.000€ vuodessa kun se kattaa todelliset kulut, ei siellä veronmaksajat maksa opiskelijoiden opetusta ja yliopiston kuluja. Kyllä amerikkalainen professori oli meillä luennolla ihmeissään kun kuuli että emme maksa opiskelusta mitään. Mutta USA pitääkin Suomea sosialistisena valtiona ja jopa Kokoomusta varsin vasemmistolaisena puolueena. Mutta USA:ssa on pieni tulovero eikä arvonlisäverojärjestelmää ollenkaan tai vaikka autoveroa tai törkeästi verotettua bensaa.
ja halpatyövoimaa riittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvulla. Vielä silloinkin oli puutetta monista asioista ja leipäkortit vasta poistuneet.
Miten voit sanoa, että sodan aikana syntyneet ihmiset ovat syntyneet kultalusikka suussa? Elämä oli niukkaa ja miltei kaikesta oli puute.
Lue joskus sen ajan romaaneja tai elämänkertoja.
Sota-aika oli kamalaa niin kotijoukoille kuin sodassa oleville. Moni menetti terveytensä tai henkensä.
Sota jätti traumat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Vaikka säilyi hengissä, niin samanlainen ihmien ei lelut koskaan.
Se heitti varjonsa myös koko perheelle.Voitko kuvitella edes miltä tuntui, kun tuli ilmahälytys ja täytyi paeta pommisuojaan? Kaupunkeja ja koteja tuhoutui. Koti meni sääliksi hetkessä, jäi vain rauniot.
Pesteet joutuivat jättämään kotinsa rajan taakse ja aloittamaan ihan vieraalla paikkakunnalla.
Koulutus "kuului" vain rikkaammille, kaikille ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin kansakouluun. Jne.Suomessa on ollut aina ilmainen koulutus eikä lukukausimaksuja ole ollut kuin mitätön maksu yksityisissä oppikouluissa jos yksityiseen kouluun halusi, valtion oppikoulut olivat ilmaisia siltäkin osin ja jos perheellä ei ollut varaa yksityiseen oppikouluun niin sitten sai vapaaoppilaspaikan, jonka tosin menetti jos jäi luokalle. Sittemmin kun peruskoulu tuli sosialismin nousun myötä tuossa 70-luvulla niin yksityisiä kouluja ei enää edes ole ollut, yksityiskoulu oli kuitenkin parempitasoinen kuin peruskoulu, vähän niin kuin yksityinen lääkäriasema vs. terveyskeskus.
Yliopistoissa Suomessa ei ole koskaan ollut lukukausimaksuja, on voinut ilmaiseksi opiskella vaikka tohtoriksi saakka yhteiskunnan piikkiin jo 1800-luvulla.
Ja nyt ei vertailtu lapsuutta vaan eläkeikää, eläkkeen suuruutta ja sitä maksetaanko eläkettä tulevaisuudessa juuri ollenkaan ja pääseekö eläkkeelle koskaan kun on tämä kestävyysvaje, vauvatalkoita ei ole kuulunut.
Totisesti toivon, etteivät sinunkaltaisesi talkoisiin osallistu.
Suomessa on yliopisto kustannettu yhteiskunnan piikkiin jo 1800-luvulla. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa ei ollut lukukausimaksuja, mutta luulitko että yliopiston pyörittäminen ja yliopiston kulujen kuten pforessoreiden palkat ovat olleet ilmaisia tai ylioppilaat ne ovat maksaneet? Esim. USA:ssa osavaltion yliopiston eli ei edes minkään yksityisen huippuyliopiston vaan sen heikkotasoisimman ja vähiten arvoatetun osavaltion yliopiston lukukausimaksu on 20.000-30.000€ vuodessa kun se kattaa todelliset kulut, ei siellä veronmaksajat maksa opiskelijoiden opetusta ja yliopiston kuluja. Kyllä amerikkalainen professori oli meillä luennolla ihmeissään kun kuuli että emme maksa opiskelusta mitään. Mutta USA pitääkin Suomea sosialistisena valtiona ja jopa Kokoomusta varsin vasemmistolaisena puolueena. Mutta USA:ssa on pieni tulovero eikä arvonlisäverojärjestelmää ollenkaan tai vaikka autoveroa tai törkeästi verotettua bensaa.
ja halpatyövoimaa riittää
+ ne lisääntyvät, eikä niille tartte eläkkeitä maksaa
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta sitten oli Hesarissa juttua tutkimuksesta, jonka mukaan nykyisillä kolmekymppisillä on käytännössä kaikilla korkeampi elintaso kuin vanhemmillaan ja näitä edeltäneillä ikäpolvilla. Marinasi kultalusikkasukupolvesta on siten pelkkää puppua.
No nykyisten nuorten reaalinen ostovoima on mitätön verrattuna toisen maailmansodan jälkeiseen ikuiseen nousuun syntyneeseen polveen. Inflaatio söi lainat ja korot nostivat ostovoimaa pankkitileillä. Tärkein asia oli kuitenkin se, että töitä oli ja ruostiinkin mentiin koska siellä oli töitä. Kuvaavaa on Kekkosen hätätilahallitus 50 000 työttömän kohdalla kun nykyään todellinen työttömyys on miljoonan luokkaa.
