Lue keskustelun säännöt.
Tultiin miehen kanssa pienelle syyslomalle ja ärsyttää..
14.10.2019 |
Meillä on omat taloudet eli kodit Suomessa, ri yhteisiä lapsia ja yhdessä ollaan oltu useampi vuosi. Molemmat maksaa aina menonsa ja puoliksi yhteiset. Tämä on ollut minulle enemmän kuin ok, enkä kaipaa Maisa Torppa elämää jossa eläisin miehen rahoilla.. mutta mutta..
tällä tavalla lomalla ollessa se korostuu se miehen piheys, joka ei muuten häiritse.
Olemme kohteessa jossa eläminen ja oleminen ei paljoa maksa, ei ostokset kaupassa tai syöminen ravintoloissa.
Mutta kertaakaan ei voi maksaa ravintolalaskua kokonaan. Tai siis maksaa kyllä tarjoilijalle ja minä sitten hänelle. Samoin ruokaostoksissa.
Joskus tuntuisi naisena tai ihmisenä kivalta kun sanoisi ” minä tarjoan tämän”.
Mutta ei.
Mutta vikahan on tietenkin mun, koska olen nainen ja muilta osin tämä tapa esim Suomessa on mulle enemmän kuin ok ja näin mut on kasvatettu- ollaan itsenäisiä ei miehen elättämiä.
Mutta silti tällaisina hetkinä kun tietää miehen tienaavan puolet enemmän niin tuntuisi mahtavalta että tarjoaisi vaikk ruoan.
Ei mulla muuta.
Ja joo jätän sen sian sit!
Kommentit (341)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene oikeasti ulos. Mitä ihmettä sä siellä huoneessa keräät kiukkua ja puhiset tänne. Mene ulos elämään, niinkuin itse sanoit.
Täältä sivusta huutelen, ettei minusta ainakaan ole vieraassa paikassa yksin uloslähtijäksi. Mutta teistä rohkeimmissa on ja hyvä niin.
Oikeasti? Et matkustele koskaan yksin, kun et voi mennä yksin kaupungille silloinkaan, kun toinen on reissussa mukana? Miksi kavennat elämääsi tuolla tavalla?
Nyt oli puhe YHTEISESTÄ syysmatkasta. Toki silloinkin voidaan tehdä myös omia asioita mutta kyllä se normaali ajatus on se että silloin varataan aikaa yhdessäoloon eikä siihen että toinen tuijottaa illan telkkaria ja toinen ravaa samaan aikaan yksin baareissa. Siis jos tuollaisesta ei ole erikseen sovittu ja se ole molemmille ok.
Miksi edes lähteä yhdessä matkalle jos kerran samat asiat voisi tehdä yksinkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ja exä mentiin myös maksut puoliksi periaatteella. Se oli täysin ok, mutta..ollessamme ravintolassa useiden muiden pariskuntien kanssa illallisella, KAIKKIEN muiden miehet tarjosivat illallisen puolisolleen, paitsi minun mieheni. Kyllä se tuossa tilanteessa vaan hävettää. Piheys näkyi myös siinä, että muutaman kerran kun toivoin jonkin tietyn asian joulu/synttärilahjaksi, mies osti siitä halvemman version, vaikka olin toivonut juuri sitä tiettyä..
Mistä tiesitvettä tarjosivat? Mies on voinut maksaa yhteisen tilin kortilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene oikeasti ulos. Mitä ihmettä sä siellä huoneessa keräät kiukkua ja puhiset tänne. Mene ulos elämään, niinkuin itse sanoit.
Täältä sivusta huutelen, ettei minusta ainakaan ole vieraassa paikassa yksin uloslähtijäksi. Mutta teistä rohkeimmissa on ja hyvä niin.
Oikeasti? Et matkustele koskaan yksin, kun et voi mennä yksin kaupungille silloinkaan, kun toinen on reissussa mukana? Miksi kavennat elämääsi tuolla tavalla?
Minä en nauti esim. New Yorkissa, Pariisissa, Suonenjella tai Tampereella yksin kiertelystä. Olen luonteeltaan sen verran arka ja suuntavaistoni on täysin olematon, että tunnen turvaa kumppanista.
Toki tutussa paikassa liikun yksin, esim. Tukholman ja Kööpenhaminan keskustat ovat niin tuttuja paikkoja, että kiertelen kaupungilla, kun mieheni on kokouksissaan ja seminaareissaan, mutta enpä kierroksesta hirveästi nauti, keskitynkin hoitamaan ostokset päivällä ja illalla katselemme kaupunkia yhdessä. Lomilla katselemme lomakohdetta yhdessä.
