Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aika harvinainen nimi (miehen sukujuuret Hollannissa ja siksi myös hollantilainen sukunimi) ja itselläni on yksi täysnimikaima Facebookissa. Aluksi ajattelin, että tämä on huono pila, sillä hän on myös profiilikuvassaan hyvin paljon minua muistuttava. Laitoin hänelle huvikseen kaveripyynnön ja hän hyväksyi minut. Osoittautui, että olemme samana vuonna syntyneitä, melko samannäköisiä, meillä on kummallakin kolme lasta jotka ovat syntyneet samoina vuosina (eri sukupuolia kyllä) ja kumpikin olemme it-alalla ja kumpikin insinöörejä koulutukselta. Ainoa vaan, että hän on saksalainen ja minä tosiaan suomalainen. Ja yhteistä sukua meillä ei ole, hän oli jo aivan varma, että olemme kaksosia joista toinen on vauvana adoptoitu.
Olen tätä monet kerrat miettinyt, että on kyllä monta sattumaa ja onko jollain luomisolennolla loppunut ideat ja tehnyt kaksi hyvin samantapaista olentoa.
Tästä tulee mieleen ne tapaukset, joissa erillään kasvaneet kaksoset ovat päätyneet samoihin ratkaisuihin erillisissä elämissään. Mutta se ei oikeastaan ole niin outoa.
Aikanaan silloinen tyttöystäväni tunsi 2 tyttöä joilla oli sama nimi, minä samaten tunsin kaksi lisää.
Nyt tiedän että kaikilla noilla neljällä samannimisella naisella on sama etunimi, sama syntymävuosi, sama ammatti, samannimiset lapset, ollut samannimiset koirat, samannimiset aviomiehet ja poikaystävät. Sattumaako? Ei-muotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö joku tiedemies, olisko ollut jopa Einstein sanonut ettei aika tosiaan ole koko ajan sama.
Oli hämmentävä kokemus.
Kyllä se on havaitsijalle sama.
Työkaveri oli hetken toisen ihmisen vaatteissa ja pian virhe korjaantui ja työskenteli omia hommiaan.
Mulla joskus kun äkisti katsonkin taaksepäin paikassa jossa ei ole muita ihmisiä, maisema ei ole välttämättä ihan heti kokonaan renderöity. Kestää korkeintaan alle puoli sekunttia, että kaikki näyttää taas oikealta.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin miehen kanssa pienessä baarissa, jossa tuli höpistyä baarin kantisten kanssa. Yksi näistä oli keski-ikäinen tekoturkistakkiin pukeutunut nainen, jolla oli muhkeaksi tupeerattu vaalea tukka ja isoja koruja. Hyvin mieleen jäävän näköinen. Päätimme miehen kanssa jättää kantikset höpisemään keskenään ja siirtyä seuraavaan vähän isompaan kapakkaan, joka oli noin 200 metrin päässä suoraa tietä. Vähän matkaa käveltyämme tämä sama tekoturkisnainen käveli meitä vastaan. Hän siis jäi edelliseen paikkaan eikä olisi millään kerennyt meidän ohitsemme korkeissa koroissaan ja siinä humalatilassa, koska kävelimme miehen kanssa ripeää vauhtia. Olisimme varmasti myös huomanneet, jos hän olisi juossut ohitsemme. Olimme kummatkin miehen kanssa aika hölmistyneitä.
Baarien haamuliftari?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran näin kun kaksi täsmälleen saman mallista ja väristä henkilöautoa ajoi samaan risteykseen eri suunnista, ajoivat vähän matkaa peräkkäin ja seuraavassa risteyksessä ne lähtivät eri suuntiin. Hauskan näköistä, heti tuli Matrix mieleen.
Virhe matriisissa ei ole mitään yliluonnollista vaan outo sattuma, joka muistuttaa elokuvassa olleita ohjelmistobugeja.
Kerran yritin lisätä tietokoneeseen lisämuistia, mutta en osannut. Kun käynnistin koneen, siihen ilmestyi todella saman näköistä vihreää koodia ylhäältä alas kulkien kuin Matrixissa. Arvatkaa säikähdinkö ja sammutin laitteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymästä ilmeisesti tappiin asti:
// pseudo
For 1 to infinity
Syntax error
Loop
Vierailija kirjoitti:
Karmeat yölliset aika- ja uniloopit, joita koen vain yhdessä paikassa, mökilläni, nukkuessa.