Nykyään lisäksi töitä ei osata Kekkosen tavoin luoda, vaan pikemminkin halpatyöt ja robotisaatio hävittävät duuneja ennätystahtiin. Elämme lopun aikoja ennen kuin saaste- ja ilmastokatastrofi tuhoavat maapallon noin vuonna 2050.
No jaa. Mun 1940-luvun lopulla syntyneet vanhempani elivät säästeliäästi ja sijoittivat pienet duunarintulonsa. Heille muutama sijoitusasunto ei tullut annettuna, minä 30 vuotta myöhemmin syntynyt sain ne perintönä tekemättä mitään asian eteen.
Sisällissota tarvitaan vanhuksia vastaan tai eläkkeiden pakkopienentäminen. Jompi kumpi on edessä ennemmin tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sisällissota tarvitaan vanhuksia vastaan tai eläkkeiden pakkopienentäminen. Jompi kumpi on edessä ennemmin tai myöhemmin.
Eläkkeet ei ole ongelma vaan se, ettei töitä osata luoda. Nyt pitäisi velkarahalla tehdä suomalaista omaan osaamiseen ja omistukseen perustuvaa ydinvoimaa ja fuusiovoimaa geotermaalista yms omia kaivosyhtiöitä jolloin tyyliin kaikki työllistyisi ja rahaa alkaisi valumaan Suomeen.
Esim.Norjalla tuhannen miljardien arvoinen valtion rahasto perustuen öljyyn kun Suomessa olisi öljy myyty heti vaikkapa Nigerialaisille.
Tarvitseeko tätä samaa asiaa jauhaa joka vuosi. Nyt olemme eläkkeellä, me heti sodan jälkeen syntyneet ikäluokat, joita nuoremmat polvet asiaa tuntematta jaksavat syyllistää kaikesta. Itse asiassa on jo yllättävän paljon meitä, jotka eivät enää eläkettä nauti, vaan makaavat kaksi kuutiota maata päällään pikkuyksiössään. Jos ap:kin viitsisi lueskella esim. Hesarin kuolinilmoituksia, niin huomaisi, miten yllättävänkin paljon siellä on 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa syntyneitä.
Olin siinä mielessä onnekas, että sain käydä ylioppilaaksi asti koulua kotipaikkakunnallani. Ylioppilasluokkani 11 oppilaasta on jo kaksi poistunut joukoistamme ja yksi lykkii huonosti rollaattorilla. Ei paljon kultalusikat auta. Tosin kultalusikoita en ole nähnyt. Vanhemmat saivat häälahjaksi ajan tavan mukaan teelusikoita useamman rasiallisen. Joissakin lusikoissa pesä oli kullattu. Sen lähemmäksi en ole koskaan kultalusikoita päässyt.
Jo oppikoulu oli ollut maksullinen ja maksullisuus jatkui yliopistossa. Velalla on maksettu jokainen leivänmurukin, sillä ilmaista rahaa ei valtiolta herunut tämän päivän malliin. Ja kun sitten valmistuin, niin eipä sitä niin vain kävelty työpaikkaan. Työtä ei Suomesta löytynyt, vaan piti lähteä monien tavoin Ruotsiin muutamaksi vuodeksi. "En finne igen" ei kuulunut kultalusikkajoukkoon, hyvä jos oli halpa teräslusikka, joka sekin ruostui, vaikka oli ruostumaton. Lopulta kotimaasta löytyi vakituinen työpaikka ja sen myötä korkea veroprosentti. Kalliilla velalla maksettu asunto on, samoin pieni auto, mutta esim. kesämökkiä ei ollut vanhemmillani eikä ole minullakaan. Ei ole ollut varaa. Että silleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvulla. Vielä silloinkin oli puutetta monista asioista ja leipäkortit vasta poistuneet.
Miten voit sanoa, että sodan aikana syntyneet ihmiset ovat syntyneet kultalusikka suussa? Elämä oli niukkaa ja miltei kaikesta oli puute.
Lue joskus sen ajan romaaneja tai elämänkertoja.
Sota-aika oli kamalaa niin kotijoukoille kuin sodassa oleville. Moni menetti terveytensä tai henkensä.
Sota jätti traumat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Vaikka säilyi hengissä, niin samanlainen ihmien ei lelut koskaan.
Se heitti varjonsa myös koko perheelle.Voitko kuvitella edes miltä tuntui, kun tuli ilmahälytys ja täytyi paeta pommisuojaan? Kaupunkeja ja koteja tuhoutui. Koti meni sääliksi hetkessä, jäi vain rauniot.
Pesteet joutuivat jättämään kotinsa rajan taakse ja aloittamaan ihan vieraalla paikkakunnalla.
Koulutus "kuului" vain rikkaammille, kaikille ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin kansakouluun. Jne.
Pitkä essee sodan kauhuista mutta eivät ne sinua koskeneet. Suurten ikäluokkien klassinen veto tosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvulla. Vielä silloinkin oli puutetta monista asioista ja leipäkortit vasta poistuneet.
Miten voit sanoa, että sodan aikana syntyneet ihmiset ovat syntyneet kultalusikka suussa? Elämä oli niukkaa ja miltei kaikesta oli puute.