Minä nyt satun olemaan tämmöinen persoona.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja exä mentiin myös maksut puoliksi periaatteella. Se oli täysin ok, mutta..ollessamme ravintolassa useiden muiden pariskuntien kanssa illallisella, KAIKKIEN muiden miehet tarjosivat illallisen puolisolleen, paitsi minun mieheni. Kyllä se tuossa tilanteessa vaan hävettää. Piheys näkyi myös siinä, että muutaman kerran kun toivoin jonkin tietyn asian joulu/synttärilahjaksi, mies osti siitä halvemman version, vaikka olin toivonut juuri sitä tiettyä..
Miksi tasa-arvoisuus hävettää, eikö sen pitäisi olla ylpeyden aihe? Vai haluatteko te naiset tasa-arvoa vain silloin kuin teille sopii? Ei kai, eihän se nyt niin voi olla?
Ap kirjoittaa häntä harmittavan se, että mies ei koskaan tarjoa mitään. Palstalaiset on sitten vetänyt johtopäätöksen, että mies ei osoita rakkautta tai hellyyttä eikä arvosta naista. Onko naisilla todellakin niin kapea ajattelumaailma, että ainoa tapa osoittaa rakkautta on rahallisen hyödyn tarjoaminen? Nähtävästi sitten pienituloisilla ei edes ole tarjota minkäänlaista rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että et juuri tunne naisia :D Kyllä kaikilla tutuilla ja sukulaisilla mies tuhlaa ja kuluttaa enemmän. Uutta telkkaria ja muuta kokoajan hankittava. Ruokaa moninkertainen määrä menee ja kalliimpaa, kuin kasvispainotteinen kotiruoka. Vedetään kebabia yms vaikka kotona olisi keittoa. Kaljaan ja baariin syydetään rahaa ja pelikoneisiin. Mun mies on sisustaja ja joudun toppuutella ostelua. Itse tykkään kauniista kodista, mutta enemmän yhteisestä reissusta nautin ja vaikka uusista lenkkeilyvaatteista
Huomaa, että et juuri tunne miehiä :D. Sun mies on kyllä aika spesiaali tapaus, kukaan tuntemani aikuinen mies ei ole tuollainen. Niin joo, unohtuikin mainita tuo nykynaisten ykkösharrastus: matkustelu ja YOLO-asenne. Onneksi oma naisystävä ei siitä perusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja exä mentiin myös maksut puoliksi periaatteella. Se oli täysin ok, mutta..ollessamme ravintolassa useiden muiden pariskuntien kanssa illallisella, KAIKKIEN muiden miehet tarjosivat illallisen puolisolleen, paitsi minun mieheni. Kyllä se tuossa tilanteessa vaan hävettää. Piheys näkyi myös siinä, että muutaman kerran kun toivoin jonkin tietyn asian joulu/synttärilahjaksi, mies osti siitä halvemman version, vaikka olin toivonut juuri sitä tiettyä..
Miksi tasa-arvoisuus hävettää, eikö sen pitäisi olla ylpeyden aihe? Vai haluatteko te naiset tasa-arvoa vain silloin kuin teille sopii? Ei kai, eihän se nyt niin voi olla?
Siis pahinta mitä naisille voidaan tarjota on täydellinen tasa-arvo miesten kanssa, samoilla oikeuksilla ja veövollisuuksilla. Silloin vasta huomataan, minkälainen kruunu se naiseus onkaan. Sama kuin lähestymisen kanssa: naiset sanovat ahdistuvansa lähestyvistä miehistä, mutta paljon pahempi tilanne olisi olla näkymätön miehille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja exä mentiin myös maksut puoliksi periaatteella. Se oli täysin ok, mutta..ollessamme ravintolassa useiden muiden pariskuntien kanssa illallisella, KAIKKIEN muiden miehet tarjosivat illallisen puolisolleen, paitsi minun mieheni. Kyllä se tuossa tilanteessa vaan hävettää. Piheys näkyi myös siinä, että muutaman kerran kun toivoin jonkin tietyn asian joulu/synttärilahjaksi, mies osti siitä halvemman version, vaikka olin toivonut juuri sitä tiettyä..
Miksi tasa-arvoisuus hävettää, eikö sen pitäisi olla ylpeyden aihe? Vai haluatteko te naiset tasa-arvoa vain silloin kuin teille sopii? Ei kai, eihän se nyt niin voi olla?