Esim. sellaiset että herään aamuyöstä, kello on vaikka 3.10. Makaan mielestäni pitkään hereillä, tuskastuttaa oikein ettei uni tule. Jokohan olisi aamu, katson kelloa. 3:10. Jossain vaiheessa saan nukuttua, mutta senkin jälkeen joskus kello on ollut 3:10. On nämä lopulta aina menneet ohi mutta ovat varsin ahdistavia.
Sitten on niin elävät unet, että ei enää mihinkään aikaan vuorokaudesta tiedä, onko vielä unessa vai oikeasti valveilla. Olen mökillä toisinaan herännyt, yksityiskohtaisesti kokenut päivää. Käynyt aamu-uinnilla ja huussissa, kirjoitellut jotain twitteriin, ehkä tänne vauvallekin, juonut kahvit - ja sitten OIKEASTI herännyt sängystäni. Se oli vain unta. Luin sitten todellisuustesteistä joita voi tehdä. Esim. jos on unessa, ei pitäisi pystyä tarkentamaan tarkasti asioihin kuten teksteihin. No, minun nuo unet vaan läpäisee todellisuustestit kirkkaasti. Voin niissä vaikka kirjoiittaa tekstin tänne ja lukea sitten kaikkia muita otsikoita ja vakiotekstejä kuten "Tämä kettä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista" ihan kuin valveilla. Joskus olen 10 kertaakin tuolla tapaa valeherännyt ennen kuin olen -ehkä- oikeasti herännyt. Muualla kuin mökillä en koe näitä.
Vähän epämiellyttävän lisäsävyn asiaan toi kun ystäväni tuli ensi kertaa mökille. Hän jotenkin alkoi puhua että täällä on "jännä tunnelma", ja näytti jotenkin epäluuloiselta. Ei sanonut sen enempää ennen kuin illalla vähän juotuamme. Sanoi ettei hän olle mikään varsinainen meedio mutta herkkä henkisille asioille ja hänen mielestään täällä on kyllä joku henki tai erikoinen energia. Eikä välttämättä kovin mukava sellainen, ei nyt pahakaan mutta "sellainen tricksteri". Halusi nukkua alakerrassa koska siellä ylhäällä (jossa itse nukun) hänelle tulee liian painostava olo että pystyisi nukkumaan.
Tuo 3:10 selittyisi sillä, että olet oikeasti unessa, jossa et tajua nukkuvasi.
Mullekin on käynyt joskus noin, olen unessa katsonut kelloa ja kun herään, kello onkin vähemmän.
Näen myös joskus noita unia, jossa luulen olevani jo valveilla. Tosin 10 kertaa on aika outoa, ja se että pystyt lukemaan viestejä kunnolla. Unessa tekstin pitäisi muuttua, kun katsot poispäin ja takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä, onko nuo nimiyhtäläisyydet niin outoja. Jos jotain nimeä on vaikka 10 tuhannella ihmisellä, väkisin tulee samannimisiä joskus vastaan. Harvinaiset nimet onkin eri asia.
Ukkini oli Toivo eli Topi. Tätini meni naimisiin miehen kanssa, joka oli myös Toivo/Topi.
Äitini meni naimisiin Timo-nimisen kanssa, ja samoihin aikoihin toinen täti tapasi Timo-nimisen miehen ja menivät myös naimisiin.
Eli meillä on kaksi Topia ja kaksi Timoa.
Äidin nimi on Eeva, ja veljeni on avoliitossa Eeva-nimisen kanssa.
Minun nimeni eka osa on Hanna, ja toinen veli on myös Hanna-nimisen kanssa, tosin häntä kutsutaan toisella nimellä.
Mutta kai se kaikki on sattumaa, kun nuo Toivot ja Timot ja Hannat ovat olleet tietyssä polvessa yleisiä. Tuo Eeva ehkä vähän harvinaisempi veljen ikäpolvessa.
Ja jos joku tunnistaa meidän perheen tästä, niin terveisiä :)
Näin unta, että kolmas maailmansota syttyi ja veljeni kuoli sodassa.
Seuraavana päivänä oli 11.9.2001.
