Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko diagnosoitu Asperger pärjätä yleisopetuksessa ilman tukitoimia?
10.10.2019 |
Kokemuksia, kiitos. Tiedättekö ketään diagnoosin omaavaa, joka olisi tai olisi ollut normaaliluokalla täysin "normaalioppilaana", ilman minkäänlaisia tukitoimia? Ja vasta aikuisena diagnosoidut assit: olisitteko kaivanneet kouluaikoinanne jonkinlaista tukea?
Kommentit (92)
Minulla oli oppilaana vuosia sitten as-poika. Nykyisin lukiossa. Hyvin pärjäsi ja pärjää edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä? Minulla dg Aspergerista ja kävin sekä AMK:n että yliopistonkin ilman ”tulitoimia”.
ei ollut aikoinaan tukitoimia tai suurempia vaikeuksia, pärjäsin koulussa hyvin
Joo, voi pärjätä. Mä tiedän, että mulla on yks asperger-oppilas, jolla ei ole mitään tuen päätöstä tai tukitoimia. Ja tämän tiedän vain, koska hän on itse sanonut asiasta. On hiljainen, viihtyy yleensä omissa oloissaan, tekee tunnollisesti annetut tehtävät. Voi olla, että muillakin mun oppilailla on asperger - jos tukitoimia ei tarvita, niin miksi ihmeessä opettajan pitäisi tietää diagnoosi.
T. aineenope
Tytär ilman vaikeuksia koulussa. Lukio ja muutama ammattikoulutus meni loistavasti, nyt töissä ammatissa johon opiskeli, tänä vuonna Asperger diagnoosi 40-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä mitä tarkoitat tukitoimilla, suurin osa työn puolesta tuntemistani as-nuorista on ollut ihan "normaaliopetuksessa" ilman koulun tukitoimia, ovat kyllä sitten saattaneet käydä esim. perheneuvolassa, psykologilla tai nepsyvalmentajalla, mutta koulussa normaalisti.
AS on skaala. On Nikola Teslan kaltaisia ylineroja ja sitten on sellaisia jotka hädin tuskin pystyvät muodostamaan sanoja.
Jos assi kuuluu skaalan yläpäähän niin on helpostikin tohtorikoulutettava siinä 30 ikävuoteen mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä mitä tarkoitat tukitoimilla, suurin osa työn puolesta tuntemistani as-nuorista on ollut ihan "normaaliopetuksessa" ilman koulun tukitoimia, ovat kyllä sitten saattaneet käydä esim. perheneuvolassa, psykologilla tai nepsyvalmentajalla, mutta koulussa normaalisti.
Tarkoitin tätä kolmiportaista tukea: yleistä, tehostettua ja erityistä.
Meillä oli ala-asteen erityisluokalla, mutta yläasteen normaaliluokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän sekä normaali- että erityisluokalla olevia tai olleita asseja. Onko kenelläkään tietoa, millä perustein päätös yleensä tehdään ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat eniten?
Minun ikäluokassani ei aspergereita diagnosoitu eikä näin ollen tuettukaan. Jälkikäteen mietittynä kyllähän noita vastaan tuli.
Ainakin se hiljainen kaveri, joka hykerteli ja hihitteli matematiikan laskujen käydessä vaikeiksi on pärjännyt elämässään tietääkseni oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran tarvitsee tukitoimia, jotta pystyy olemaan yleisopetuksessa, niin eikö silloin erityisluokka olisi parempi ja inhimillisempi vaihtoehto, ihan oppilaan itsensä kannalta? Tiedän monia vanhempia, joilla on ennakkoluuloja pienluokkia kohtaan ja normaaliluokka lähinnä statuskysymys.
Meille ainakin erityisluokka on ollut pelastus. Pienessä luokassa on vähemmän ärsykkeitä ja häiriötekijöitä sekä opettajalla enemmän tietoa ja ymmärrystä erityispiirteistä. Lisäksi joutui normaaliluokassa syrjityksi ja ärsytetyksi erilaisuutensa vuoksi, pienluokassa puolestaan saa olla enemmän oma ainutlaatuinen itsensä. On jopa saanut muutaman kaverinkin sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne. Opettajana 25 v.
Alanvaihdon paikka.
Mun poika sai diagnoosin alkusyksystä 16-vuotiaana. Peruskoulu sujui ilman tukitoimia. Jossain vaiheessa alaluokilla oli matematiikasta tukiopetuksesta. Matikka päättötodistuksessa kuitenkin kymppi. Aloitti lukiossa ja hyvin menee.
Olen aspergeraikuinen, en tarvinnut tukitoimia koulussa. Päinvastoin. Muistan yläasteella ärsyyntyneeni siitä, että opetus oli liian hidasta. Testattu älykkyysosamääräni on 148.
Riippuisikohan tämä vähän siitä, onko kyseessä syrjäänvetäytyvämpi vai sosiaalisempi assi? Syrjäänvetäytyvä saattaa hyvin pärjätä yleisopetuksessa ilman tukitoimia, ellei hänellä ole isompia oppimisvaikeuksia, mutta sosiaalisempi saattaa tarvita tukea ja harjoittelua siinä, mikä on sopiva tapa olla ja keskustella ihmisten kanssa ja ottaa heihin kontaktia.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän sekä normaali- että erityisluokalla olevia tai olleita asseja. Onko kenelläkään tietoa, millä perustein päätös yleensä tehdään ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat eniten?
Eniten vaikuttaa raha. Luokanopettajan palkka on pienempi kuin erityisopettajan.
Tässä tuntuu olevan sekaannusta Aspergerin ja Autismin kanssa.
Molemmat nykyään autismikierron häiriöitä, mutta ajatus että entinen termi Asperger tarvitsisi aina erityisopetusta on tosi outo.
Monet maailman älykkäimmät ja suuria asioita tehneet ovat olleet Aspergereita.
Alue: Aihe vapaa
En tunne. Opettajana 25 v.