Ei se hävetä silloin kun se on osoitus siitä että ihan oikeasti halutaan olla tasa-arvoisia. Mutta jos mies ei maksa vain piheyttään niin ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että et juuri tunne naisia :D Kyllä kaikilla tutuilla ja sukulaisilla mies tuhlaa ja kuluttaa enemmän. Uutta telkkaria ja muuta kokoajan hankittava. Ruokaa moninkertainen määrä menee ja kalliimpaa, kuin kasvispainotteinen kotiruoka. Vedetään kebabia yms vaikka kotona olisi keittoa. Kaljaan ja baariin syydetään rahaa ja pelikoneisiin. Mun mies on sisustaja ja joudun toppuutella ostelua. Itse tykkään kauniista kodista, mutta enemmän yhteisestä reissusta nautin ja vaikka uusista lenkkeilyvaatteista
Huomaa, että et juuri tunne miehiä :D. Sun mies on kyllä aika spesiaali tapaus, kukaan tuntemani aikuinen mies ei ole tuollainen. Niin joo, unohtuikin mainita tuo nykynaisten ykkösharrastus: matkustelu ja YOLO-asenne. Onneksi oma naisystävä ei siitä perusta.
Mikä on YOLO-asenne?
Meillä onneksi molemmat pitävät matkustamisesta ja suurin osa matkoista tehdäänkin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja exä mentiin myös maksut puoliksi periaatteella. Se oli täysin ok, mutta..ollessamme ravintolassa useiden muiden pariskuntien kanssa illallisella, KAIKKIEN muiden miehet tarjosivat illallisen puolisolleen, paitsi minun mieheni. Kyllä se tuossa tilanteessa vaan hävettää. Piheys näkyi myös siinä, että muutaman kerran kun toivoin jonkin tietyn asian joulu/synttärilahjaksi, mies osti siitä halvemman version, vaikka olin toivonut juuri sitä tiettyä..
Miksi tasa-arvoisuus hävettää, eikö sen pitäisi olla ylpeyden aihe? Vai haluatteko te naiset tasa-arvoa vain silloin kuin teille sopii? Ei kai, eihän se nyt niin voi olla?
En nyt ymmärrä miten tasa-arvo ja toisen huomioiminen ovat toisensa poissulkevia. Tarjosin vasikään illallisen ystävälleni. Myös asiakassuhdetta haluan vaalia tarjoamalla joskus jotain.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Taas yksi loinen itkemässä.
Minä voisin itkeä ihan samaa, mutta sillä erotuksella, että meillä minä monesti(oikeastaan aina) tarjoan miehelle kaikki ruuat ja vähän muutkin kulut , kun ollaan reissussa. Ja jos vaan ollaan vaikka menossa toiselle puolelle Suomea esim kyläilemään tuttavilla, minä maksan AINA kun pysähdytäään syömään tai juomaan jotakin. Jos miehen pitäisi ostaa, niin ei raaski ostaa mitään.
Kyllä ne miehetkin osaa loisia ja vielä pahemmin kuin naiset.
Eikä se ole mitään loisimista, jos puoliso joskus tarjoaa toiselle aterian tai kahvit.
Tässäkin nainen kertoo elättävänsä ihan itse itsensä, mutta toivoo, että edes lomalla toinen voisi joskus jotakin tarjota. Niin tekee fiksu ihminen. Mutta sinulle juntillehan se on heti loisimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se hävetä silloin kun se on osoitus siitä että ihan oikeasti halutaan olla tasa-arvoisia. Mutta jos mies ei maksa vain piheyttään niin ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.
Miten nuo kaksi erotetaan toisistaan? Olet vain päättänyt että se on piheyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että et juuri tunne naisia :D Kyllä kaikilla tutuilla ja sukulaisilla mies tuhlaa ja kuluttaa enemmän. Uutta telkkaria ja muuta kokoajan hankittava. Ruokaa moninkertainen määrä menee ja kalliimpaa, kuin kasvispainotteinen kotiruoka. Vedetään kebabia yms vaikka kotona olisi keittoa. Kaljaan ja baariin syydetään rahaa ja pelikoneisiin. Mun mies on sisustaja ja joudun toppuutella ostelua. Itse tykkään kauniista kodista, mutta enemmän yhteisestä reissusta nautin ja vaikka uusista lenkkeilyvaatteista
Huomaa, että et juuri tunne miehiä :D. Sun mies on kyllä aika spesiaali tapaus, kukaan tuntemani aikuinen mies ei ole tuollainen. Niin joo, unohtuikin mainita tuo nykynaisten ykkösharrastus: matkustelu ja YOLO-asenne. Onneksi oma naisystävä ei siitä perusta.