Lue joskus sen ajan romaaneja tai elämänkertoja.
Sota-aika oli kamalaa niin kotijoukoille kuin sodassa oleville. Moni menetti terveytensä tai henkensä.
Sota jätti traumat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Vaikka säilyi hengissä, niin samanlainen ihmien ei lelut koskaan.
Se heitti varjonsa myös koko perheelle.Voitko kuvitella edes miltä tuntui, kun tuli ilmahälytys ja täytyi paeta pommisuojaan? Kaupunkeja ja koteja tuhoutui. Koti meni sääliksi hetkessä, jäi vain rauniot.
Pesteet joutuivat jättämään kotinsa rajan taakse ja aloittamaan ihan vieraalla paikkakunnalla.
Koulutus "kuului" vain rikkaammille, kaikille ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin kansakouluun. Jne.Pitkä essee sodan kauhuista mutta eivät ne sinua koskeneet. Suurten ikäluokkien klassinen veto tosin.
Samaa sarjaa kuin hellahuoneet ja koulunkäynti vuoroissa. Käytetään hämäämään sitä tosiseikkaa, että kuulutaan tällä hetkellä Suomen varakkaimpaan kansanosaan, ainoaan, jonka varallisuus on vain kasvanut myös lamavuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luoja mitä tietämättömyyttä ja näköalattomuutta. Jokainen sukupolvi elää kunkin aikakauden ja sen edellytysten mukaan, koska MUUTA EI VOI. Käsittämätöntä ja turhaa tuollainen aiempien sukupolvien kadehtiminen. Kyllä jokaisella sukupolvella on vaikeutensa ja haasteensa ollut. Täyttä historiallista tietämättömyyttä yrittää vertailla niitä.
Kyllä mutta silti historiassa ei ole ollut, eikä ihan heti tule yhtä etuoikeutettua sukupolvea kuin suuret ikäluokat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvulla. Vielä silloinkin oli puutetta monista asioista ja leipäkortit vasta poistuneet.
Miten voit sanoa, että sodan aikana syntyneet ihmiset ovat syntyneet kultalusikka suussa? Elämä oli niukkaa ja miltei kaikesta oli puute.
Lue joskus sen ajan romaaneja tai elämänkertoja.
Sota-aika oli kamalaa niin kotijoukoille kuin sodassa oleville. Moni menetti terveytensä tai henkensä.
Sota jätti traumat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Vaikka säilyi hengissä, niin samanlainen ihmien ei lelut koskaan.
Se heitti varjonsa myös koko perheelle.Voitko kuvitella edes miltä tuntui, kun tuli ilmahälytys ja täytyi paeta pommisuojaan? Kaupunkeja ja koteja tuhoutui. Koti meni sääliksi hetkessä, jäi vain rauniot.
Pesteet joutuivat jättämään kotinsa rajan taakse ja aloittamaan ihan vieraalla paikkakunnalla.
Koulutus "kuului" vain rikkaammille, kaikille ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin kansakouluun. Jne.Pitkä essee sodan kauhuista mutta eivät ne sinua koskeneet. Suurten ikäluokkien klassinen veto tosin.
Suurten ikäluokkien edustajat kertovat ihan tosissaan kuinka he jälleenrakensivat Suomen ja maksoivat sotakorvaukset. Erinomainen sukupolvi kun vanhimmat heistä oli 7v kun sotakorvaukset tuli maksetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1947. Silloin kaikki olivat köyhiä. Nyt on moni asia toisin. Silloin oltiin vaatimattomia. Ei valitettu, kun ei tiedetty paremmasta. Nyt nuortenkin vaatimustaso on noussut. Silloin nuoret asuivat alivuokralaisena. Onneksi se on loppunut. Nuori tarvitsee oman kodin. Työmarkkinat ovat menneet vaikeiksi. Nykynuori on siinä suhteessa epävarmassa tilanteessa. Asuminen on aina ollut kallista, mutta silloin inflaatio söi suurimman osan veloista. Lasten päivähoito piti järjestää yksityiseltä ja se maksoi todella paljon. Päiväkoteihin otettiin Yksinhuoltajien lapset. Tämä on nyt paremmin. Äitiysloma oli 3 kuukautta eikä mitään hoitovapaata ollut. Elämässä on aina ratkaistavia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M39, työterveyslääkäri kirjoitti:
Onhan se niin, että suuret ikäluokat ovat aina ajaneet omia etujaan törkeällä tavalla, tämä on mahdollista demokratiassa: kun heitä on olluet poikkeuksellisen paljon äänestämässä ja poikkeuksellisen paljon eduskunnassa "edustamassa koko kansaa" käyttämässä ylintä lainsäädäntövaltaa, niin tietenkin ovat vallassa ollessaan ja äänestäessään ajaneet aina asioita siten kuin heille itselleen on parasta. Esim. eläkejärjestelmämme kehittäminen on ollut aivan järjetön ratkaisu niin että ne jotka ovat töissä maksavat eläkeläisten eläkkeet aina sukupolvesta toiseen.