No, sotaa ei ole tullut ja velikin alkaa olla liian vanha sotaan, mutta tuo oli todella pelottava yhteensattuma silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoin kerran moottoritietä, yhtäkkiä kaikki meni jotenkin jähmeäksi ja tunsin kuinka aallot löi auton kylkiin. Ajoin samaan aikaan satasta moottoritiellä ja samaan aikaan aallot keinuttivat samaa autoa. Olin että mitä jelvettiä. Tätä kesti noin puoli minuuttia, sitten loppui. En keksi tälle yhtään mitään selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Olin tämän sattuessa nuori, noin 16. Olin ollut kylässä poikakaverilla ja lähdin kotiin, kello oli suurinpiirtein 19 illalla. Oikaisin aina pururataa pitkin, se oli kilometrin pätkä siitä poikakaverin kotirivareilta kerrostaloon jossa asuin. Yleensä vastaan tuli runsaasti koirien iltapissittäjiä mutta tällä kertaa ei yhtään. Tajusin myös,etten kuule läheisen iso autotien huminaa. Oli lähes aavemaisen hiljaista kun ei tennarinikaan purussa paljon ääntä pitäneet. Paniikkini yltyi kun tajusin että minun oisi pitänyt jo nähdä kotitaloni parvekkeet puiden yläpuolella, mutten nähnyt. Oli tullut hämärää, pururadan valot syttyivät räpsien ja taivaalle nousi kuu. Mietin itkuisena olenko kuollut ja jumissa tässä kuun valaisemalla tyhjällä pururadalla ikuisesti?!
Muistin mummoni kertoneen metsänpeitosta ja kuperkeikasta. Että pitäisi tehdä kuperkeikka. Tunsin itseni aika hemmetin ääliöksi, mutta irrotin vyölaukkuni ja heitin kuperkeikan. Samassa vastaan juoksi koira ja omistaja seurasi flexin päässä, kuulin autojen äänet, näin kotitaloni. Kaikki oli taas normaalisti.
En tiedä oliko se metsänpeitto vai bugi matrixissa, mutta tuon jälkeen olen vältellut pururatoja ja metsiä etenkin iltaisin.
Pienenä koin saman kesken automatkan. En tunnistanut tuttua tietä enkä taloja sen varrella.
Myöhemmin opettelin erikseen hahmottamaan tutun tilan eri tavalla. Arkinen huone näytti erilaiselta, kun päätin niin. Enää en osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajoin kerran moottoritietä, yhtäkkiä kaikki meni jotenkin jähmeäksi ja tunsin kuinka aallot löi auton kylkiin. Ajoin samaan aikaan satasta moottoritiellä ja samaan aikaan aallot keinuttivat samaa autoa. Olin että mitä jelvettiä. Tätä kesti noin puoli minuuttia, sitten loppui. En keksi tälle yhtään mitään selitystä.
Aivoverenkierron häiriö?
Tuuli?
Olen usemmankin kerran joutunut alienien UFO-aluksiin abduktoiduksi. Useimmiten he teettävät minulla lisääntymiskokeita, joissa joudun parittelemaan useiden satojen toinen toistaan kauniimman alien-neitosen kanssa, jaksan sen vallan mainiosti, olenhan viriili. Usein sitten illanvietoissa juodaan alienien kanssa heidän kotiplaneetallaan tislattua ja ainakin 10 valovuotta tynnyissä kypsytettyä avaruus-singlemalt-whiskyä, joka on hyvin vahvaa, mutta kestän sen mainiosti, olenhan mies paikallaan. Lopuksi, kun käydään jo yöpuulle, niin alienit ovatkin palauttaneet minut Tellukselle ja herään putkasta, eikä suomalainen poliisi ota uskoakseeen kertomustani, vaikka se on totta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla joskus kun äkisti katsonkin taaksepäin paikassa jossa ei ole muita ihmisiä, maisema ei ole välttämättä ihan heti kokonaan renderöity. Kestää korkeintaan alle puoli sekunttia, että kaikki näyttää taas oikealta.
Voi herraisä nyt sentään jotain rajaa näihin hölpötyksiin...
Vierailija kirjoitti:
En halua pelästyttää mutta tuntuu että älypuhelimien myötä näitä hetkiä on tullut enemmän.
Joo ei hätää, et pelästyttänyt
Vierailija kirjoitti:
Ajoin kerran moottoritietä, yhtäkkiä kaikki meni jotenkin jähmeäksi ja tunsin kuinka aallot löi auton kylkiin. Ajoin samaan aikaan satasta moottoritiellä ja samaan aikaan aallot keinuttivat samaa autoa. Olin että mitä jelvettiä. Tätä kesti noin puoli minuuttia, sitten loppui. En keksi tälle yhtään mitään selitystä.
Äkillinen huimauskohtaus, jossa tuntuu kuin olisit veneessä.
En halua pelästyttää mutta tuntuu että älypuhelimien myötä näitä hetkiä on tullut enemmän.