Itse et taida tuntea miehiä,vaikka luultavasti itsekin sellainen olet? Mies siis. Kyllä meilläkin mies tuhlaa. Esim jo kolmen huoneen seinällä roikkuu valtavan suuri tauluteevee, kun aina on pitänyt saada uusi ja "parempi".
Pihassa seisoo hienot autot, mutta aina vaan tekisi mieli vaihtaa uudempaan ja hienompaan. Moottoripyöriä on kaksi ja aina tekis niitäkin mieli vaihtaa kalliimpaan ja kalliimpaan.
Kyllä meillä ainakin mies tuhlaa ihan hirveästi ihan turhaan. Antiikkiaseisiin ja vaikka mihin.
Reissussa sitten minä maksan kulut kun miehelle pihiys iskee.
Muutenkin tuttava perheissä jokainen mies laittaa rahaa pljonkin harrastuksiinsa. olipa se sitten mikä tahansa. Naiset elää huomattavasti vatimattomammin. Toki aina on kiinni ihmisestä miteten elää, muta kyllä miehetkin osaa tuhlata se on varma.
Meilläkääm minä naisena en piittaa tuollaisesta tuhlaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin itkeä ihan samaa, mutta sillä erotuksella, että meillä minä monesti(oikeastaan aina) tarjoan miehelle kaikki ruuat ja vähän muutkin kulut , kun ollaan reissussa. Ja jos vaan ollaan vaikka menossa toiselle puolelle Suomea esim kyläilemään tuttavilla, minä maksan AINA kun pysähdytäään syömään tai juomaan jotakin. Jos miehen pitäisi ostaa, niin ei raaski ostaa mitään.
Olen huomannut samaa käytöstä omassa naisystävässä. Mutta kun ongelma on se, että minä en ihan oikeasti HALUA syödä jotain roskaa jossain tienvarsikahvilassa/huoltsikalla, vaan mulle riittää se kahvi. Mutta tämähän tietenkin yhdistää sen piheyteen, yrittää väkisin tarjota jotain ja suuttuu kun en halua.
Meillä on sama elämäntilanne kuin ap:lla. Molemmilla omat rahat ja asunnot, molemmat työssäkäyviä ja omillaan toimeentulevia, ei yhteisiä lapsia. Yhteiset kulut pyritään jakamaan pääpiirteittäin, mutta eurolleen ei tarvitse mennä kunhan on edes sinnepäin. Lomareissut kahden kesken maksetaan puoliksi ja reissussa syömisten maksamisessa vuorotellaan. Jos naisystäväni maksaa lounaan, minä maksan päivällisen. Tai päinvastoin. Ei puoliteta laskuja, ei tuijoteta loppusummia eikä keräillä kuitteja. Kumpikaan ei koe velvollisuutta tarjota toiselle missään tilanteessa pelkästään sukupuolen takia, koska se on molempien mielestä täysin naurettavaa. Jaetaan ilot, surut ja kustannukset mutta ei punnita mitään. Välillä toinen kantaa enemmän kuormaa, välillä toinen. Pitkässä juoksussa kaikki menee ihan riittävän tasan.
Kikkelin omistaja maksaa-menttaliteetin luulisi jo kuolleen. Mutta ilmeisesti ei.
Tässä on kuulkaa kyse siitä, että tuollaisella matkalla halutaan lähentyä, nauttia yhdessäolosta ja seksikin on usein tärkeässä roolissa. Tällöin korostuu myös se, että korostetaan vetovoimaa ja vastakkaisia -feminiinistä ja maskuliinista - energiaa. Arjessa voidaan olla hyvin tasavahvoja ja siinähän se menee, mutta uskon että tarvitsemme välillä vahvistusta omille rooleillemme miehenä ja naisena. Osin siihen liittyvät odotukset ovat strereoptyyppisia ja kulttuuriin sidottuja, kyllä. Mutta ei siis ole pintatasoisesti kyse siitä, että miehen pitää maksaa, vaan pohjatarpeena on feminiini-maskuliini-roolien vahvistaminen: Maskuliini suojaa, luo turvaa , kannattelee - Feminiini antautuu, leikittelee, on rakastettu.