No, suuret ikäluokat eivät maksaneet heitä edeltäville vanhuksille korkeita eläkkeitä ja heidän omat eläkemaksunsa olivat pienet. Sitten kun he tajusivat jäävänsä itse eläkkeelle niin eläkkeet muuttuivat paljon suuremmiksi ja eläkemaksut kohosivat työssä olevilla ja sitten kun ikäluokat ovat pienentyneet ja eläkkeet suurilla ikäluokilla on korotettu erittäin korkeiksi siten ettei ylärajaa ole ja joku valtionyhtiön toimitusjohtaja joka on saanut miljoonan vuodessa palkkaa saa eläkettä monta kymmentä tuhatta kuukaudessa ja se raha revitään eläkemaksuilla nyt työssä olevilta.
Eläkemaksut ovat kohonneet törkeän korkeiksi ja se on kaikki pois palkasta, työnantajan eläkemaksu on todella korkea, minkä takia palkkaa voidaan maksaa vähemmän ja toisaalta palkansaajankin eläkemaksu on koko ajan kohonnut, pakollinen veroluonteinen maksu kaikille riippumatta tuloista samalla prosentilla. Nyt kun tulevia eläkkeenmaksajia ei ole yhä paljon väestön vähentyessä niin eläkkeitä ei ole varsa maksaa ja eläkeuudistuksissa eläkeikä kohoaa koko ajan korkeammaksi.
Vielä 90-luvun alussa moni jäi ns. "eläkeputkeen" jääden jopa 58-vuotiaana pois töistä. Omatkin isovanhemmat eläköityivät 58 ja 50 -vuotiaina, itsellä nyt eläkeikä 67v. ja varmaan nousee tuostakin tulevaisuudessa. Mummo on nyt kohta 87-vuotias ja on ollut eläkkeellä jo 27 vuotta ja on todella hyväkuntoinen. Elää varmaan 95-vuotiaaksi ja on kolmasosan elämästään eläkkeellä joka on työuraan ja olemattomaan kouluukseen nähden todella hyvä.
Lisäksi "sairaseläkkeelle" pääsi 90-luvun laman aikaan olemattoman vähillä sairauksilla ja vaivoilla, esim. toimistotyöläinen sen takia kun on vähän nivelrikkoa sormissa (suvussa on tällaisia tapauksia), ilmeisesti kun lamassa piti laittaa työntekijöitä ulos paljon niin jottei potkuja jouduttaisi antamaan niin paljon niin laitettiin porukkaa sairaseläkkeelle. Esim. paperitehtailta paljon porukkaa varhaiselle eläkkeelle kun työntekijöitä ei tarvittu enää niin paljon. Saatiin siistimmin työntekijät pois töistä kuin antamalla potkut. No lama tuli ja meni ja sairaseläkeläiset 55-vuotiaasta saakka sairaseläkkeellä vaivojen kanssa jotka ovat olleet lieviä ja ehkä parantuneetkin ja lopun ikää saa eläkettä kymmeniä vuosia. Selkä vähän kipeä niin ei kun sairaseläkkeelle tuolloin. Nykyään ei pääse kirveelläkään etenkään alle 60-vuotias sairaseläkkeelle, eikä kukaan ainakaan nivelrikon tai selkäkivun tms. pikkuvaivan takia. Pitää olla Alzheimerin tauti ja dementia siihen liittyen tai joku vakava MS-tauti niin että on pyörätuolissa jo lopun ikää tms. Ja alle 60-vuotias hitsaaja esim. vaikka uudelleenkoulutetaan koulunkäyntiavustajaksi "kuntoutuksena" jne.
Annapas trolli"lääkäri" ratkaisuja, äläkä vain syyllistä. Oletan, että olet aloittaja, ja olet tätä vihapuhettasi ajan kanssa harjoitellut, ja nyt sopivasti litaniasi copy pasteerasit sopivasti omaan aloitukseesi.
Sinun ikäpolvellasihan on nyt kaikki langat käsissä, mutta mieluummin teettäisit paskahommat muilla.
Olen 39-vuotias mies, työterveyslääkärinä yksityisellä lääkäriasemalla. Työn puoless tiedän ja tunnen eläkejärjestelmän oikein hyvin, pakkohan se on kun lausuntoja laatii. Raskaissakin suorittavissa töissä on suurimman osan pakko olla 67-vuotiaaksi saakka vaikka työkyky on mitä on, esim. kirvesmies jossain marraskuun räntäsateessa jossain kerrostalon katolla rakennushommissa tai joku levyseppähitsaaja tai jossain terminaalissa nostelemassa raskaita taakkoja koko päivän jne.