Minulle on tärkeää joskus laittautua oikein huolella, heittäytyä miehen ”vietäväksi” lomamatkalla (on niin seksikästä kuinka hän ulkomailla ajaa autoa ja pärjää siellä vieraassa liikenteessä, mikä minulle olisi kauhistus). Illallisen voin välillä maksaa minäkin , koska pyrimme kyllä siihen, että kulujen jakaminen menee reilusti. Tärkeää on kuitenkin saada mieheltä sitä huomiota treffiseurana, naisena ja rakastettuna (se voi olla söpö rannekoru rantakojusta, se voi olla ehdotus mieheltä, että ”tänä iltana haluan viedä sut johonkin tunnelmalliseen paikkaan illalliselle / viinilasilliselle). Kokonaisuudessa se ei miehen matkakassaa rokota, koska minä kyllä ehdotan herkästi lounaalla tai museossa että ”mä hoidan vuorostani nämä”. Oleellista on siis ANTAMINEN ja VASTAANOTTAMINEN, kemia, huomioiminen, vetovoima joka siitä syntyy.
Silleen mä tän niinku filosofoin :) Niin kovin konkreettista ajattelua monella, vaikka minusta asiassa kuin asiassa pätee se, että mietitään aina mikä tunne/tarve siellä taustalla on, ja miten siihen voidaan eri tavoin päästä.
Ap:n tavoin myös minua kiukuttaisi miehen käytös. Mies ei ehkä itse sitä ymmärrä, joten suosittelen puhumista. Itsekin esim. koen, että toista on kiva pukeutua vähän siistimmin kun mennään yhdessä ulos jne. Hotellihuoneessa voisi kaivaa hierontaöljyt / lelut esiin urheilumatsin sijaan... Kokisin tuon miehen puolelta herkästi välinpitämättömyytenä. Hän saattaa olla kuitenkin aivan ihana, lojaali ja sydämellinen tyyppi, mutta kokee asiat eri tavoin. Keskustelulla selviää, miten ajatuksenne kohtaavat. Oma exäni oli (ihana) juntti loppuun saakka, tosin en kovin nätisti osannut hänelle koskaan tarpeitani ilmaista eli vikaa oli minussakin .
Vierailija kirjoitti:
Naiselle tasa-arvoisuus on rusinoiden poimimista pullasta ja vankka asema omalla naisellisella jalustalla. Jos kaikki vastuut, velvollisuudet ja maksut laitetaan oikeasti tasan, niin käärmemäinen sihinä alkaa välittömästi.
Älä viitsi. Minulla on (naisena) parisuhteessamme isommat tulot ja sen takia osallistun oikein mielelläni myös perheemme menoihin isommalla osuudella. Ja tarjoan esim. monesti ruoan jos menemme mieheni kanssa ulos syömään. Mutta pahastusin silti jos mies ei tarjoaisi ateriaa silloin jos menemme juhlimaan minun syntymäpäivääni tai jos hän ei ostaisi minulle joululahjaa koska ei halua tuhlata minuun rahaa. On siis tilanteita jolloin on ihan ok olettaa toisen tarjoavan vaikka kuinka oltaisiin tasa-arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että et juuri tunne naisia :D Kyllä kaikilla tutuilla ja sukulaisilla mies tuhlaa ja kuluttaa enemmän. Uutta telkkaria ja muuta kokoajan hankittava. Ruokaa moninkertainen määrä menee ja kalliimpaa, kuin kasvispainotteinen kotiruoka. Vedetään kebabia yms vaikka kotona olisi keittoa. Kaljaan ja baariin syydetään rahaa ja pelikoneisiin. Mun mies on sisustaja ja joudun toppuutella ostelua. Itse tykkään kauniista kodista, mutta enemmän yhteisestä reissusta nautin ja vaikka uusista lenkkeilyvaatteista
Huomaa, että et juuri tunne miehiä :D. Sun mies on kyllä aika spesiaali tapaus, kukaan tuntemani aikuinen mies ei ole tuollainen. Niin joo, unohtuikin mainita tuo nykynaisten ykkösharrastus: matkustelu ja YOLO-asenne. Onneksi oma naisystävä ei siitä perusta.
Itse et taida tuntea miehiä,vaikka luultavasti itsekin sellainen olet? Mies siis. Kyllä meilläkin mies tuhlaa. Esim jo kolmen huoneen seinällä roikkuu valtavan suuri tauluteevee, kun aina on pitänyt saada uusi ja "parempi".