Sen takiahan olen käynyt kouluja että ei tarvitse olla tuollaisissa töissä, yhteensä 18 vuotta lisensiaatiksi saakka lopulta yliopistossa. Kyllä se lukio oli aika rankkaa jo että sai paperit joilla pääsee lääkikseen ja samoin pääsykokeisiin valmistautuminen samana keväänä kun oli ensin ylioppilaskirjoitukset, heti kirjoitusten perään jotain 8 tuntia päivässä lukemista, kemian ja fysiikan laskuja sekä anatomian ja fysiologian lukemista itsekseen. Lukioaikana koulun jälkeen läksyjä sitten loppupäivä pitkälti. Muta pääsin sitten lääkikseen ekalla yrittämällä, eikä meitä ollutkaan vuosikurssillamme 80 ylioppilaasta kuin 7 päässyt ekalla kerralla sisään, oli meillä yksi joka oli hakenut 7 kertaa ennen kuin pääsi sisään. Pääsykokeissa suurin osa oli yrittämässä kolmatta kertaa ja lukeneet siinä välissä yliopistossa fysiikka, kemiaa ja biologiaa ja teekkareita oli paljon joilla oli hyvät matematiikan ja fysiikan taidot. Kilpailu oli siis aika kovaa päästä sinne tiedekuntaan. Eikä se lääkis ole mikään helppo koulu sitten kun sinne sisään pääsee ensin, sitten lyhyen kesäloman jälkeen alkaa hirveä lukeminen ja vaikeat kliiniset kurssit, joissa pitää kerätä todella paljon käytännön suorituksia, tietysti pitääkin että oppii lääkärin työn. Samoin klinikassa käytännön tentit melkoisen vaikeita niin että jotkut herkemmät naispuoliset kandit eivät uskaltaneet tulla ollenkaan jonkun äkäisen ja vaativan professorin tenttiin nolattavaksi ja hylättäväksi porukan edessä. Tai joku v i t t u i l e v a kirurgi kun sitä avustaa leikkaussalissa ja kun kirurgi itse vetää jotkut langat tähystyksessä näkökentän eteen kun koettaa pitää tähystintä jossain olkapäässä vaikka niin että näkymä olisi leikkaavalle kirurgille hyvä niin kun herra kirurgi itse vetää jotain eteen niin ettei näkyvyyttä hetkeen ole väkisinkään niin kauhea kiroilu ja kandin haukkuminen kun kandia jännittää muutenkin ja pakko se on kestää naama peruslukemilla että saa suoritusmerkinnän.
Tiedän että joku kirvesmiehen tai metallimiehen työ on neljäsosan palkan osalta siitä mitä itse saan jos bruttopalkkaa katsoo ja työ on ns. "paskatyötä", jota en itse jaksaisi viikkoakaan. Mutta siksi nuo koulut on käyty että pääsee hyväpalkkaiseen siistiin sisätyöhön talvella lämpöiseen ja kesällä ilmastoituun työhuoneeseen kauluspaita ja suorat housut sekä nappaskengät päällä.
Enkä ole aloittaja. Mutta nykyisen eläkejärjestelmän tiedän ja tiedän työeläkeyhtiöiden suhtautumisen työkyvyttömyyseläkkeisiin, täytyy olla todella vakava sairaus jotta pääsee edes osatyökyvyttömyyseläkkeelle, vakuutuslääkäri hylkää hakemuksen todella herkästi jos potilas kykenee yhtään mihinkään työhön mitä Suomesta löytyy, alle 60-vuotias uudelleenkoulutetaan käytännössä aina johonkin työhön, vaikka se metallimies tai hitsaaja koulunkäyntiavustajaksi tai pizzeriaan kuljettamaan pizzoja ja tietysti näin täytyy toimiakin jos johonkin työhön kykenee, jotta työläisiä riitää eikä eläkemaksuja mene. Toisaalta kuka palkkaa 58-vuotiaan pitkälti työkyvyttömän töihin nykyään?
Miksi ihmeessä työskentelet 39 v. edelleen työterveyslääkärinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-luvulla syntyneet ovat tosin hyvin mahdollisesti kokeneet niukan lapsuuden. Ongelmat esim. johtamisessa ovat kärjistyneet vasta, kun 60-luvulla syntyneet vaikeuksia kokemattomat kermapeput ovat päässeet johtopaikoille ja päättämään asioista.
60-luvulla syntyneet kokivat pahiten 90-luvun laman. Et silleen.
Olen syntynyt 60 luvulla enkä huomannut 90 luvulla mitään lamaa.
Sorry, ei 60- vaan 80-luvulla ja olen miespuolinen työterv.lääkäri
No jos olet syntynyt vaikka 1989 ja olit 3-4 -vuotias kun lama alkoi ja lama kesti n. 1992_1993 alkaen tuonne n. 1996-1997 saakka niin ymmärrän sitten, itse olen syntynt 1980 ja muistan 90-luvun laman oikein hyvin, pienellä tehdaspaikkunnalla työttömyys oli jotain 23% vielä v. 1995 kun olin 15-vuotias.
En tiedä mikä työterveyslääkäri tuo on mutta minä olen syntynyt 60 luvun alussa olin noin 30v. enkä huomannut mitään lamaa 90 luvulla.
Ei näille trumputin-persutrollisioille kannata helmiä jaella.
Turhaan kunnon kansalaiset puolustaudutte, paskaa niskaan vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M39, työterveyslääkäri kirjoitti:
Onhan se niin, että suuret ikäluokat ovat aina ajaneet omia etujaan törkeällä tavalla, tämä on mahdollista demokratiassa: kun heitä on olluet poikkeuksellisen paljon äänestämässä ja poikkeuksellisen paljon eduskunnassa "edustamassa koko kansaa" käyttämässä ylintä lainsäädäntövaltaa, niin tietenkin ovat vallassa ollessaan ja äänestäessään ajaneet aina asioita siten kuin heille itselleen on parasta. Esim. eläkejärjestelmämme kehittäminen on ollut aivan järjetön ratkaisu niin että ne jotka ovat töissä maksavat eläkeläisten eläkkeet aina sukupolvesta toiseen.
No, suuret ikäluokat eivät maksaneet heitä edeltäville vanhuksille korkeita eläkkeitä ja heidän omat eläkemaksunsa olivat pienet. Sitten kun he tajusivat jäävänsä itse eläkkeelle niin eläkkeet muuttuivat paljon suuremmiksi ja eläkemaksut kohosivat työssä olevilla ja sitten kun ikäluokat ovat pienentyneet ja eläkkeet suurilla ikäluokilla on korotettu erittäin korkeiksi siten ettei ylärajaa ole ja joku valtionyhtiön toimitusjohtaja joka on saanut miljoonan vuodessa palkkaa saa eläkettä monta kymmentä tuhatta kuukaudessa ja se raha revitään eläkemaksuilla nyt työssä olevilta.
Eläkemaksut ovat kohonneet törkeän korkeiksi ja se on kaikki pois palkasta, työnantajan eläkemaksu on todella korkea, minkä takia palkkaa voidaan maksaa vähemmän ja toisaalta palkansaajankin eläkemaksu on koko ajan kohonnut, pakollinen veroluonteinen maksu kaikille riippumatta tuloista samalla prosentilla. Nyt kun tulevia eläkkeenmaksajia ei ole yhä paljon väestön vähentyessä niin eläkkeitä ei ole varsa maksaa ja eläkeuudistuksissa eläkeikä kohoaa koko ajan korkeammaksi.
Vielä 90-luvun alussa moni jäi ns. "eläkeputkeen" jääden jopa 58-vuotiaana pois töistä. Omatkin isovanhemmat eläköityivät 58 ja 50 -vuotiaina, itsellä nyt eläkeikä 67v. ja varmaan nousee tuostakin tulevaisuudessa. Mummo on nyt kohta 87-vuotias ja on ollut eläkkeellä jo 27 vuotta ja on todella hyväkuntoinen. Elää varmaan 95-vuotiaaksi ja on kolmasosan elämästään eläkkeellä joka on työuraan ja olemattomaan kouluukseen nähden todella hyvä.
Lisäksi "sairaseläkkeelle" pääsi 90-luvun laman aikaan olemattoman vähillä sairauksilla ja vaivoilla, esim. toimistotyöläinen sen takia kun on vähän nivelrikkoa sormissa (suvussa on tällaisia tapauksia), ilmeisesti kun lamassa piti laittaa työntekijöitä ulos paljon niin jottei potkuja jouduttaisi antamaan niin paljon niin laitettiin porukkaa sairaseläkkeelle. Esim. paperitehtailta paljon porukkaa varhaiselle eläkkeelle kun työntekijöitä ei tarvittu enää niin paljon. Saatiin siistimmin työntekijät pois töistä kuin antamalla potkut. No lama tuli ja meni ja sairaseläkeläiset 55-vuotiaasta saakka sairaseläkkeellä vaivojen kanssa jotka ovat olleet lieviä ja ehkä parantuneetkin ja lopun ikää saa eläkettä kymmeniä vuosia. Selkä vähän kipeä niin ei kun sairaseläkkeelle tuolloin. Nykyään ei pääse kirveelläkään etenkään alle 60-vuotias sairaseläkkeelle, eikä kukaan ainakaan nivelrikon tai selkäkivun tms. pikkuvaivan takia. Pitää olla Alzheimerin tauti ja dementia siihen liittyen tai joku vakava MS-tauti niin että on pyörätuolissa jo lopun ikää tms. Ja alle 60-vuotias hitsaaja esim. vaikka uudelleenkoulutetaan koulunkäyntiavustajaksi "kuntoutuksena" jne.
Annapas trolli"lääkäri" ratkaisuja, äläkä vain syyllistä. Oletan, että olet aloittaja, ja olet tätä vihapuhettasi ajan kanssa harjoitellut, ja nyt sopivasti litaniasi copy pasteerasit sopivasti omaan aloitukseesi.
Sinun ikäpolvellasihan on nyt kaikki langat käsissä, mutta mieluummin teettäisit paskahommat muilla.
Olen 39-vuotias mies, työterveyslääkärinä yksityisellä lääkäriasemalla. Työn puoless tiedän ja tunnen eläkejärjestelmän oikein hyvin, pakkohan se on kun lausuntoja laatii. Raskaissakin suorittavissa töissä on suurimman osan pakko olla 67-vuotiaaksi saakka vaikka työkyky on mitä on, esim. kirvesmies jossain marraskuun räntäsateessa jossain kerrostalon katolla rakennushommissa tai joku levyseppähitsaaja tai jossain terminaalissa nostelemassa raskaita taakkoja koko päivän jne.