Pihassa seisoo hienot autot, mutta aina vaan tekisi mieli vaihtaa uudempaan ja hienompaan. Moottoripyöriä on kaksi ja aina tekis niitäkin mieli vaihtaa kalliimpaan ja kalliimpaan.
Kyllä meillä ainakin mies tuhlaa ihan hirveästi ihan turhaan. Antiikkiaseisiin ja vaikka mihin.
Reissussa sitten minä maksan kulut kun miehelle pihiys iskee.
Muutenkin tuttava perheissä jokainen mies laittaa rahaa pljonkin harrastuksiinsa. olipa se sitten mikä tahansa. Naiset elää huomattavasti vatimattomammin. Toki aina on kiinni ihmisestä miteten elää, muta kyllä miehetkin osaa tuhlata se on varma.
Meilläkääm minä naisena en piittaa tuollaisesta tuhlaamisesta.
Myös meillä on rekisterissä pari moottoripyörää, lisäksi tallissa seisoo yksi skootteri ja yksi rekisteröimätön moottoripyörä.
Mutta ei ole minulta pois. Kun maksetaan yhteiset menot puoliksi, niin lopuilla saa kumpikin tehdä mitä haluaa. Mies tykkää laitteista, ostelee milloin mitäkin koneita ja härpäkkeitä; minä säästän osan ja lopuilla matkustan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kuulkaa kyse siitä, että tuollaisella matkalla halutaan lähentyä, nauttia yhdessäolosta ja seksikin on usein tärkeässä roolissa. Tällöin korostuu myös se, että korostetaan vetovoimaa ja vastakkaisia -feminiinistä ja maskuliinista - energiaa. Arjessa voidaan olla hyvin tasavahvoja ja siinähän se menee, mutta uskon että tarvitsemme välillä vahvistusta omille rooleillemme miehenä ja naisena. Osin siihen liittyvät odotukset ovat strereoptyyppisia ja kulttuuriin sidottuja, kyllä. Mutta ei siis ole pintatasoisesti kyse siitä, että miehen pitää maksaa, vaan pohjatarpeena on feminiini-maskuliini-roolien vahvistaminen: Maskuliini suojaa, luo turvaa , kannattelee - Feminiini antautuu, leikittelee, on rakastettu.
Minulle on tärkeää joskus laittautua oikein huolella, heittäytyä miehen ”vietäväksi” lomamatkalla (on niin seksikästä kuinka hän ulkomailla ajaa autoa ja pärjää siellä vieraassa liikenteessä, mikä minulle olisi kauhistus). Illallisen voin välillä maksaa minäkin , koska pyrimme kyllä siihen, että kulujen jakaminen menee reilusti. Tärkeää on kuitenkin saada mieheltä sitä huomiota treffiseurana, naisena ja rakastettuna (se voi olla söpö rannekoru rantakojusta, se voi olla ehdotus mieheltä, että ”tänä iltana haluan viedä sut johonkin tunnelmalliseen paikkaan illalliselle / viinilasilliselle). Kokonaisuudessa se ei miehen matkakassaa rokota, koska minä kyllä ehdotan herkästi lounaalla tai museossa että ”mä hoidan vuorostani nämä”. Oleellista on siis ANTAMINEN ja VASTAANOTTAMINEN, kemia, huomioiminen, vetovoima joka siitä syntyy.
Silleen mä tän niinku filosofoin :) Niin kovin konkreettista ajattelua monella, vaikka minusta asiassa kuin asiassa pätee se, että mietitään aina mikä tunne/tarve siellä taustalla on, ja miten siihen voidaan eri tavoin päästä.
Ap:n tavoin myös minua kiukuttaisi miehen käytös. Mies ei ehkä itse sitä ymmärrä, joten suosittelen puhumista. Itsekin esim. koen, että toista on kiva pukeutua vähän siistimmin kun mennään yhdessä ulos jne. Hotellihuoneessa voisi kaivaa hierontaöljyt / lelut esiin urheilumatsin sijaan... Kokisin tuon miehen puolelta herkästi välinpitämättömyytenä. Hän saattaa olla kuitenkin aivan ihana, lojaali ja sydämellinen tyyppi, mutta kokee asiat eri tavoin. Keskustelulla selviää, miten ajatuksenne kohtaavat. Oma exäni oli (ihana) juntti loppuun saakka, tosin en kovin nätisti osannut hänelle koskaan tarpeitani ilmaista eli vikaa oli minussakin .
Suuhuni tuli hieman oksennusta tuon sepustuksen luettuani.
Sama.
t. Caruna-Pekka