Sen takiahan olen käynyt kouluja että ei tarvitse olla tuollaisissa töissä, yhteensä 18 vuotta lisensiaatiksi saakka lopulta yliopistossa. Kyllä se lukio oli aika rankkaa jo että sai paperit joilla pääsee lääkikseen ja samoin pääsykokeisiin valmistautuminen samana keväänä kun oli ensin ylioppilaskirjoitukset, heti kirjoitusten perään jotain 8 tuntia päivässä lukemista, kemian ja fysiikan laskuja sekä anatomian ja fysiologian lukemista itsekseen. Lukioaikana koulun jälkeen läksyjä sitten loppupäivä pitkälti. Muta pääsin sitten lääkikseen ekalla yrittämällä, eikä meitä ollutkaan vuosikurssillamme 80 ylioppilaasta kuin 7 päässyt ekalla kerralla sisään, oli meillä yksi joka oli hakenut 7 kertaa ennen kuin pääsi sisään. Pääsykokeissa suurin osa oli yrittämässä kolmatta kertaa ja lukeneet siinä välissä yliopistossa fysiikka, kemiaa ja biologiaa ja teekkareita oli paljon joilla oli hyvät matematiikan ja fysiikan taidot. Kilpailu oli siis aika kovaa päästä sinne tiedekuntaan. Eikä se lääkis ole mikään helppo koulu sitten kun sinne sisään pääsee ensin, sitten lyhyen kesäloman jälkeen alkaa hirveä lukeminen ja vaikeat kliiniset kurssit, joissa pitää kerätä todella paljon käytännön suorituksia, tietysti pitääkin että oppii lääkärin työn. Samoin klinikassa käytännön tentit melkoisen vaikeita niin että jotkut herkemmät naispuoliset kandit eivät uskaltaneet tulla ollenkaan jonkun äkäisen ja vaativan professorin tenttiin nolattavaksi ja hylättäväksi porukan edessä. Tai joku v i t t u i l e v a kirurgi kun sitä avustaa leikkaussalissa ja kun kirurgi itse vetää jotkut langat tähystyksessä näkökentän eteen kun koettaa pitää tähystintä jossain olkapäässä vaikka niin että näkymä olisi leikkaavalle kirurgille hyvä niin kun herra kirurgi itse vetää jotain eteen niin ettei näkyvyyttä hetkeen ole väkisinkään niin kauhea kiroilu ja kandin haukkuminen kun kandia jännittää muutenkin ja pakko se on kestää naama peruslukemilla että saa suoritusmerkinnän.
Tiedän että joku kirvesmiehen tai metallimiehen työ on neljäsosan palkan osalta siitä mitä itse saan jos bruttopalkkaa katsoo ja työ on ns. "paskatyötä", jota en itse jaksaisi viikkoakaan. Mutta siksi nuo koulut on käyty että pääsee hyväpalkkaiseen siistiin sisätyöhön talvella lämpöiseen ja kesällä ilmastoituun työhuoneeseen kauluspaita ja suorat housut sekä nappaskengät päällä.
Enkä ole aloittaja. Mutta nykyisen eläkejärjestelmän tiedän ja tiedän työeläkeyhtiöiden suhtautumisen työkyvyttömyyseläkkeisiin, täytyy olla todella vakava sairaus jotta pääsee edes osatyökyvyttömyyseläkkeelle, vakuutuslääkäri hylkää hakemuksen todella herkästi jos potilas kykenee yhtään mihinkään työhön mitä Suomesta löytyy, alle 60-vuotias uudelleenkoulutetaan käytännössä aina johonkin työhön, vaikka se metallimies tai hitsaaja koulunkäyntiavustajaksi tai pizzeriaan kuljettamaan pizzoja ja tietysti näin täytyy toimiakin jos johonkin työhön kykenee, jotta työläisiä riitää eikä eläkemaksuja mene. Toisaalta kuka palkkaa 58-vuotiaan pitkälti työkyvyttömän töihin nykyään?
Miksi ihmeessä työskentelet 39 v. edelleen työterveyslääkärinä?
Laura Huhtasaaren ukko on 39v. työterveyslääkäri (Teemu Lämsä).
Minähän sanoin, että persut yrittää vaan anarkiaa levittää.
Pjutin myhäilee taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin tuolloin syntyneet ikäluokat pääsivät töihin heti kun huvitti tienata rahaa, jopa 14-15 -vuotiaana, pakko ei tietenkään ollut, mutta sai mennä jos halusi. Kuka nykyään palkkaa edes 16-19 -vuotiasta mihinkään oikeaan työhän vakinaiseksi? Riitti jos oli pelkästään ylioppilas niin pääsi hyviin siisteihin hyväpalkkaisiin sisätöihin. Yliopistoon pääsi vielä 60-luvulla kunhan oli ylioppilas, ei tarvinnut pyrkiä erikseen pääsykokeilla, riitti kun oli ylioppilas niin sai ilmoittautua lähes mihin tahansa tiedekuntaan yliopistoon, ylioppilastutkinto oli yliopistojen pääsykoe alunperin siis. Jokainen maisteri sai heti hyvän korkeapalkkaisen vakiviran sitten täydellä varmuudella. Ja työuran jälkeen varhain alkavan korkean eläkkeen.
Helpolla ovat saaneet aina töitä ja helpolla ovat päässeet yliopistoon opiskelemaan kun nykyään on todella vaikeaa päästä yliopistoon pääsykokeiden kautta, joihin pitää lukea puoli vuotta ja käydä valmennuskursseja yms. ja lukio pitää suorittaa niin ettei sen aikana vapaa-aikaa ole ollenkaan jos haluaa paperit joilla tekee mitään ja silti vain 17% pääsee yliopistoon uusista ylioppilaista sisään, muilla ylioppilastutkinto jää periaatteessa turhaksi kun esim. ammattikorkeakouluun pääsee helposti ammattikoulusta, mutta pitkän koulutuksen eli lukion ja AMK:n jälkeen tradenomi saa töitä kaupan kassalta jos sieltäkään.
Maistereita on työttömänä ja tohtoreita töissä pienellä apurahalla. Ennen paperitehtaalle pääsi kovapalkkaisiin vakitöihin suoraan jostain kansalaiskoulusta 15-vuotiaana eikä tarvinnut opiskella lainkaan jos ei huvittanut. Ennen tehtailla oli kymmenen kertaa enemmän työpaikkoja hyvällä palkalla, nykyään vain vähän on suoritusportaan töitä tehtailla ja niihinkin vaaditaan koulutusta peruskoulu + ammattikoulu 12 vuotta kun ennen riitti 5-6 vuotta jotain kansalaiskoulua ja työt opittiin niitä tekemällä palkkaa saaden koko ajan.
Ei ennenkään lasten ollut pakko tehdä töitä, ei Suomessa ole käytännössä kukaan nälkään enää kuollut sitten 1880-luvun jälkeen, jos ei sisällissotaa lasketa mukaan. Mutta sai mennä jos halusi saada rahaa. Ei ollut pakko opiskella mutta jos halusi niin sai ja pääsi helposti opiskelemaan.
Höpö höpö. Kuules jopa oppikouluun piti pyrkiä, katsos kun joka paikkaan oli kova tungos suurilla ikäluokilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin tuolloin syntyneet ikäluokat pääsivät töihin heti kun huvitti tienata rahaa, jopa 14-15 -vuotiaana, pakko ei tietenkään ollut, mutta sai mennä jos halusi. Kuka nykyään palkkaa edes 16-19 -vuotiasta mihinkään oikeaan työhän vakinaiseksi? Riitti jos oli pelkästään ylioppilas niin pääsi hyviin siisteihin hyväpalkkaisiin sisätöihin. Yliopistoon pääsi vielä 60-luvulla kunhan oli ylioppilas, ei tarvinnut pyrkiä erikseen pääsykokeilla, riitti kun oli ylioppilas niin sai ilmoittautua lähes mihin tahansa tiedekuntaan yliopistoon, ylioppilastutkinto oli yliopistojen pääsykoe alunperin siis. Jokainen maisteri sai heti hyvän korkeapalkkaisen vakiviran sitten täydellä varmuudella. Ja työuran jälkeen varhain alkavan korkean eläkkeen.
Helpolla ovat saaneet aina töitä ja helpolla ovat päässeet yliopistoon opiskelemaan kun nykyään on todella vaikeaa päästä yliopistoon pääsykokeiden kautta, joihin pitää lukea puoli vuotta ja käydä valmennuskursseja yms. ja lukio pitää suorittaa niin ettei sen aikana vapaa-aikaa ole ollenkaan jos haluaa paperit joilla tekee mitään ja silti vain 17% pääsee yliopistoon uusista ylioppilaista sisään, muilla ylioppilastutkinto jää periaatteessa turhaksi kun esim. ammattikorkeakouluun pääsee helposti ammattikoulusta, mutta pitkän koulutuksen eli lukion ja AMK:n jälkeen tradenomi saa töitä kaupan kassalta jos sieltäkään.
Maistereita on työttömänä ja tohtoreita töissä pienellä apurahalla. Ennen paperitehtaalle pääsi kovapalkkaisiin vakitöihin suoraan jostain kansalaiskoulusta 15-vuotiaana eikä tarvinnut opiskella lainkaan jos ei huvittanut. Ennen tehtailla oli kymmenen kertaa enemmän työpaikkoja hyvällä palkalla, nykyään vain vähän on suoritusportaan töitä tehtailla ja niihinkin vaaditaan koulutusta peruskoulu + ammattikoulu 12 vuotta kun ennen riitti 5-6 vuotta jotain kansalaiskoulua ja työt opittiin niitä tekemällä palkkaa saaden koko ajan.
Ei ennenkään lasten ollut pakko tehdä töitä, ei Suomessa ole käytännössä kukaan nälkään enää kuollut sitten 1880-luvun jälkeen, jos ei sisällissotaa lasketa mukaan. Mutta sai mennä jos halusi saada rahaa. Ei ollut pakko opiskella mutta jos halusi niin sai ja pääsi helposti opiskelemaan.
Höpö höpö. Kuules jopa oppikouluun piti pyrkiä, katsos kun joka paikkaan oli kova tungos suurilla ikäluokilla.
Sanos muuta.
Persut taas uskovat, että maapallo on litteä eikä evoluutiota ei ole tapahtunut, vaikka ovat "oppikoulun" ja yliopiston käytävillä käyneitä.
Ai niin, uhohdin plagioinnit
Alue: Aihe vapaa
Venäjällä vieläkin pienempi ja bensa halpaa.